Taloyhtiön

Ylä-Lapin tiukkasyinen mänty ja joutsalainen puusepänteollisuus ovat yhdistelmä, jolla on ratkaistu monien vanhojen rakennusten ikkunaongelmat. Huonokuntoisten ikkunoiden tilalle on räätälöity uudet, talon alkuperäistä ilmettä ja alkuperäisiä materiaalivalintoja kunnioittavat ikkunat, lisäbonuksilla tai ilman.

Lisäbonuksin, mitä se merkitsee? Esimerkiksi sitä, että vanhan mallin mukaan ikkunoita teettävä asiakas voi halutessaan valita eteläpuolen ikkunoihin auringonsuojalasit torjumaan pahinta porotusta. Tai meluisan ympäristön rakennuksissa on mahdollista taata hiljaisempi tulevaisuus, kun uudet ikkunat varustetaan ääntä vaimentavin, vahvemmin lasein. Moni ikkunoiden pesusta vastaava puolestaan ottaa mielellään entisten ulospäin aukeavien tilalle ikkunat, joissa ruudut saa käännettyä sisäpuolelle.

Lisäbonuksena voi niin ikään hoitaa ikkunamuutoksen myötä korvausilman oton entistä hallitummaksi. Ikkunoihin yhdistetyt korvausilmaventtiilit voivat olla hyvin huomaamattomat.
– Kannattaa miettiä, mitä muita tarpeita voi yhdistää ikkunaremonttiin, korostaa asiaan paneutuvan ennakkosuunnittelun merkityksellisyyttä Tarmo Tamminen, Puusepänliike Tamminen Oy:n toimitusjohtaja.

Tuntumaa ikkuna-alalle joutsalaisyrittäjällä voi katsoa olevan pitkälti . Tarmo Tammisen Tauno-isä käynnisti ikkunoiden ja ovien valmistuksen Luhankaan rakennuttamassaan teollisuushallissa vuonna 1961, poikansa syntymän aikoihin. Isoisä Sauli Tamminen oli puolestaan huolehtinut tarvitseville milloin mitäkin puusepäntuotetta jo 1930-luvulta alkaen.

Luhangan Tammijärvellä vaikuttaneella kyläpuusepällä oli palkkalistoillaan pari kolme miestä. Pojanpojan yrityksessä ikkunoita ja ovia tuotetaan 23 henkilön joukolla. Koska kaikki ikkuna- ja ovituotteet tehdään jokaiseen kohteeseen yksilöllisesti, puuntyöstäjien ja pintakäsittelijöiden lisäksi palkkalistoilta löytyy useampikin suunnittelija.

Nousussa vanhat arvot, ja puuikkunoiden kysyntä

Referenssiluettelon mukaan joutsalaiset Sydänpuu-ikkunat suojaavat ja antavat ilmettä etenkin vanhoille, suojelluille julkisille rakennuksille. Mukaan mahtuu tehtaita, kouluja, rautatieasemaa, linnoitus 1700-luvulta, yliopistorakennuksia, sairaala ja niin edelleen, mutta myös asunto-osakeyhtiöitä, suojeltuja ja suojelemattomia.

Parhaillaan työn alla oli kaksi jugend-kauden taloyhtiötä Helsingin Katajanokalla. Lähistöllä oleva hotelliksi muutettava vankila on niin ikään saamassa yrityksen ikkunoita.

 Eniten kohteita Tammisen Puusepänliikkeellä on perinteisesti ollut Helsingissä.
– Siellä rakennusvalvonta on ollut tiukempaa kuin muualla, ja vaatimukset kovimmat, Tarmo Tamminen kertoo.

Viimeisen kymmenen vuoden sisällä joutsalaiset ikkunoiden ja ovien tuottajat ovat tosin huomanneet arvostusten muuttuneen muuallakin. Suojelumenettely on laajentunut ja toisaalta omistajat, myös yksityiset, ovat omasta halustaankin heränneet korjauttamaan vanhoja rakennuksiaan perinteitä kunnioittaen. Tiedostamisen ohella myös varakkuuden lisääntyminen selittänee osaltaan kehityssuuntaa.

Sellaisiakin kohteita on toimituslistoille tullut, joissa alkuperäisiä ikkunoita ei ole ollut enää mistä toimittaa malliksi. Helsingin Hakaniemessä oleva As Oy Ahtola oli saanut uudet ikkunat 1960-1970 –lukujen taitteessa. Kun 2000-luvun puolella herättiin kaipaamaan alkuperäisen näköisiä ikkunoita, malleja ei enää ollut.
– Onneksi tässä kohteessa alkuperäiset piirustukset olivat tallella. Joskus joudumme lähtemään liikkeelle vanhojen valokuvien pohjalta, Tarmo Tamminen kertoo.

As Oy Ahtolalle ikkunoita toimittavia yrityksiä oli muitakin kuin Puusepänliike Tamminen Oy , jonka tarjous kattoi ainoastaan kadunpuoleiset suojellut julkisivut. Sisäpihan puolen halvempien vakioikkunoiden toimittaja oli muualta.

Kokonaisuuden
hallinta tärkeää

Tarmo Tammisen viesti korjaushankkeitaan käynnistäville taloyhtiöille on rakennusalalla yhä useammalta taholta kuultu:
– Suunnittelu pitäisi aloittaa ajoissa, mieluummin jo toimitusta edeltävänä vuotena.

Jos teettää aiotaan, ja halutaan laadukas lopputulos, aikaa on ymmärrettävä jättää riittävästi päätöksenteon ja kaavaillun toteutusvaiheen välille. Siinä välissä hosuminen ei lupaa hyvää tulosta, eikä hyvää tekemisen henkeä.

Jos julkisivuremontti tulee käsittämään myös rappauksen uusimisen ja tai korjaamista, järkevintä on pystyä rytmittämään ne niin, että ikkunoiden vaihto tulee ensin. Siitäkään syystä ikkunoiden tilaamista ei saisi jättää viime tinkaan rappausurakoitsijoiden jo havitellessa työmaalle.
- Ikkunoita voimme tehdä valmiiksi etukäteen, jo keskitalvella, pitää niitä varastossa ja toimittaa työmaalle sitä mukaa kuin niitä tarvitaan, Tamminen kannustaa ennakointiin.

Suurimman osan valmistamistaan ikkunoista ja ovista Tammisen puusepänliike asennuttaa asiakkailleen valvonnan ja kokonaisvastuun kantaen tietyillä kouluttamillaan aliurakoitsijoilla.

Kun ikkunat ovat työmaalla, itse asentaminen käy nopeasti. Usein työ käy sisäkautta, eikä asukkaiden tarvitse huolehtia ikkunoiden eteen tyhjä tilaa kuin puolen toista metrin verran. Asentaminen onnistuu nykyään myös talviaikaan.

Mistä on Puusepänliike Tammisen ikkunat tehty?

Kaikki Puusepänliike Tammisen ikkunoissa käytettävä puuaines on tiukkasyistä mäntyä Lapista. Periaatteena on, että puuaineksen on kestettävä yhtä kauan kuin suojelukohteiden alkuperäisissä ikkunoissa käytetty puuaines on uhmannut aikaa ja säitä, usein sata vuotta.

Puu tuodaan Joutsan tehtaalle oksattomiksi aihioiksi työstettyinä palkkeina. Peittomaalattavissa tuotteissa käytettävässä materiaalissa voi olla jatkoksia sormipuuliitoksin. Kuultokäsiteltäviksi tarkoitettujen tuotteiden - joita tilaukseen tulee vain vähän, toistaiseksi lähinnä funkisrakennuksista - osat ovat yhtenäisestä puusta.

Jokainen korvattavaksi tuleva vanha ikkuna mitataan erikseen. Uusi puuikkuna suunnitellaan ja piirretään mittoja hyödyntäen tietokonepohjaisesti, muut kuin suorakulmaiset ikkunat auto cad-ohjelmilla. Joissakin tapauksissa uusiin ikkunoihin halutaan asentaa vanhat käsin vedetyt lasit, mikä sekin on otettava huomioon jo suunnittelusta lähtien.

Ikkunoissa käytetään perinteisen mukaisia liitoksia, nykyaikaista työstöteknologiaa hyödyntäen. Ensimmäinen CNC-jyrsin ikkunoiden tuotantoon tuli viisi vuotta sitten, toinen kaksi vuotta sitten. Tarkat koneiden asetukset tuottavat kappaleita, jotka napsahtavat toisiinsa tiukoiksi liitoksiksi.

Alkuperäisten ikkunoiden ilmettä ulkonäöllisesti tarkasti noudattelevat tuotteet tehdään aina nykyiset rakennusmääräykset noudattaviksi. Siksi lähemmin katsottuna eroja on esimerkiksi tukevuudessa muun muassa lämmön- tai ääneneristyksen vuoksi vahvempien lasien käytön seurauksena. Usein suojeluvaatimus kohdistuu ainoastaan rakennuksen ulkopuoleen. Siksi suojelukohteissakin ikkunoiden sisäpuoliset osat ovat teetettävissä vapaammin nykykäyttäjien toiveet täyttäviksi niin toiminnallisesti kuin ulkonäöllisesti.

Alkuperäisestä tarkoituksestaan poisjätettyjä 1800-1900 -lukujen taitteessa rakennettuja teollisuusrakennuksia, sairaaloita ynnä muita on paljon. Suuri osa niistä sijaitsee keskeisillä paikoilla. Siitäkin syystä ne ovat haluttuja uusiin käyttötarkoituksiin muutettaviksi, myös asumiseen. Muun muassa tästä johtuen ikkunoiden uusimisessa joudutaan pohtimaan uudenlaisen käytön edellyttämiä ominaisuuksia ja toiminnallisuutta, kuinka muutokset ovat toteutettavissa muotoilultaan alkuperäisiltä näyttäviksi tehtävissä ikkunoissa.

Ikkunoiden pintakäsittelyille on useita vaihtoehtoja

Usein sisäpinnoissa käytetään vesiohenteisia akrylaattimaaleja ja ulkopinnoissa öljymaaleja, museaalisissa kohteissa pellavaöljymaaleja. Pintakäsittelyt valitaan aina kohdekohtaisesti.

Ikkunoissa tarvittavia uusia ”vanhoja” heloja Tarmo Tammisen mukaan on nykyisin hyvin saatavissa. Joskus saatetaan joutua teettämään jotakin yksilöllisesti.