Taloyhtiön

Porrashuone on tärkeä osa asuinkerrostaloa. Muutokset porrashuoneen arvostuksessa näkyvät eri aikakausien rakentamisessa: vanhassa arvorakennuksessa se voi olla taideteos, muutaman vuosikymmenen takaisessa talossa puolestaan minimimitoitettu pakollinen tila.
Porrashuoneen korjauksissa rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot, kaupunkikuvallinen arvo sekä porrashuoneen säilyneisyys tuppaavat edelleen jäämään tekniikan ja kustannusten varjoon.

Hissin rakentaminen on rankin asuinkerrostalon porrashuonetta koskeva muutos.  Vaikka hissin rakentamisella on asukkaille monia plusmerkkisiä vaikutuksia, ongelmiakin on. Arkkitehti Leena Makkonen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo, että hissin rakentamisproblematiikkaa aiemmin hissittömään arvorakennukseen on virastossa jouduttu pohtimaan monissa yksittäistapauksissa. Kättä pitempää ongelman ratkaisuun saatiin pari vuotta sitten, kun kaupunkisuunnitteluvirasto teetti Arkkitehtitoimisto Schulman Oy:llä selvityksen Kruununhaan hissittömien asuinkerrostalojen porrashuoneista.

Kruununhaassa porrashuonekartoitus
- Alkusysäys selvitykselle oli Pohjoisranta 10:ssä sijaitsevan arvotalon hakemus rakentaa hissi pääporrashuoneeseen. Meidän ja kaupunginmuseon mielestä hissin rakentaminen olisi kuitenkin heikentänyt porrashuoneen arvoa tuhoamalla muun muassa arvokkaita seinäreliefejä ja maalauksia.  Kohde asetettiin toimenpidekieltoon ja samassa yhteydessä päätettiin miettiä problematiikkaa laajemmin kuin pelkän yhden rakennuksen ja sen porrashuoneen osalta, Makkonen selvittää vuonna 2003 tehdyn kartoitustyön taustaa.

Monissa taloyhtiöissä arvokas porrashuone voidaan päästää huonoon kuntoon pelkästään senkin takia, ettei tiedetä tai ymmärretä sen arvoa.
- Toimitimme tehdyn selvitystyön tulokset oman talon osalta myös jokaiselle taloyhtiöille, joten nyt näissä kohteissa on todellinen tieto porrashuoneiden arvosta. Samantyyppistä rakennuskantaa on myös Ullanlinnassa ja Eirassa. Niissä ei vastaavaa kartoitusta ole kuitenkaan ainakaan vielä tehty. Vastaavia selvityksiä en tiedä myöskään muissa kaupungeissa tehdyn.

Vaikka Kruununhaan kartoituksen alkusysäys oli juuri hissin rakentaminen, Makkonen korostaa, että porrashuoneen arvoja on vaalittava myös muussa korjausrakentamisessa. - Jo 1930-luvulta lähtien, esimerkiksi Taka-Töölössä, rakennettiin kerrostaloihin yleensä jo myös hissi. Myös vanhemmissa asuinrakennuksissa on hissejä, jotka ovat todella kauniita, taideteoksia jo nekin. Yksi ongelma arvorakennukseen rakennettaessa onkin nykyhissien muotokieli, joka poikkeaa niin tyystin vanhojen rakennusten maailmasta.

- Kruununhaan selvitys kattoi lähes 200 hissittömän kerrostalon porrashuonetta. Ne jaettiin kolmeen luokkaan. Valtaosa sijoittui ensimmäiseen ja toiseen luokkaan, kuten olimme etukäteen olettaneetkin, sillä Kruununhaan porrashuoneet ovat jo ikänsä puolesta harvinaisia koko Suomessa. Eniten arvoja sisältänyt luokka jaettiin vielä osiin: ylin plussalla merkitty luokka sisältää toistakymmentä kohdetta, jotka ovat Suomen huippuja. Ne asetettiin rakennuskieltoon.
- Täällä Helsingissä on myös Katajanokalla paljon jugend-ajan arkkitehtuuria. Siellä porrashuoneet ovat sikäli turvassa, että vuonna 1984 tehdyssä asemakaavamuutoksessa on mainittu myös porrashuoneet, Makkonen huomauttaa.

Ilman hissiäkin voi asua?
Makkoselle itselleen ei kovin paljon ole kantautunut palautetta Kruununhaan selvityksestä tai hissien rakentamiskielloista: - Yllättävää kyllä, ainakin tänne meille palautetta on tullut enemmän sellaisilta, jotka ovat muuttaneet taloon juuri sen porrashuoneen arvojen takia. He ovat pettyneitä, jos arvokkaaseen porrashuoneeseen on sitten annettu lupa hissin rakentamiseksi.

Leena Makkonen myöntää, että kyse on arvojen priorisoinnista: - Pääargumenttihan hissin rakentamiselle on yleensä se, että ikääntyvä väestö voisi asua pidempään kodissaan. Itse kuitenkin hieman epäilen laskelmia siitä, kuinka paljon todellisuudessa näissä hissittömien rakennusten yläkerroksissa asuu vanhuksia, jotka eivät hissittömyyden takia pysty siellä enää asumaan, Makkonen sanoo.
- Useimmiten hissin rakentamisessa on kyse puhtaasti mukavuudenhalusta. Sitä edustan itsekin: etsin näet paraikaa uutta asuntoa ja yksi ehdoton kriteeri on, että talossa on hissi, hän naurahtaa.
- Onhan hissin rakentamisessa paljon hyviä puoliakin, hän myöntää. Helsingin kaupunkikin kannustaa toisaalla hissiprojektissaan hissien rakentamiseen ja myös valtio avustaa hissirakentamista. Samoin hän myöntää, että myös arkkitehtien välillä on näkemyseroja: osa suunnittelijoista on sitä mieltä, että mikä ettei, kyllä hissin voi rakentaa "mihin vain".
- Meidän velvollisuutemme täällä kaupunkisuunnitteluvirastossa on kuitenkin suojella ja pitää huolta siitä, ettei rakennustaiteellisia arvoja tärvellä. Myös kaupungin hissiprojektissa ohjeistetaan vähänkin arvokkaissa kohteissa ottamaan yhteyttä ensimmäiseksi rakennusvalvontavirastoon, meihin ja kaupunginmuseoon, Makkonen kertoo.

Ulkopuolinen hissitorni voi tärvellä kaupunkikuvaa
Jos siis hissiä ei voida porrashuoneen arvojen takia rakentaa sisäpuolelle, tehdään se ulos. Tarjollahan on erilaisia tapoja rakentaa hissi rakennuksen ulkopuolelle. - Usein hyvä ratkaisu, mutta valitettavasti ei aina", Makkonen huomauttaa. Vanhoissa arvotaloissa on usein sivuporras- ja keittiöporrashuoneet, johon hissin voi rakentaa. Joskus se pystytään tekemään myös sisäpihan puolelle, jossa se ei vaikuta kaupunkikuvaan.

1950- ja 60-luvulla porrashuone ei Leena Makkosen mukaan ollut enää samalla tavalla asuinrakennuksen arvokas osa kuin vuosisadan alussa: - Porrashuone oli usein minimimitoitettu, hyvin standardisoitu ja yleensä aika pelkistetty. Toki sen ajankin porrashuoneet ovat sellaisinaan arvokkaita ja voivat olla hyvin viehättäviä. Jos kuitenkin on valittava, rakennetaanko näissä rakennuksissa hissi ulko- vai sisätilaan, tulisi hissi alueiden arkkitehtuurin herkkäpiirteisyyden takia sijoittaa mieluummin rakennuksen sisälle, siis porrashuoneisiin, hän taustoittaa Helsingin Roihuvuoren ja Ruskeasuon korjausrakentamisohjeiden suhtautumista hissirakentamiseen.

Makkonen myöntää, että hissin sijoittaminen vanhaan minimimitoitettuun porrashuoneeseen on aina vaativa suunnittelutehtävä: - Jos porrashuone on 2600 mm leveä, hissi saadaan mahtumaan sinne juuri ja juuri. Tilallisesti parempi ratkaisu voi olla, jos hissiin voidaan käyttää tiloja asuntovyöhykkeeltä. Vuokratalossa se voi olla mahdollista, asunto-osakeyhtiöissä usein vaikeaa, hän huomauttaa ja esittelee Roihuvuoren rakentamistapaohjeiden kolmea vaihtoehtoa: hissi porrashuoneessa, hissi asuntovyöhykkeellä ja uusi hissitorni porrashuoneen kyljessä. Esimerkiksi Roihuvuoressa ulkopuolisen porrastornin rakentaminen on erittäin vaikeaa, koska siellä ei ole kantakaupungin umpikortteleiden tapaan ole ns. paraati- ja sisäpihan puolta, jonne hissi ehkä paremmin soveltuisi.

Selvitys ulkopuolisen hissitornin rakentamisesta arvorakennukseen käynnissä

Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastoa ei voi moittia pelkästään kieltojen laatijaksi, sillä myös ratkaisuja ongelmakohteisiin pohditaan. Leena Makkonen kertoo, että paraikaa on konsulttityönä tekeillä selvitys, jossa etsitään ratkaisumalleja kaikkein vaikeimpaan tapaukseen: hissin rakentamiseen arvotalossa sen rakennusrungon ulkopuolelle.
- Valitsimme selvitystyöhön erityyppisiä esimerkkejä yleiskaavassa arvokkaiksi merkityistä asuinrakennuksista. Jo etukäteen tiedämme, että kyseessä on vaikea tehtävä, toivottavasti Pekka ja Bitumi Mannerin tekemä selvitys antaa eväitä myös tulevalle, Makkonen odottaa vuodenvaihteessa valmistuvalta selvitykseltä.

Myös helppoja ratkaisuja
Vaikka hissin rakentaminen vanhaan asuinkerrostaloon voi olla vaikea, jopa mahdoton tehtävä, Leena Makkonen korostaa, että se voi olla myös ongelmatonta.
- Esimerkiksi ankean elementtirakentamisen kauden rakennuksiin hyvin suunniteltu hissi voi tuoda lisäarvoa myös ulkonäöllisesti, hän toteaa.
Sirkka Saarinen

Lisätietoja:
Kruununhaan porrashuoneet. Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto. Esite 2005.
Ruskeasuo. Rakennetun ympäristön arvot ja ominaispiirteet, korjausrakentamisohjeet. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:6
Roihuvuori. alueen arvot ja ominaispiirteet, rakentamistapaohjeet. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:6