Taloyhtiön

Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty määräenemmistöstä. Yhtiöjärjestyksen vaatimus määräenemmistöstä voi koskea vain tiettyjä tai kaikkia asioita. Tasatilanteessa ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi puheenjohtajan vaalissa arpa.

Päätösvaltaisuus

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin edellyttää suurempaakin määrää. Päätösvaltaisuus lasketaan vertaamalla läsnä olevien määrää hallitukseen valittuihin jäseniin, eikä esimerkiksi sitä oteta huomioon, että jäsen on eronnut hallituksesta. Valitulla tarkoitetaan sekä yhtiökokouksessa että mahdollisesti muuten valittuja jäseniä. Esteellisen hallituksen jäsenen ei katsota olevan paikalla.

Kokouskutsu

Päätöstä ei saa tehdä, ellei kaikille jäsenille ole varattu mahdollisuutta osallistua asian käsittelyyn. Lakiin ei sisälly kokouskutsua koskevia säännöksiä. Olennaista on, että kutsuajat ovat kohtuullisia ja kokoukset pyritään muutenkin järjestämään siten, että mahdollisimman moni hallituksen jäsen voi niihin osallistua. Osalle jäsenistä voidaan myös järjestää mahdollisuus osallistua kokoukseen teknisten apuvälineiden avulla.

Estyneen jäsenen sijaan on pyrittävä saamaan mahdollinen varajäsen. Kiireellisessä tapauksessa on kuitenkin tärkeämpää saada päätösvaltainen hallitus koolle kuin pyrkiä varmistamaan jokaisen jäsenen osallistuminen.

Päätös ilman kokousta

Hallituksella on myös mahdollisuus tehdä päätöksiä varsinaista kokousta pitämättä. Tämä voi tarkoittaa niin sanotun puhelinkokouksen järjestämistä, päätöksen tekemistä esimerkiksi sähköpostikirjeenvaihdon perusteella tai päätöspöytäkirjan kierrättämistä jäsenten allekirjoitettavana. Tällaisestakin päätöksestä on aina tehtävä asianmukainen pöytäkirja, johon lienee syytä kirjata poikkeuksellinen päätöksentekotapa.

Tällaisen päätöksentekomenettelyn käyttämiselle ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia, kuten kaikkien jäsenten osallistumista. Tällaisessa menettelyssä sovelletaan periaatetta, jonka mukaan kaikille on pyrittävä antamaan tilaisuus osallistua asian käsittelyyn. Periaate voi rajoittaa niitä tapoja, joilla päätös voidaan tehdä.

Esteellisyys

Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan esteellisyyssäännöksiä sovelletaan myös tiettyihin asunto-osakeyhtiölakiin perustuviin sopimuksiin tai muuhun oikeustoimeen rinnastuviin tilanteisiin, kuten hallituksen jäsenen osakehuoneiston ottamiseen yhtiön hallintaan.

Hallituksen jäsen on myös esteellinen, kun hallitus päättää sellaisesta hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistuksesta tai muusta kuin välttämättömästä kunnossapidosta, joka poikkeaa muihin osakehuoneistoihin kohdistuvista vastaavista toimenpiteistä. Hallituksen jäsen voi myös olla esteellinen, jos hänellä on omistuksia asunto-osakeyhtiön sopimuskumppanina olevassa yrityksessä.

Hallituksen kokoontuminen

Hallituksen puheenjohtajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Hallituksen puheenjohtajalla on myös velvollisuus kutsua hallitus kokous koolle, jos hallituksen jäsen tai isännöitsijä sitä vaatii. Jos puheenjohtaja ei pyynnöstä huolimatta kutsu kokousta koolle tai tee sitä kohtuullisessa ajassa, kutsun voi toimittaa isännöitsijä yksinään tai hallituksen jäsen, jälkimmäinen sillä edellytyksellä, että puolet jäsenistä hyväksyy koolle kutsumisen. Hyväksyntä voidaan hankkia vapaamuotoisesti.

Ulkopuoliset osallistujat

Hallituksella on oikeus päättää ulkopuolisen henkilön läsnäolosta kokouksessa. Päätösvalta tässäkin asiassa kuuluu hallitukselle, ei esimerkiksi sen puheenjohtajalle yksin. Isännöitsijällä on pääsääntöisesti oikeus olla paikalla kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa. Isännöitsijän läsnäolosta voidaan määrätä myös yhtiöjärjestyksessä. Myös tilintarkastajalla saattaa olla tilintarkastuslain nojalla oikeus olla läsnä kokouksessa. Toiminnantarkastajalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus olla mukana hallituksen kokouksessa, jossa käsitellään hänen toimintaansa tai hänen läsnäolonsa katsotaan muuten tarpeelliseksi.

Lähde: Asunto-osakeyhtiölakiopas. Oikeusministeriö.