Taloyhtiön

Eräänä helmikuisena päivänä vantaalaisen asunto-osakeyhtiön Talvikkitie 26:n pihalla oli suuren urheilujuhlan tuntua, paljon ihmisiä ja paljon puheensorinaa ja useita median edustajiakin paikalla. Kysymyksessä oli rakennuksen ulkopuolisen hissitornin pystytysnäytös, jota oli tullut seuraamaan suunnittelijakuntaa, mutta myös runsas joukko taloyhtiöiden edustajien lähiseuduilta ja Porvoota, Poria ja Uuttakaupunkia  myöden.

- Miksi hissillisten talojen ihmisiltä ei koskaan kysytä, miksi teillä on hissi ja mitä hyötyä siitä on. Siksi ei kysytä, että sitä pidetään itsestään selvyytenä: Hissi helpottaa liikkumista, hissillisten talojen asunnoista maksetaan parempaa hintaa, hissi palvelee niin ikäihmisiä kuin nuoria perheitäkin, joissakin tapauksissa se on  vaade tai oletettu bonus, Talvikkitie 24:n hallituksen puheenjohtaja Olli Ikonen pohjusti kuulijakuntaansa kertoessaan Talvikkitien hissirakentamisen kokemuksista.

Pohdittaessa hissirakentamista se tyypillinen ja aivan ensimmäiseksi esiin nouseva kysymys on, mitä se maksaa. Tässä mielessä Talvikkitien talot 24 ja 26 eivät tehneet poikkeusta.

– Periaate oli, että kuukausittaiset kustannukset eivät saisi nousta niin sanotun kipurajan lähelle, eikä sen yli. Me laskimme teoreettisen kipurajan sille, mitä hissi voi meille maksaa. Ryhmätyönä naapuritaloyhtiön puheenjohtajan Heikki Syvälän kanssa teimme excel-taulukko-ohjelmalla laskentapohjan, joka otti huomioon kaikki muuttuvat kustannukset, laski kustannukset kuukausi- ja huoneistokohtaisiksi menoiksi ottaen huomioon erilaiset maksuajat ja korot ja muunteli lukuja annettujen tietojen mukaan. Siinä kiinnitettiin huomiota myös ARA:lta saatavaan 50 prosentin avustukseen ja Vantaan kaupungin 10 prosentin hissiavustukseen, Ikonen taustoitti.

Taloyhtiöiden puheenjohtajien mielestä sekin helpotti päätöksentekoa, ettei taloyhtiöissä jouduttu miettimään kustannusten jyvittämistä. Tätä edesauttoi se, ettei kummassakaan talossa ole asuntoja sen alimmaisessa porrashuonekerroksessa, vaan asunnot sijaitsevat sitä ylempänä ja siksi hissiä tarvitsevat kaikki - tasapuolisesti.

- Muuttuva asunto-osakeyhtiölainsäädäntö tulee olemaan siinä suhteessa ongelmallinen, koska siihen tullee sisältymään mahdollisuus jyvittää hissikustannuksia erilaisin perustein. Mekin keskustelimme siitä ja varauduimme tekemällä varalaskelmat, ellei vastikeperusteinen maksutapa mene läpi. Molemmissa kuitenkin päätettiin toteuttaa hissien rakentaminen vastikeperusteisesti, Ikonen kertoo hissirakentamisen valmisteluvaiheesta.

Nopea toteuttaminen

Rahoituksen lisäksi hissirakentamiseen ryhtyneitä taloyhtiöitä mietitytti, minkälaisia torneista tulee, mitä niiden rakentaminen vaatii ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat talojen perustuksiin.

– Jokainenhan tietää, että Tikkurila on vanhaa merenpohjaa ja siksi rakentamisen kannalta erittäin ongelmallinen. Me pelkäsimme, että jos hissitornien rakentamisen vuoksi joudutaan tekemään raskaista paalutuksia, rupeaako maapohja talojen ympäriltä vajoamaan, Ikonen mainitsi.

Ratkaisuksi tarjottiin Neapo Oy:n kehittämää teräsrakenteista torniratkaisua, joka voidaan asentaa talon kylkeen ja varustaa hissillä siihen liittyvine rakenteineen ja laitteistoineen. 

Talvikkitie 24:n julkisivuun asennettiin neljän porrashuoneen kohdalle teräsrakenteinen hissitorni, johon hissit koneistoineen sen jälkeen asennettiin. Talvikkitie 26:een vastaavanlaisia hissitorneja tuli kolme.

Suhtautuminen ulkopuolisiin hissitorneihin oli Ikosen mukaan myös rakennusvalvonnassa myötämielinen etenkin, kun kaupungilla tuntuu olevan huolena, että hissejä pitäisi rakentaa, mutta vaikka rahaakin on tarjolla, avustusten hakijoita ei ole riittävästi.

Hissitorniratkaisua miehet kehuvat myös siksi, että hissien asentaminen on nopeaa, eikä sinällään vaadi suuria rakennustöitä.

– Aikataulu on ollut nopea - yhdeksän kuukautta päätöksenteosta, Ikonen kertoo oman talonsa osalta.

– Kun meillä näytti siltä, että aikataulu viivästyy hieman, en voinut todeta muuta kuin, että jos me on oltu 25 vuotta ilman hissejä, niin se viikko, jonka se nyt uhkaa myöhästyä, ei tässä tapauksessa merkitse yhtään mitään, Syvälä naurahtaa omana kommenttinaan.

– Tällaisissa hankkeissa oleellinen asia on ymmärtäminen - sopu, toisten työn ymmärtäminen ja kysyminen -  ne auttavat paljon. Ja vaikka meillä on hanke vielä kesken, se on kuitenkin erittäin hyvässä vauhdissa, Ikonen päätti puheensa.

Vantaalla uusi hissisuunnitteluavustus

Vantaan kaupunki myöntää ARA:n 50 prosentin ja kaupungin oman 10 prosentin hissiavustuksen lisäksi vielä 50 prosentin avustuksen hissihankkeen esisuunnitteluun. Asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski kertoo, että suunnittelutuki on uusi ja avustusta on mahdollisuus saada 50 prosenttia, mutta enintään 7 000 euroa per hissihankkeen esisuunnittelu. Lisäksi on vielä jaossa 5 000 euron avustus erilaisiin hissirakentamisen kokeiluhankkeisiin.

Suunnitteluavustusta voi hakea koko ajan. Avustus maksetaan kaupungin asuntolainarahastosta. Teija Ojankosken mukaan ei ole määritelty, kuinka paljon rahaa kaikkiaan jaetaan, vaan toiveena ja Ojankosken kehotuksenakin on, että vantaalaiset taloyhtiöt tarttuisivat tilaisuuteen, käynnistäisivät suunnittelun ja hakisivat aktiivisesti avustuksia. Lisäksi Vantaa on palkkaamassa hissiasiamiehen.

Vantaalla on tilastojen mukaan 1 641 hissitöntä porrashuonetta, joista suurin osa sijaitsee nimenomaan omistustaloissa. Eniten iäkkäämpiä vantaalaisia asuu Tikkurilan, Myyrmäen ja Korson suuralueilla.