Taloyhtiön

Antti Arjanne kuuluu vuokranantajien vähemmistöön sikäli, että kiinteistösijoittaminen on hänelle ammatti. Juristin koulutuksen saanut Arjanne tunsi palkkajohtajana työskennellessään vetoa yrittäjäksi: - Sijoitin ensin pörssiin, joka kuitenkin alkoi tuntua liian hektiseltä. Sijoitusrintamaa haistellessa totesin, että kiinteistöpuoli on ala, jossa asiakasta kuunnellaan kohtuullisen vähän. Ajattelin, että jos ryhtyisin yrittäjäksi, joka alkaisi kuuntelemaan asiakasta, saattaisin menestyä, hän taustoittaa menestykselliseksi osoittautunutta reseptiään.

Vuokralaisen mieltäminen asiakkaana tarkoitti käytännössä muun muassa sitä, että Arjanne ensimmäisen kerran vuokrasopimusta allekirjoittaessaan veti sopimuksesta yli sanan vuokralainen ja korvasi sen sanalla asiakas.
Arjanne omistaa edelleen perusasuntoja, mutta on vähitellen siirtynyt kalliimpien, hyvällä paikalla sijaitsevien ja hyvin haluttujen asuntojen omistajaksi.
– Samalla hän on myös vähentänyt asuntojen määrää ja lisännyt toimistojen osuutta.

Taloyhtiön kuntotodistus tervetullut uudistus
Arjanne on Suomen Vuokranantajat ry:n edustajana työryhmässä, joka kehittää kiinteistöille kuntotodistusta.
– Erinomainen uudistus, hän toteaa pian julkistusvaiheeseen pääsevästä ”tähtiluokituksesta”.
– Lähtökohtana on, että huoneiston tulevat korjaustarpeet tulevat näkymään varsin havainnollisesti tästä paperista. Se on kaikkien, myös vuokranantajien kannalta tarpeellinen uudistus, hän korostaa ja uskoo luokituksen yleistyvän nopeasti.
Asuntosijoittajan, kuten omaakin asuntoa ostavan kannalta on hänen mukaansa luonnollisesti huono kauppa ostaa asunto talosta, jossa on hurjan iso korjausvelka, jollei se näy selvästi asunnon hinnassa.
– Tulevan luokituksen ansiosta päästään toivottavasti tilanteeseen, jossa hyvän ja huonon asunnon ero näkyy myös hinnassa. Toki poikkeuksiakin on: äärimmäisen hyvällä paikalla sijaitsevan asunnon hinnassa eivät tulevat korjaukset näy. Mutta ne ovat siis poikkeustapauksia, hän huomauttaa.

Putkiremonttiin kevyempiäkin vaihtoehtoja
Paitsi asukkaan, myös vuokranantajan ykkösremonttihuoli lienee tänä päivänä putkiremontin uhka. Arjanne puhuu kevyempien putkiremonttien puolesta: – Istun itse yhden taloyhtiön hallituksessa, jossa päädyttiin sekä vesijohto- että viemäripuolella käyttämään pinnoitustekniikkaa, pölytöntä ja nopeaa menetelmää. Puhdasvesipuolella tekniikka ja tekijät tulivat Saksasta, homma toimi erinomaisesti. Viemäripuolella suomalaistekijöiden aikataulu lipsui, mutta teknisesti sekin onnistui hyvin, hän kertoo yhden tuoreen putkiremonttikokemuksen.
Arjanne korostaa, ettei uusia tekniikoita kannata lähteä kokeilemaan kevytmielisesti:
– Putkipuolella näistä pinnoitustekniikoista on kuitenkin lähes 20 vuoden hyviä käyttökokemuksia. Ne ovat myös tekniikoita, jotka ottavat huomioon putkiston todellisen kunnon. Kyllä näytöt juristin järjellä ajatellen ovat riittävät, hän huomauttaa ja myöntää, että uusien menetelmien yleistymisen kynnys on varsin vanhoillinen kiinteistöala.

Isännöintiin uusi tapa
Entä isännöitsijä - mitä asuntosijoittaja odottaa häneltä? Kysymys saa Arjanteen innostumaan.
– Sitä olen miettinyt paljon - ja siihen on itsellänikin tarkoitus vielä vaikuttaa, hän huomauttaa.
Arjanne ei paljasta omia suunnitelmiaan, mutta korostaa, että isännöitsijän rooli pitäisi mieltää uudella tapaa.
– Hänen on hallittava muutakin kuin tekniikkaa. Hyvä isännöitsijätoimisto vastaa asukkaiden viihtyisyydestä ja hyvinvoinnista. Hyvin hoidettuna se saa vaikka maksaakin enemmän.