Taloyhtiön

Hissi tuli taloon -tutkimus on käyttäjälähtöinen selvitys hissien rakentamisprosessista vanhoihin kerrostaloihin sekä hissin ja porrashuoneen toiminnallisuudesta ja vaikutuksista.

Selvityksessä tarkastellaan hissien suunnittelu-, päätöksenteko- ja rakentamisprosesseja sekä hissien ja porraskäytävien käyttöä ensisijaisesti asukkaiden kannalta. Tarkoituksena on kartoittaa hissirakentamisen ongelmia ja hyviä toimintatapoja sekä valmistella ehdotuksia, joiden avulla hissien rakentamista voidaan edistää.

Ympäristöministeriön, Helsingin, Kuopion ja Oulun rahoittaman hankkeen toteuttivat Taideteollinen korkeakoulu / Future Home Institute ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto.

Hanke valmistuu ja julkistetaan lokakuussa 2005.
- Kohteina oli yhteensä kuusi hissin rakentanutta asunto-osakeyhtiötä Helsingistä, Kuopiosta ja Oulusta. Lisäksi on seurattu muutamaa vireillä olevaa hissihanketta, kertoo projektitutkija TaK Riikka Rahtola Future Home Institutesta.
- Tutkimuskohteina oli kaksi taloyhtiötä Helsingistä, yksi Kuopiosta sekä kolme Oulusta. Pyrimme valitsemaan erilaisia, mutta silti yleisiä taloyhtiötyyppejä. Vanhin talo oli rakennettu vuonna 1898 Helsingin Kruununhaassa ja nuorin rakennettu vuonna 1975. Rakennusten koot vaihtelivat. Osa hisseistä rakennettiin talomassan ulkopuolelle, osa sisäpuolelle ja eräissä tapauksissa hissikuilu rakennettiin tuuletusparvekkeiden sijalle.

Kaikissa tutkituissa taloyhtiöissä hissiprojektit olivat onnistuneita.
- Tarkastelimme hissiprojektien onnistumisten perusteita sekä hankkeessa kohdattuja vaikeuksia. Projekteissa ilmenneitä isoja yksittäisiä tekijöitä olivat rahoituksen järjestäminen, rakentamisen ratkaisujen löytäminen sekä päätöksenteko.

Päätöksenteko
Tutkimuksessa ilmeni, että taloyhtiössä on käytettävä riittävästi aikaa asian pohjustamiseen ja keskusteluun.
- Tulimme siihen tulokseen, että taloyhtiössä omaksuttu avoin tiedottava toimintatapa helpottaa hissien hankepäätösten tekemistä. Toimintatapa on voinut kehittyä esimerkiksi aiempien toteutettujen peruskorjaushankkeiden aikana. 
- Myös isännöitsijällä oli merkitystä. Valittaessa isännöitsijää on jo tiedettävä, mitä taloyhtiössä aiotaan tehdä. Tarvitaanko hallinnollista isännöitsijää vai esimerkiksi peruskorjauksiin erikoistunutta henkilöä, sanoo Rahtola.

Tiedottaminen tärkeätä
Varsin tärkeää tällaisissa projekteissa on hyvä taloyhtiön sisäinen tiedotustoiminta.
- Esimerkiksi taloyhtiön omat nettisivut tai vaikkapa vain yksinkertainen paperimoniste ovat hyviä välineitä. Tiedotetaanpa millä tavalla tahansa, on osakkaiden saatava asiallista ja puolueetonta tietoa suunnitelmista, Rahtola painottaa.
- Osakkaiden on voitava itse pohtia faktojen perusteella, mitä kannattaa ja mikä ei. On tärkeätä, että omistajat ja asukkaat voivat päätöksenteon pohjalle tunnistaa: "Mitä suunniteltu hissi minulle merkitsee?" Kaikki eivät itse tarvitse hissiä, mutta voivat silti haluta hissin.

Kehittää vai vain ylläpitää
Joka tapauksessa myös ensimmäisessä kerroksessa asuvat tiedostivat usein, että hissiprojekti on koko kiinteistön arvoa kohottava hanke.
- Kiinteistön arvo nousee ainakin hissittömiin kiinteistöihin verraten, mikä tietysti kiinnostaa osakkeenomistajia. Jos kehittämishankkeita ei tehdä, niin kiinteistön arvo suhteessa muihin laskee.
- Taloyhtiön kehittämisen suunta ja elinkaariajattelu vaikuttavat päätöksiin, Rahtola toteaa.
- Joko kiinteistöä vain ylläpidetään, kulutetaan tai sitten sitä kehitetään, jolloin asumistaso ja -viihtyvyys lisääntyvät. Kaikkiaan hissi ei silti ole jokaiselle samanarvoinen asia. Yksi ajattelee hissin käyttöarvoa itselleen ja toinen taas esimerkiksi sen merkitystä kiinteistön arvonnousussa tai siinä, minkälaisia asukkaita taloon valikoituu. Arvoja on monia eikä pidä jäädä pohtimaan vain sitä, kuka hissiä päivittäin käyttää.

Talo elää kauemmin kuin ihminen
Kaikkiaan hissiprojekti tulee yleensä jossakin vaiheessa hissittömän kiinteistön elinkaariajattelussa vastaan.
- Kyse ei ole pelkästään omasta mukavuudesta, vaan talon parantaminen vaikuttaa myös tuleviin omistajiin ja asukkaisiin.
- Hissiprojekti onkin kuin ryhmämatka. Onnistuneelle matkalle tarvitaan haluttava kohde, tarpeeksi osallistujia, matkasuunnitelma, järkevä budjetti, aikataulu, hyvä opas ja tässä yhteydessä innokas ja asiantunteva isännöitsijä ja taloyhtiön edustaja. Nämä asiat on hissiprojektissakin kartoitettava ennen toteutusta, Rahtola selvittää.
- Kaiken lisäksi olisi projektin oltava erilaisissa elämäntilanteissa oleville osakkaille taloudellisesti mahdollista.

Myös projektien jälkeistä tyytyväisyyttä tutkittiin.
- Kartoitimme myös mielikuvia ennen ja jälkeen hissin tulon. Ryhmäkeskusteluissa kävi ilmi, että kannattajien ja vastustajien ajatukset olivat lähentyneet toisiaan. Enää ei ajateltu mustavalkoisesti, vaan oli nähty asioita kokonaisuutena.
- Yleisarviona voidaan sanoa, että hissiprojektiin suhtauduttiin positiivisesti, Rahtola toteaa.

Tutkimuksen mukaan hyvän hissihankkeen toteuttamiseen tarvitaan aktiivinen henkilö tai ryhmä taloyhtiöstä ja hallituksen ymmärrys asian merkityksestä, joskin tärkeä rooli on myös asiantuntevalla isännöitsijällä.