Taloyhtiön

Mallitaloyhtiö 2003, rivitaloyhtiö, satunnaisesti muitakin... Pähkinähoito Oy:n isännöitsijä Antti Perttula luettelee esimerkkejä asiakastaloyhtiöistä, joissa hallitukset kokoontuvat nykyisin pääsääntöisesti aamuisin tai heti  kello 16-17 alkaen. – Olen huomannut, että aamukokouksia on helpompi saada aikaan taloyhtiöissä, joiden hallituksissa on eläkeläisiä tai osakkaita, joilla on työpaikallaan liukuva työaika ja on siitä syystä mahdollisuus osallistua kokouksiin muinakin aikoina kuin normaalina työaikana, Perttula kuvailee.

Keskustelu hallitusten kokousajankohdista on virinnyt pitkästi toistakymmentä vuotta isännöitsijänä toimineen Perttulan mukaan vasta viime vuosina, osin isännöintialan itsensä synnyttämänä. Selitys löytyy siitä, että isännöintiala on nopeasti eläköitymässä ja iltakokouksia pidetään alan tulevaisuuden kannalta suurena ongelmana - myös siksi uudistamisen tarve koetaan tärkeäksi.
– Voisi sanoa, että taloyhtiöissäkin on jo toisenlainen henki kokousten pidon suhteen, Perttula miettii.

Remonttien vuoksi pidettävät työmaakokoukset pidetään itsestään selvänä asiana päivisin - miksei niin voitaisi todella menetellä myös hallituskokousten kanssa?

Perttulan mielestä myönteistä kehitystä tukee se, että tiedotusvälineissä tuodaan entistä enemmän esiin taloyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöissä asumiseen liittyviä asioita. Lisääntynyt tiedottaminen näkyy hänen mielestään jo nyt selvästi taloyhtiöissä ja osakkeenomistajien suhtautumisessa esimerkiksi korjaustarpeisiin ja korjausten valmistelemiseen. Toki tiedonpuutettakin ilmenee, mutta suunta on Perttulan kokemuksen mukaan  on suunnitelmallisen kiinteistönpidonkin kannalta hyvä ja oikea.

Asenteissa
muutoksia

Isännöitsijä voi myös itse olla aktiivisesti edistämässä kokouskäytäntöjen muuttamista. Perttula kertoo usein ehdottavansa hallituksille, että seuraavan kerran kokoonnutaan vaikkapa jo seitsemältä aamulla.
– Minä olen ainakin jo silloin työpaikalla ja kyllä niitäkin hallituksen jäseniä on ilmaantunut, joille se on sopinut, jos heidän työpäivänsä alkaa kello 8 tai kello 9, Perttula mainitsee esimerkkinä.

Myös virastoissa ja työpaikoissa, joissa käytetään liukuvaa työaikaa, voisi aamukokoustamisen olevan kiinni ennen kaikkea asenteesta, ei käytännön ongelmasta.
– Voi tietysti olla niinkin, että kaikille eivät iltakokoukset sovi ja se on siksi myös este hallitukseen tulemiselle, Perttula pohtii tulevaisuuden näkymänä hallitusjäsenistä, jotka mieluummin käyttäisivät työaikaansa taloyhtiön asioiden hoitoon ja säästäisivät vapaa-aikansa muunlaisille harrastuksille.

Myönteistä kehitystä Perttulan mukaan on tapahtunut siinäkin suhteessa, että varsin suuri osa hallituksen kokouksista alkaa jo kello 16 ja niidenkin kokousten määrä, jotka on saatu alkamaan kello 15.30, on lisääntynyt.

Yhtiökokoukset sen sijaan ovat useimmiten alkaneet perinteiseen aikaan eli kello 18. Tätä käytäntöä ei hevillä muutetakaan - ja toisaalta ehkä sillä turvataan paremmin osakkeenomistajien mahdollisuudet osallistua harvoin pidettäviin, mutta tärkeisiin taloyhtiön asioihin vaikuttaviin kokouksiin.

Oikea käsitys työnjaosta helpottaa yhteistyötä

Työskentely taloyhtiöiden hallitusten kanssa on Perttulan mielestä sitä helpompaa, mitä paremmin hallituksen ja isännöitsijän välinen työnjako on selvillä.

Kokousten sujumisen kannalta on tärkeää, että hallituksen jäsenet ja isännöitsijä ovat valmistautuneet kokoukseen hyvin ja itse kokouksessa pitäydytään vain asialistalla olevissa asioissa. Pisin hallituksen kokous, jossa Perttula kertoo istuneensa, kesti viidestä iltakymmeneen. Se oli hänen mukaansa pituudestaan huolimatta hyvä ja asiallinen kokous, sillä taloyhtiöissä oli tulossa merkittäviä remontteja, joita piti käsitellä perusteellisesti.
– Myös kokouksen puheenjohtaja on tärkeä henkilö kokousten sujumisen  kannalta, Perttula vielä muistuttaa.