Taloyhtiön

Jos isännöitsijät ja isännöintitoimistot toimisivat tiiviimmin yhteisenä rintamana taloyhtiöiden hallitusten työskentelyn kehittämiseksi ja uudistamiseksi, sillä voitaisiin todella muuttaa nykyisiä käytäntöjä. Eläköityvän isännöintialan kannalta muutosten aikaansaaminen olisi tärkeää, sillä alalle ei uusia tekijöitä saada, ellei esimerkiksi  iltoihin painottuvia hallituksen kokouksia saada alkamaan aamuisin tai päiväsaikaan.
Tällaisia ajatuksia lausuu pitkän linjan isännöitsijä Tapio Lampinen, jonka mielestä hallituksia voisi enemmän rohkaista pitämään kokouksiaan ilman isännöitsijää, ellei asialistalla ole hänen läsnäoloaan vaativia asioita.

Jos isännöintiala toivoo saavansa alalle uusia tekijöitä eläkkeelle siirtyvien ammattilaisten tilalle, nykyisiä toimintatapoja isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden kesken täytyy muuttaa. Jo 70-luvulla sivutoimisena isännöitsijänä aloittanut ja vuodesta 1988 Isännöintipistettä vetänyt Tapio Lampinen Vantaalta on sitä mieltä, että muutos saadaan aikaan ainoastaan sillä, että alan toimijat toimivat yhdessä alan kehittämiseksi.

Hallitusten kokousten käytäntöjä pitäisi muuttaa - silläkin olisi jo suuri vaikutus. Tapio Lampinen konkretisoi, että jos hallitus pitää vuoden mittaan esimerkiksi viisi kokousta ja isännöitsijällä on hoidettavaan 23 taloyhtiötä, se merkitsee isännöitsijälle vähintään 115  kokousiltaa. Puhumattakaan siitä, mitä kaikkia muita tehtäviä isännöitsijän täytyy vuoden mittaan hoitaa yhtiökokousten, meneillään olevien tai vireillä olevien korjaushankkeiden, ylläpitoon liittyvien tai akuuttien ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja hoitamiseksi.
- Tuntuu siltä, että isännöitsijätoimistot eivät jostain syystä uskalla vaatia hallitusten kokousten ajankohtiin muutoksia. Voisihan hallituksia opettaa edes siihen, että hallituksen kokous alkaa heti kello 16 kello 18:n sijaan. Aamuisin pidettävät hallituksen kokoukset ovat pääsääntöisesti ryhdikkäitä ja asiallisia, Lampinen pohdiskelee ja kertoo käyttäneensä yhtenä keinona sitä, ettei veloita omaa kokouspalkkioitaan, jos hallitus saa tunnissa käsiteltyä ja päätettyä tarvittavat asiat kello 8:n ja kello 16:n välisenä aikana pidetyssä hallituksen kokouksessa.

Isännöitsijät voivat omalta osaltaan edistää sitä, että yhtiökokouksissa ymmärretään hallitustehtävän vastuullisuus ja sitä kautta sitoudutaan hoitamaan taloyhtiön asioita. Vastuullisesta tehtävästä kuuluu kuitenkin hänen mielestään maksaa asianmukainen korvaus.
- Talkooajattelu on mennyttä aikaa. Pidän ainakin omalta osaltani huolta siitä, että yhtiökokouksessa esitetään aina kokouspalkkioiden maksamista hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille, Lampinen sanoo.

Kokouspalkkio voi vaikuttaa myönteisesti siihen, että hallituksen jäsenet ovat valmiimpia tulemaan kokouksiin myös aamuisin ennen töihin menemistä tai heti työpäivänsä päätteeksi. Toisaalta Lampisen mielestä suurimman kansallisvarallisuutemme hoitamiseen voitaisiin panostaa myös sitä kautta, että myös  työelämässä sallittaisiin paremmin muutaman kerran vuodessa vaadittaviin kokouksiin osallistminen työajalla.
- Meille on syntynyt tällainen kokousten pito iltaisin -perinne. Sen ymmärrän, että yhtiökokouksia pidetään jatkossakin jossain määrin iltaisin, mutta voisi ajankohtaa varmaan edes aikaistaa, koska vuodessa on normaalisti vain yksi yhtiökokous. Meidän alalla toimivien pitäisi ikään kuin "pakottaa" uusiin käytäntöihin ja kun kaikilla olisi samanlainen käytäntö, sillä olisi todellista vaikutustakin, Lampinen jatkaa pohdiskeluaan.

Mikään ei estä Lampisen mukaan sitäkään, etteikö hallituksia voisi rohkaista pitämään kokouksiaan ilman isännöitsijää, ellei asialistalla ole mitään sellaista, joka nimenomaan edellyttää isännöitsijän läsnäoloa.
- Hallituksen jäsenet voivat aivan hyvin pitää kokouksen keskenään ja toimittaa siitä tarvittaessa pöytäkirjan isännöitsijälle, Lampinen painottaa.

Pelkällä paperilla ei myydä palvelua
Asiakaskunnan menettämisen pelko saattaa estää sen, ettei asiakkaita "pakoteta" uusiin käytäntöihin. Vantaan seudulla ei ole Lampisen mielestä vallitse isännöintialalla mitenkään poikkeuksellisen kiivas kilpailutilanne. Muutamia vuosia sitten taloyhtiöissä kilpailutettiin kaikkia sopimuksia kilpailuttamisen vuoksi tai niin sanotun "oikean" hinnan saamiseksi, mutta Lampisen mielestä tällaisetkin ilmiöt ovat laantuneet. Jokaisen yrityksen on kuitenkin laskettava omista lähtökohdistaan, millä hinnalla isännöintityötä kannattaa ja voi tehdä tehdä.

Yhtälailla asiakaskunnassa on taloyhtiöitä, joissa halutaan ostaa palvelut mahdollisimman halvalla tietämättä riittävästi, mitä isännöitsijän töihin loppujen lopuksi kuuluu. Isännöintipisteessä on suosittu sitä, että kutsutaan tarjouspyyntöä pyytävän tai tarjouksen jo saaneen taloyhtiön edustajat tutustumaan tarkemmin isännöintitoimistoon ja sen toimintatapoihin.
- Minusta tällaista keskustelua pitäisi käydä, koska eihän taloyhtiö pelkän paperin ja hinnan perusteella tiedä vielä yhtään mitään siitä, mitä se kyseiseltä isännöitsijätoimistolta saa. On hyvä keskustella yhdessä esimerkiksi toimiston taustoista, henkilöiden kokemuksesta, toimintatavoista ja asioiden hoitamisesta, Lampinen korostaa.

Isännöintialalla on tapahtunut myös jossain määrin erikoistumista ja ammattilaiset ovat suuntautuneet joko toimitilapuolelle tai asunto-osakeyhtiöiden hoitamiseen. Asiakaskunnan kannalta katsoen pienet rivitaloyhtiöt ovat tämän jakaantumisen seurauksena joutuneet hankalaan asemaan, sillä ne eivät välttämättä kiinnosta ammatti-isännöintiin erikoistuneita isännöitsijätoimistoja.

Yksi ratkaisu voisi Lampisen mielestä olla, että jotkut isännöintitoimistot, joiden ympäristössä on runsaasti rivitaloja, erikoistuisivat tämän asiakaskunnan palveluihin. Sillä ei ratkaista ongelmaa, että useampi rivitaloyhtiö ostaa palvelut yhteiseltä isännöitsijältä, koska taloyhtiöiden asioiden hoitoa ei voi esimerkiksi taloushallinnossa yhdistää, vaan kukin yhtiö pitäisi käsitellä kuitenkin omanaan.

Kiinteistönhuollon taso laskenut
Kiinteistönhuoltoalalla tarvittaisiin Lampisen mielestä perusteellista keskustelua toimintatavoista ja hinnoittelusta.
- Vantaalla ei ole kovin paljon kiinteistönhuoltopalveluiden tarjoajia, hieman alle kymmenen toimijaa,  mutta taso on joka tapauksessa laskenut, hän harmittelee.

Tilanne on hankala etenkin niissä tapauksissa, että tilaaja on voinut edullisen hinnan houkuttelemana valita sen, "joka jättää halvimmalla kaikki työt tekemättä."
- Taloyhtiöissä on ehkä tämän vuoksi paremmin alettu ymmärtää, että hyvä kiinteistönhuolto maksaa, Lampinen pohtii.

Tämä johtaa siihen, että tilaajat tulevat jatkossa esittämään tiukempia vaatimuksia huollon tasosta ja toteutuksesta varmistuakseen, että rahalle saadaan myös vastinetta.

Nykyiseen tilanteeseen on osin ajauduttu kovan kilpailutilanteen seurauksena, sillä huoltoyhtiöt ovat kustannuspaineissaan haalineet paljon hoidettavia kohteita. Lampisen mielestä tyytymättömällä asiakkaalla ei ole muuta ratkaisua kuin keskustella huoltoyhtiön kanssa ja neuvotella sopimusten sisällöt sekä töiden suorittamisen, mutta myös maksujen osalta uudestaan.