Taloyhtiön

Taloyhtiöön lähivuosina todennäköisyydellä tuleva laaja putkiremontti on huoneiston omistajalle järkisyy painaa jarrua märkätilojen pintojen ja kalusteiden uusimisessa. Otollisempaa toteutusaikaa odotellessa voi panostaa sitäkin perusteellisemmin suunnitteluun, heittäytyä hyvissä ajoin punnitsemaan tarpeitaan ja mielitekojaan.

Tekniikat, materiaalit, muotoilu ja sijoittelu, toimivuus, toiminnallisuus ja design - kosteissa tiloissa jos missä näillä kaikilla on tärkeä sijansa. Lisäksi niillä on keskinäiset yhtymä-, usein myös törmäyskohtansa.

Niin pieniä kuin märkätilat yleensä ovatkin, niiden remonttien lopputuloksista on luettavissa monen suunnittelevan ammattikunnan ajatuksia: arkkitehtien, rakennus-, lvi- ja sähköinsinöörien, yhä useammin myös sisustusarkkitehtien. Lisäksi nähtävissä on suunnitelmat todellisuudeksi rakentavien ammattilaisten kädenjäljet, kuten putki- ja sähköasentajien, tasoittajien, laatoittajien, maalareiden ja kalusteasentajien. Kylpyhuonecocktailien osatekijöitä ovat myös virkamiehet määräyksineen ja valvovine silmineen.

Joskus vanhan rakennuksen olemassa olevat rakenteet muodostuvat esteeksi toiveiden toteuttamisessa. Etukäteen tehtyihin sisustussuunnitelmiin joudutaan tekemään muutos, kun toteuttaminen osoittautuukin teknisesti joko mahdottomaksi tai odottamattoman kalliiksi. Toimintojen sijoittelua miettivien sisustajien kannattaisi olla ajoissa yhteydessä teknisiin suunnittelijoihin. Näin etenkin, jos halutaan lisäyksiä kuten esimerkiksi wc-istuin saunanpesuhuoneeseen, jossa sitä ei ennen ole ollut. Tämän on todennut lvi-insinöörikunnan edustajana haastateltu Jarmo Kuitunen.

Vaikka Insinööritoimisto Jarmo Kuitusen kolmen hengen suunnittelijatiimin toimeksiannot painottuvat pääosin uudisrakentamiseen, kokemusta on kertynyt myös märkätilojen remonttikuvioista. Tutuimmaksi totaaliset putkisto- ja sen seurauksena usein märkätilojen kokonaisvaltaiset remontit ovat tulleet heille vuokratalorintamalta. Myös asunto-osakeyhtiöiden eritasoisista saneeraussuunnitelmista on kertynyt kokemuksia jo parin vuosikymmenen ajalta.

Muotoilu ja tekniikka
kehittyvät rinnakkain
Insinöörien kiinnostus märkätilojen varusteiden ja kalustuksen kehityksessä kohdistuu ymmärrettävästikin enemmän teknisiin seikkoihin kuin muotoilulliseen puoleen, mutta Jarmo Kuitusen mukaan myös trendit tulee väistämättä pantua merkille. Syytä onkin, sillä osa uusista design-suuntauksista on osattava huomioida jo putkistolinjoja tai niiden muutoksia suunniteltaessa.

Kuitunen on kokenut, että suuri osa pesu- ja kylpyhuonetilojaan uudelleen sisustavista tyytyy tuttuihin perusratkaisuihin. Ammeet saavat lähteä, etenkin jos pesukoneelle ei entuudestaan ole ollut tilaa. Suuntaus jatkuu niissäkin taloissa, joista löytyy yhteiset pesutupa- ja kuivaustilat ja ne aiotaan säilyttää edelleen. Uusiin asuinkerrostaloihin Kuitusen mukaan ei enää juuri pesutupia rakenneta, kuivaushuoneita kyllä. Vuokrataloihin yhteisiä pesutiloja sen sijaan rakennetaan yhä ja niiden käyttöön koetetaan myös kannustaa. Siitäkin huolimatta, että uusia rakennettaessa huoneistokohtaiset kytkennät pyykkikoneille ovat varsin yleisiä.

Teknistä tietämystä ja määräysten hallintaa tarvitaan jo siinä, kun amme vaihtuu suihkutilaksi. Suihkun paikoitus asettaa turvallisuussyistä ehtoja sähköpistokkeiden sijoittamiselle. Usein ammeelle ja lavuaarille on ollut yhteinen hana. Suihkulle ja lavuaarille tarvitaan omat hanansa, samoin vesijohdoille omat vetonsa. Tilanteesta riippuen viemärin paikoitus voi säilyä entisellään tai sitten ei.

Vanhoissa taloyhtiöissä ammeiden viemäriliitännät ovat Jarmo Kuitusen mukaan olleet ongelmallisia. Pahimmillaan muuratun rakenteen takana olevan liitännän toimivuutta ei ole voitu seurata. Mikäli remontoitavaan tilaan vielä halutaan amme, lvi-alan ammattilaisen kokemusten pohjalta sen tulisi olla ns. kevytmalli, valmiin, vesieristetyn lattian päälle asennettava. Tällöin viemäriliitännässä myöhemmin mahdollisesti ilmenevät ongelmat ovat heti havaittavissa.

Käytännössä putkisaneeraukseen tulevien kerrostalojen märkätilat ovat eri huoneistoissa erilaisissa kunnoissa. Osassa ei ehkä ole muutettu mitään, joissakin tehty uudistuksia lähiaikoina. Jos remonttiin lähdetään vesieristyksien uusimista myöten, Jarmo Kuitunen suosittelisi samalla uusimaan samalla myös kaikki vesi- ja viemärikalusteet.
 - Aina ei kannata jättää niitäkään, jotka ehkä on vaihdettu vanhojen tilalle lähivuosina, hän toteaa.
- Yhtiön pitäisi tiedottaa asioista ajoissa asukkaille, kannustaa miettimään mahdollisesti tarvittavia uusia varusteita. Ajoissa urakoitsijan kanssa sovitut hankinnat saadaan aina edullisimmalla mahdollisella tavalla.

Jokaiseen huoneistoon jaetaan huonekortti, jolla asiakas voi tehdä urakoitsijalle kirjallisen tarjouspyynnön muutoksineen ja lisineen, koskivatpa ne hanatyyppejä, mahdollista lattialämmitystä, pyykinkuivainta, peilikaappia tms.  Lvi-suunnittelijan mahdollisuudet määritellä muutosten ja uudistusten hintavaikutuksia ovat alkuvaiheessa Kuitusen mukaan rajalliset, lähinnä yleistä suuntaa antavat, kuten mitä maksaa suihkun uusiminen termostaattihanaksi, sähköinen lattialämmitys tms.

Saksalainen asennustapa
herättää kiinnostusta
Etenkin Saksassa on jo vuosikymmeniä asennettu lavuaarit ja wc-istuimet siten, että lattian puhdistamista muutoin haittaavat vesi- ja viemäriputkivedot jäävät asennusseinän taakse, samoin vessan vesisäiliö. Usein päällä on vielä laatoitus. Samantapaisia ratkaisuja mielivät monet myös Suomessa, ja siihen on tarjolla myös tuotteita. Meillä systeemi on otettu käyttöön etenkin hotellirakentamisessa. Asuinhuoneistoissa suomalaiset määräykset eivät Kuitusen mukaan suosi saksalaismallia, ainakaan aivan sellaisenaan.

  - Meillä nähdään miinuksena se, että liitokset jäävät piiloon laatoituksen alle. Liitosten tulisi olla todella varmoja, Kuitunen kertoo. Suomessa hän näkisikin puoltavan paikkaansa sovelluksen, jossa niin ikään käytettäisiin asennusseinää, mutta silti tehtäisiin myös lattiakaivo. Toinen miettimisen arvoinen kysymys on, keiden vastuulle asennusseinien asennus tulisi. Saksassa työvaiheen ovat ottaneet hoitaakseen lvi-asentajat.

Kalusteissa löytyy,
neliöistä niukkuutta
Lvi-suunnittelijat joutuvat etenkin saneerauskohteissa ottamaan kantaa enemmän tai vähemmän myös märkätilojen kalustehankintoihin ja - sijoitteluun. Kalustetarjonnasta ei ole puutetta. Tarjonta on runsasta ja monipuolista. Ongelmat ovatkin tilojen pienuudessa, joskin rakennusmääräykset ovat uusiutuessaan kasvattaneet pesutilojen mittoja. Kaikkien haluttujen toimintojen ja kalusteiden sijoittamisessa riittää silti pulmia ratkaistavaksi, etenkin vanhoissa kerrostaloissa.

Likimainkaan aina edes hyvällä tahdolla ei ole mahdollisuuksia järjestää istuimen ympärille tilaa avustajalle, mikä ikääntyvien asukkaiden suhteellisen määrän lisääntyessä olisi suotavaa. Vääjäämättä wc-istuin ja suihkutila on usein sullottava vierekkäin. Uusissakin, keskialueeltaan väljemmissä, saatika vanhoissa ahtaissa kylpyhuoneissa - usein samalla kodinhoitotiloina toimivissa - kalusteita riittää sullottavaksi seinille niin tiukasti, että suunnittelijalla on täysin työ löytää kohtaa vesiputkivedoille.

Putkisaneerauspuolella insinöörikunnan pohdinnat liikkuvat toisaalta kullekin kohteelle oikean kuntotutkimustason määrittelyssä, toisaalta tapauskohtaisesti parhaan korjaustavan valitsemisessa. Kiinnostus ikääntyneen viemäriputkiston kunnostamiseen sisäpuolisella "sukkapinnoituksella" on suurta. Menetelmä vähentää rakennusteknisten töiden tarvetta. Erikoistyönä se on kuitenkin kallista teettää. Valinta putkiston uusimisen tai pinnoituksen välillä riippuu paitsi putkiston vaurioista myös siitä, kuinka helposti putket olisivat uusittavissa sijaintinsa puolesta.

 - Euroopassa pinnoitetaan myös vesijohtoja. Meillä olosuhteet ovat kuitenkin erilaiset, Jarmo Kuitunen kertoo. Tosin hänellä ASTA-messujen alla hänellä oli tiedossa, että Tampereella on toteutettu kohde, jossa sitä on käytetty. Messuilla oli luvassa asiasta tietoiskuja.

 - Heikoimpia lenkkejä ovat yleensä rakenteissa olevat liitoskohdat. Onko vaara, että ne jäävät pinnoitettaessa huomioimatta, Kuitunen kuitenkin pohti. Menetelmiä ja vaihtoehtoja on silti täysi syy punnita ja tarkastella, sillä kunnostusta huutavia putkiverkostoja rakennuskannassamme riittää.

Tampereen LVI-yhdistyksen puheenjohtajana Jarmo Kuitusella on laajat ja monipuoliset yhteydet paitsi omaan ammattikuntaansa ja alan materiaali- ja laitetoimittajiin myös asiakasakuntaan. Yhdistys on tiivistänyt yhteistyötä myös isännöitsijäkentälle. Sitä kautta suunnittelijakunta saa mm. palautetta käyttäjäkunnalta, asukkailta. Tiedonvaihto on tärkeää molemmin puolin.

Kuitunen on huomannut, että yhä useammin taloyhtiöt ja isännöitsijät palkkaavat korjaushakkeissa sekä valvojan että rakennuttajan. Hänestä hyvä niin, etenkin jos kyse on täydellisestä saneerauksesta.
  - Joissakin tapauksissa LVI-suunnittelutoimisto voi ottaa valvonnan itselleenkin, mutta useimmiten on parempi, että valvontaa hoitaa eri yritys kuin kohteen suunnitellut, hän toteaa.