Taloyhtiön

- Isännöitsijän tehtäväkenttä on tänä päivänä niin monipuolinen, ettei sitä pysty tavallinen asukas hoitamaa, ainakaan jollei hänellä ole varsinaisen työnsä tai koulutuksensa kautta vankkaa kiinteistöalan tietämysä, toteaa espoolaisen, 20 asunnon paritaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Tuomi.
Hänen omassa taloyhtiössään on viime vuosina tehty isoja korjauksia. Ne näyttivät yllättävän asukkaat, koska pitkän tähtäyksen korjaussuunnitelmia ei oltu aikaisemmin tehty. Yhtiössä ei ollut alusta lähtien ammatti-isännöitsijää, vaan tehtäviä hoiti talon asukas sivutoimisesti.

Juhani Tuomen pesti vuonna 1981 valmistuneen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana on kestänyt vasta 1,5 vuotta. Hallituksen jäsen hän on kuitenkin ollut yhtäjaksoisesti yli neljä vuotta.
- Hallituksessa olen tosin ollut aikaisemminkin, hän tarkentaa.
- Pienessä taloyhtiössä hallitukseen yleensä joudutaan, tunkua sinne ei ole, vaikka kritiikkiäkin esitetään, Tuomi kertoo monille pienille yhtiöille tutun kuvion.
- Itse jouduin puheenjohtajaksi, koska edellinen muutti yhtiöstä pois ja jonkun oli hommaan ryhdyttävä. Koin velvollisuudeksi jatkaa hallituksessa, koska jäin ainoaksi, joka oli ollut kolmihenkisessä hallituksessa remontin alusta lähtien, hän toteaa.

"Säästäminen" aiheutti korjaussuman
Ensimmäiset noin 15 vuotta Tuomen taloyhtiön isännöitsijän tehtäviä hoiti yksi asukkaista. Ammatti-isännöitsijälle tehtävät annettiin vasta 1990-luvun loppupuolella. Vähitellen paljastui, että vuosien 'säästäminen' kunnossapidossa ja pitkäntähtäyksen korjaussuunnitelmien puute, olivat aiheuttaneet korjaussuman.
- Vuosituhannen vaihteen jälkeen taloyhtiössä onkin tehty katto- ja julkisivuremontti, vaihdettu talojen ulkoikkunat ja lukitus, rakennettu ulkovarastot uudelleen runkoa lukuun ottamatta, samoin jätekatos on uusittu kokonaan, uusittu aidat sekä kosteiden tilojen vesieristeet, Tuomi luettelee.
Kun korjaukset nyt ovat loppusuoralla, Tuomi kertoo, että jälkiviisaana olisi voinut jotakin tehdä toisinkin: - Pakon sanelemaa oli se, että aikataulusta tuli tiukka, suunnittelulle jäi vähän aikaa. Nyt olemme siinä vaiheessa, että hankkeesta on paljastunut suunnitelmien vastaisesti tehtyjä kohtia, joista käydään keskusteluja, hän kertoo.
Tuomi haluaakin korostaa erityisesti valvonnan tärkeyttä korjausurakan onnistumisessa. Valvonnalla varmistetaan, että työselityksen ohjeita myös noudatetaan. Samoin hän korostaa toteutuksen ammattitaitoa.
- Meidänkin työmaalla näytti toteutuvan urakoitsijoiden vaikeus saada työmaalle tarpeeksi ammattitaitoisia tekijöitä.

Pitkäaikainen suhde
Tuomi pitää hyvää, luottamuksellista isännöitsijäsuhdetta taloyhtiön kannalta arvokkaana:
- Luottamuksellinen isännöitsijäsuhde on tärkeä senkin takia, koska työssäkäyvillä talon asukkailla ei ole aikaa perehtyä syvällisesti mutkikkaisiin korjaushankkeisiin. Siihen tarvitaan ehdottomasti asiantuntijoita. Me saimme korjausurakkaamme isännöitsijän verkostojen kautta kohtuulliseksi katsottavat viisi tarjousta. Rinnetonttimme ei näet vaativien liikennejärjestelyjen johdosta ole välttämättä houkutteleva urakkakohde, hän toteaa.
Juhani Tuomi kannattaa ehdottomasti pitkäaikaista isännöitsijäsuhdetta.
- Meillä on ollut sama isännöitsijätoimisto. Tosin nyt isännöitsijä on isännöitsijätoimiston sisällä vaihtunut, kun entisen isännöitsijän toimenkuva muuttui. Heidän puoleltaan vaihdos on hoidettu siten, että entinen isännöitsijämme hoitaa korjaushankkeet loppuun. Samalla uusi isännöitsijä on päässyt perehtymään hänelle uuteen yhtiöön hoitamalla muut asiat, hän kertoo.
Tuomi toteaa, että isännöitsijä on ollut kiitettävällä tavalla remontissa mukana.
- Hän on osallistunut sekä työmaakokouksiin että hallituksen kokouksiin.
Tuomi korostaa, että pysyvä isännöitsijäsuhde tuo taloyhtiölle varmuutta asioiden hoidon jatkuvuudesta: - Kun asukkaat vuosien kuluessa vaihtuvat, isännöitsijätoimistolla säilyy tieto-taito talon asioista. Isännöitsijäähän voidaan tarvita välillä myös painamaan jarrua, jos hallitus esittää taloudellisista syistä budjettiin sopimattomia ehdotuksia, hän huomauttaa.