Taloyhtiön

Sitä on aika naimisissa taloyhtiön kanssa, kun on toiminut ensin toistakymmentä vuotta sen isännöitsijänä ja sitten viime toukokuusta alkaen hallituksen puheenjohtajana, asunto-osakeyhtiö Särkiniementie 10:n puheenjohtaja Pekka Voltti sanoo.
 
Hänen mielenkiintonsa taloyhtiönsä asioita kohtaan juontaa juurensa osin arkkitehtitaustasta, osin työkokemuksesta, jota karttui korjausrakentamisen projekteissa, viimeksi Senaatti-Kiinteistöissä.
- Monissa taloyhtiöissä on se tilanne, että hallitukseen ei ole minkäänlaista tunkua. Ihmisiä ei kiinnosta taloyhtiön asioiden hoitaminen, Voltti harmittelee.

Hänen mielestään tilanne on erityisen hankala talosuojelun kannalta, koska pienissä taloyhtiöissä on erittäin vaikea saada suojelujohtajaa ja hänelle apulaista. Mikäli taloyhtiössä on väestösuoja, sille täytyy nimetä vielä oma hoitajansa ja tälle apulainen.

- Meillä on väestösuoja, jolle on tehtävä tietyn ajoin tiiveyskokeet ja päivitettävä varusteet. Kuka  tällaisia asioita on valmis hoitamaan, kun on vähän muutenkin taloyhtiön asioista kiinnostuneita. Lisäksi kokeet ja varusteiden hankintakin maksavat, Voltti pohtii taloyhtiöiden turvallisuussuunnitelmiin liittyen.

Korjaamisen vaikeus
Särkiniementie 10 on siinä mielessä poikkeuksellinen taloyhtiö, että ainakin toistaiseksi sen huoltokirjan ja siihen liittyvän huoltopäiväkirjan päivittämisestä vastaa puheenjohtaja Voltti.
- Pitkän tähtäyksen suunnitelma tehtiin tänne ensimmäisen kerran vuonna 1994, kun aloitin isännöitsijänä. Se ulottui vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen olemme laatineet uuden, vuoteen 2012 saakka ulottuvan pts-suunnitelman. Tietenkin suunnitelmaa käydään läpi vuosittain ja tarkistetaan hankkeiden aikatauluja, Voltti kertoo.

Tässä vaiheessa on kaavailtu sokkelin maalausta, vesikaton kunnostusta ja kattoturvatuotteiden asentamista. Lisäksi porrashuoneiden ulko-ovien uusiminen on mainittu suunnitelmassa, koska nykyiset ovet ovat melkoisia energiasyöppöjä.

Taloyhtiöiden eräänlaiseksi kestokorjaukseksi muodostuva putkiremontti on Voltin arvion mukaan edessä heilläkin, mutta ei vielä lähivuosina. Putkiston kuntotutkimus on tehty, mutta mitään tarkempia suunnitelmia tai päätöksiä siitä ei vielä ole.

Putkiremontit kiristävät tunteita taloyhtiöiden yhtiökokouksissa. Voltin mielestä on yllättävää, miten vaikeaa asioiden käsittely, valmistelu ja päätöksentekokin voivat olla, kun osakkeenomistajilla ei ole realistisia käsityksiä tulevista korjaustarpeista tai heille eivät ole kuntoarviot tai -tutkimukset prosesseinakaan tuttuja.

- Eihän kukaan muu voi päättää korjaamisesta kuin taloyhtiö itse. Kuntotutkijan täytyy esittää raportissaan toimenpide-ehdotuksia, mutta eihän se tarkoita sitä, että ne olisi pakko toteuttaa ja olisi valmiiksi päätetty, Voltti selittää vielä kuntotutkimuksen roolista.
- Uudistusten vastustaminen taloyhtiöissä on yllättävän voimakasta, Voltti pohtii.

Omassakin taloyhtiössä vastustettiin kaapelitelevisioliittymää ensin pitkään, mutta se meni myöhemmin läpi.
– Miten hyvä onkaan, kun taloyhtiössä on nyt nykyaikainen laajakaistayhteys, joka mahdollistaa kaikille Internetin käytön ja on vielä digi-ajassa, Voltti sanoo.

Aktiivisuus palkittiin
Ammatti-isännöitsijän saaminen taloyhtiölle, varsinkin pienelle, on myös omansalainen prosessi. Särkiniementiellä se tuli eteen, kun Voltti halusi jättäytyä isännöitsijän tehtävistä eläkkeelle.

- Olen sitä mieltä, että oman paikkakunnan yrittäjiä pitää suosia. Ensin kartoitin, että Lauttasaaren ympäristössä on 15 isännöitsijätoimistoa. En pyytänyt heiltä suoraan tarjouksia, koska halusin ensin paljon kilpailuttaneena varmistaa kiinnostuksen kertomalla yhtiöstämme ja pyysin referenssejä. Seitsemän toimistoa lupasi toimittaa, vain yksi myös teki sen, Voltti kertoo vaiheista.

Isännöitsijätoimisto Pirkko Tenholan valitseminen sen jälkeen, kun oli vielä varmistuttu isännöitsijätoimiston ja sen työntekijöiden pätevyydestä ja rakennusalan kokemuksesta, oli helppo.