Taloyhtiön

Vanhat ikkunat vaihdettiin uusiin kahdessa hyvinkääläisessä vuokrataloyhtiössä ensisijaisesti siksi, että ikkunoiden lämmöneristävyyttä ja toimivuutta piti parantaa, mutta myös huoneistojen sisäpuolelle ulottuneet vesivahingot piti saada perusteellisesti korjattua. Vajaa vuosi remontin jälkeen Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n projektijohtaja Keijo Ceder iloitsee siitä, miten merkittävästi uudet ikkunat paransivat myös energiataloutta:
– Remontin jälkeen huoneistojen lämpötila nousi 2-3 astetta, mikä mahdollisti lämmityssäätöjen muutoksen kaukolämpöön liitetyssä lämpökeskuksessa.

Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:hyn kuuluvat vuokrataloyhtiöt Eeronhaka ja Yrjönhaka ovat varsin tyypillisiä 70-luvun alkupuolen nelikerroksisia kerrostaloja, joiden puiset, kaksilasiset, tummaksi kuultomaalatut ikkunat olivat päässeet huonoon kuntoon. Projektijohtaja Keijo Ceder mainitsee, että toisessa yhtiössä ikkunoita oli huoltomaalattu 80-luvulla, toisessa ikkunoille ei ollut valmistumisen jälkeen tehty mitään.

Ikkunoiden kautta sisälle päässeet vesivuodot ja niistä aiheutuneet vauriot, ikkunoiden heikko lämpöarvo ja asukkaiden valitukset kylmyydestä ja vetoisuudesta olivat Cederin mukaan erityisesti niitä syitä, miksi näin laajaan, 132 huoneistoa ja noin 750 ikkunan uusimista käsittävään ikkunaremonttiin lähdettiin. Haluttiin tehdä pitkäaikainen ja kestävä korjaus.

Ratkaisu oli linjassa myös vuonna 1995 perustetun Hyvinkään Vuokra-asuntojen nykyisen peruskorjausohjelman kanssa, jossa pyritään järjestelmällisesti korjaamaan olemassa olevaa rakennuskantaa ja sitä kautta edistämään - tässä tapauksessa Paavolan - asukkaiden asumisviihtyisyyttä.

– Ikkunoiden kunto oli sellainen, ettei ollut oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa vanhat ikkunat uusiin. Vesi oli tullut paikoin sisäpuolelle varsinkin ikkunoiden puitteiden ja seinien välisistä raoista. Osassa ikkunoita puuosat olivat niin pehmenneitä, ettei niitä voitu korjata, ja muissakin rakenteissa tarvittiin korjaamista, Ceder luettelee.

Korjauksen suunnitteluun osallistui myös arkkitehti, joka vaikutti muun muassa uusien ikkunoiden väritykseen. Ikkunajakoa jouduttiin muuttamaan, koska raitisilmaventtiilien asentaminen tuuletusikkunoihin edellytti tuuletusikkunoiden leventämistä.

Ikkunoiden ominaisuuksia ja profiileja kehitetty

Uusien ikkunoiden sisäpuolisissa pinnoissa on selektiivilasi, ja uloimmassa alumiinipuitteessa oleva lasi on paksuudeltaan viisi millimetriä. Näillä ominaisuuksilla haettiin nimenomaan parempaa lämmöneristävyyttä, mutta myös ääneneristävyyttä. Ceder mainitsee, että parempi ääneneristävyys ei ollut alun alkaen tavoitteena, mutta tuli myönteisenä asiana esiin remontin jälkeen.

Yleisestä ikkunatekniikan kehityksestä Tiivituote Oy:n pääkaupunkiseudun suurkohdemyynnistä vastaava Vesa Pohjola nostaa esiin muun muassa alumiinipinnoitteiden käyttöönoton 90-luvun alkupuolella sekä uudistuneet energiamääräykset vuosituhannen vaihteessa. Täysin uudistuneiden Tiivin ikkunamallien ja -profiilien malleja on haettu esimerkiksi Keski-Euroopasta ja sen kautta ikkunoiden ulkopuoliset alumiinirakenteet ovat kehittyneet huomattavasti.

– Alumiinipintainen ikkuna oli aikaisemmin hyvin pelkistetty, eikä ikkunan ulkonäköön kiinnitetty huomiota. Sen tehtävänä oli suojata taakse jäävää puuikkunaa. Nyt puualumiini-ikkunalle on luotu uusi ilme ja entistä parempi toimivuus vaativissa olosuhteissa. Esimerkiksi ulkopuitteen kokonaistiiveys on huippuluokkaa, mikä osaltaan parantaa myös ikkunan ääneneristävyyttä, Pohjola kuvailee ikkunavalmistajan kehittämien erilaisten mallien ja vaihtoehtojen merkitystä.

Ikkunoiden lämpöarvojen suhteen on Pohjolan mukaan tapahtunut paljon kehitystyötä. Ikkunaremonteissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös ilmanvaihtoon, ja siksi ratkaisuna monissa ikkunaremonteissa on käytetty raitisilmaventtiilillä varustettua tuloilmaikkunaa.

– Uudet ikkunat ovat tiiviimpiä kuin vanhat ja siksi on huolehdittava siitä, että asennuksen jälkeen korvausilma ei kulje hallitsemattomasti esimerkiksi postiluukusta. Erityisesti sellaisissa kiinteistöissä, joissa on koneellinen poisto, ovat tuloilmaikkunat nostaneet päätään. Tänne ei kuitenkaan valittu tuloilmaikkunaa, vaan korvausilman saanti ratkaistiin perinteisellä ikkunan yläkarmiin sijoitettavan rakoventtiilin kautta, Pohjola kuvailee.

Kehitysvaiheista puhuessaan Pohjola tuo esiin myös viime vuonna kohua herättäneen Tekniikan Maailman rakennusliitteen ikkunatestin, jossa moitittiin erityisesti ikkunoiden vedenpitävyyttä. Sen seurauksena ikkunavalmistajat ovat kehittäneet tuotteidensa testausta ja esimerkiksi Tiivituote Oy:n uutuustuotteet on testattu muun muassa vedenpitävyysominaisuuksiensa osalta VTT:llä.

Hankintalaki
ja talvityön edullisuus

Ikkunoiden vaihdon lisäksi taloissa tehtiin parvekeremontti, johon sisältyi uudet parvekeovet, ja uudistettiin piha-alueet leikkipaikkoja ja istutuksia myöten.
Ikkunaremontti käynnistyi vuoden 2005 marraskuussa ja päättyi viime vuoden helmikuussa.
– Teetimme työn talvityönä. Sekin oli yksi tavoitteistamme, että saisimme työn näin edullisemmin, Ceder mainitsee.

Taustalla on esimerkiksi yleishyödyllisiä asuntoyhteisöjä velvoittava hankintalaki, jonka mukaan niiden pitää kilpailuttaa tietyn suuruiset hankkeet hankintalain edellyttämällä tavalla.

– Meidän on valittava kokonaistaloudellisin vaihtoehto. Erilaisia asioita pisteytetään, mikä merkitsee sitä, että edullisin hinta ei ole valinnoissa ainut kriteeri. Hinnan osuus on kuitenkin ratkaiseva, 60-80 prosenttia, Ceder tuo esiin kilpailuttamiseen ja urakoitsijan valintaan vaikuttavista asioista.

Ikkunavalmistajien, mutta myös asennuksia tekevien yritysten kannalta olisi hyvä, jos ikkuna-asennuksista tehtäisiin ympäri vuoden. Ikkunaremonttien teettäminen on Pohjolan mielestä vieläkin kovin kausiluonteista, koska taloyhtiöiden asukkaat pelkäävät - Pohjolan mielestä täysin turhaan - talvella tehtävää asentamista.

– Välillä oli yhdessä huoneistossa kolmekin ikkunaa auki ja työn alla samanaikaisesti, muttei asukkailta siitä tullut mitään valituksia, Ceder mainitsee hyvinkääläisistä kokemuksista.
– Onhan se selvää, että asennuksessa otetaan huomioon keliolosuhteet, eikä vanhoja ikkunoita poisteta ja uusi asenneta, jos sataa kovasti lunta tai on erittäin kova pakkanen, Pohjola vielä muistuttaa.

Suunnitelmallinen peruskorjaus
parantaa vuokra-asuntojen käyttöastetta

Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n keskeisiä, kaupunginvaltuuston hyväksymiä tavoitteita, ovat muiden muassa asukasvaihtuvuuden pitäminen alhaisena, vuokrausasteen pitäminen korkealla ja asumisviihtyisyyden lisääminen.

Tähän kaupungin omistamista erillisistä kiinteistöyhtiöistä ja siihen vuosien aikana fuusioiduista kaupungin kokonaan omistamista asuinkiinteistöyhtiöistä muodostettu Hyvinkään Vuokra-asunnot pyrkii vastaamaan esimerkiksi hiljattain käyttöönotetulla huoltokirjaohjelmalla ja ennen kaikkea pitkän tähtäyksen suunnitelmiin perustuvalla korjausohjelmalla.

Projektijohtaja Keijo Ceder mainitsee, että pääosin 80-luvulla syntyneen kiinteistökannan korjaamisessa on viime vuosina kiinnitetty huomiota erityistä ulkokuoreen liittyviin asioihin ja siksi on tehty useita vesikatto-, julkisivu, parveke- ja ikkunaremontteja. Vähitellen remontit siirtyvät sisäosiin kylpyhuoneisiin ja keittiöihin. Esimerkiksi tänä vuonna yhden kerrostaloyhtiön kaikki keittiöt peruskorjataan.

– Meidän kiinteistökantamme on sen verran nuorta, että vain muutama putkiremontti on niissä tähän mennessä jouduttu tekemään. 70-luvulla oleva kiinteistökanta tulee kuitenkin jossakin vaiheessa siihen, että putkistoja on korjattava, ja sekin asia on ennakoitava. Lähinnä silloin on kysymys käyttövesipuolen remonteista. Lämmityspuolen putkistot sen sijaan näyttävät kestävän hyvinkin 40-50 vuotta, Ceder pohtii noin 1800 asuntoa käsittävän kokonaisuuden tulevista korjaustarpeista.

Tuleviin korjaamisiin pyritään varautumaan myös taloudellisesti, ja siksi asukkailta kerätään etukäteen varoja korjauksiin.

Kiinteistöjen kuntoa seurataan Cederin mukaan säännöllisesti ja vähintään vuosittain tehdään yleistarkastus omistuksessa olevien 51 kiinteistöyhtiön rakennuksissa.
– Olemme tehneet kaikkiin kiinteistöihin kuntotutkimukset ja niiden pohjalta on laadittu pitkän tähtäyksen suunnitelmat. Ne tietysti vuosittain tarkastetaan ja katsotaan, mitä milloinkin on tarpeellista tehdä. Tämä menettely luonut hyvän pohjan peruskorjausohjelmalle, aikaisemmin Avarra Oy:ssä työskennellyt Ceder korostaa.

Lisäksi yritys on ottanut käyttöön huoltokirjaohjelman, jonka käyttöön myös kiinteistöjä hoitavat huoltoyhtiöt ovat sitoutuneet.