Taloyhtiön

”Kaikki puheenjohtajat, jotka haluavat aktiiviseen asuntomaailmaa parantavaan toimintaan, ovat tervetulleita mukaan”. Turkulaisen Mika Artesolan kutsu 13.10.2008 klo 18 pidettyyn Puheenjohtajien Klubin tilaisuuteen puri enemmän kuin hyvin.

– Halukkaita ilmoittautui niin paljon, että tilan vuoksi kaikkia ei voitu ottaa.

Taloyhtiöiden puheenjohtajilla näyttää siis olevan tarvetta päästä puimaan tehtävään liittyviä asioita toistensa kanssa. Ainakin näin on Turussa.

Puheenjohtajien Klubin kotikaupunkiinsa tuoneella Mika Artesolalla itsellään on kokemusta taloyhtiön hallituksen puheenjohtajuudesta kahdestakin taloyhtiöstä. Klubin mallin hän kertoo kopioineensa Helsingin Oulunkylässä ja Espoon Tapiolassa jo aiemmin toimineista puheenjohtajien yhteenliittymistä. Turkulaisversiossa tosin klubilaisiksi on hyväksytty puheenjohtajat kaupunginosasta riippumatta. Tulijoita ja mukaan otettuja on ollut myös naapurikuntien taloyhtiöistä.

 – Ensin puhuin tutuille puheenjohtajille, jotka kokivat ajatuksen hyväksi, Artesola kertoo klubin alkujuurista.

Ensimmäiseen kokoukseen syyskuussa osallistujia haalittiin sähköpostin kautta ja osa löysi mukaan Turun Sanomissa ennakkoon olleen jutun herättämänä.

Neljäntoista osallistuneen iät vaihtelivat kolmikymppisestä noin seitsemänkymppiseen. Toiselle kokoukselle lainaksi saatu noin 20 henkeä vetävä tila osoittautui siis liian ahtaaksi. Sana oli levinnyt.

Taloyhtiöiden puheenjohtajia keskinäiseen kanssakäymiseen vetäviä syitä ei ole vaikea arvata. Liki taloyhtiössä kuin taloyhtiössä riittää isoja remontteja, uudistuvan asunto-osakeyhtiölain seuraamukset mietityttävät ja rakennuksille tulisi vuodenvaihteeseen mennessä olla esitettävissä energiatodistukset. Kohoavat energiakustannukset ovat puheena taloyhtiöissä. Ainakin Turussa myös vesi- ja jätevesimaksut ovat nousseet hurjasti.

Vaikka tietoa tarjotaan paljon papereilla ja toisaalta taloyhtiöiden puheenjohtajilla on mahdollisuudet keskustella asioista muun muassa isännöitsijöidensä kanssa, keskustelumahdollisuus samassa asemassa ja samoja tehtäviä hoitavien kanssa on koettu tärkeäksi.

Mika Artesola tähdentää, että puheenjohtajien keskinäinen verkottuminen ei ole suunnattu isännöitsijöitä vastaan, vaan paremminkin pyrkimys on kehittyä yhdessä isännöitsijöiden kanssa.

Klubin ajatus on olla tapahtumien mukaan elävä joukko.

– Pari isännöitsijää on ottanut jo yhteyttä ja ilmoittanut olevansa kiinnostunut tarjoamaan omaa asiantuntemustaan. 
 
Kokemukset jakoon puolin ja toisin

Puheenjohtajien Klubin toisen kokouksen kuulumisina puheenjohtajana Artesola raportoi jäsenmäärän nousseen jo 37:ään.

 Kokouksen alustuspuheenvuorossa selvitettiin taloyhtiön hallituksen tehtäviä ja vastuita. Artesola kertoi alustuksen herättäneen kysymyksiä ja keskustelua eritoten hallituksen puheenjohtajan roolista.

 – Monella puheenjohtajalla oli omia kokemuksia, joita pohdittiin joukolla ja otettiin itse kukin opiksi tulevaisuuden varalta.

Yksi puheenjohtajajäsenistä oli puolestaan johdattanut keskustelun energiatodistuksiin kertomalla omakohtaisesta opettelustaan tehdä kyseinen todistus omaa taloaan varten. Mitenkään kohtuuttoman vaikeaksi hän ei ollut energiatodistuksen tekoa kokenut. Ympäristöministeriön nettisivuilta löytyy valmiita pohjia ja kulutusluvut ynnä muuta tarpeellista tietoa saa isännöitsijältä.

– Energiatodistus todettiin erääksi keinoksi pyrkiä nostamaan talojen energiatehokkuutta ja sitä kautta vähentämään ilmaston lämpenemistä. Toki energian tarpeen väheneminen johtaa myös asumiskustannusten pienenemiseen, Artesola totesi ajankohtaisesta asiasta. Vuodenvaihde, jolloin energiatodistukset on oltava tehtyinä, lähenee hyvää vauhtia.

Illan keskustelussa nousi hyvin ilmi, miten erilaisia niin talot kuin taloyhtiötkin ovat keskenään.

Klubin tarpeellisuudesta oltiin Artesolan mukaan yhtä mieltä. Kaikki paikalla olleet ilmoittivat haluavansa jatkaa. Kahden tunnin aikavaraus kokoukselle osoittautui niukaksi. Ajan rajaaminen jatkossakin oli todettu kuitenkin hyväksi käytännöksi. Näin osallistujien ennakkosuunnittelu kokousiltoina tulee olemaan helpompaa.

Vaikutusvaltaa ja oppia vastuun vastapainona

Puheenjohtajien Klubin Turkuun organisoinut Mika Artesola on omassa kotitaloyhtiössään As Oy Sairashuoneenkatu 14:ssä hallituksen puheenjohtaja, ja hallituksessa myös Runosmäen kaupunginosassa olevassa As Oy Raskintornit -yhtiössä.

Hallitustyöskentelyssä hän sanoo oppivansa uutta ja voivansa vaikuttaa asumiseensa.

– Ei tarvitse myöhemmin vain todeta, mitä muut ovat päättäneet.

Hallituksen näkökulmasta hänellä on kertynyt kokemusta jo kahdesta erilaisesta julkisivukorjauksesta.

Sairashuoneenkadulla, 1969 valmistuneessa elementtitalossa, menetelmäksi valittiin lämpörappaus. As Oy Raskintornit päätyi ratkaisuun, jossa ulkoelementit poistetaan, lämpöeristeet uusitaan ja rakennettaan julkisivu uusiksi levyratkaisulla.