Taloyhtiön

Peruskorjauskeskus Oy Häme sai äskettäin pyynnön kerrostaloyhtiön hallitukselta ikkunoiden kuntokartoituksen tekemisestä noin 30-vuotiaassa talossa. Työ käynnistettiin jakamalla asukkaille rasti ruutuun -lomake, jolla kysyttiin heidän kokemuksiaan ja tuntemuksiaan ikkunoiden tilasta. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tiivistyksissä olisi parantamisen varaa. Vedontunne oli tuttua monelle.

Satunnaisempina korjaamista edellyttävinä seikkoina vastaajat ilmoittivat mm. ongelmista lukituksissa sekä maali- ja myös lahovaurioista. Tyypillisessä 1970-luvun elementtitalossa on perinteiset kaksipokaiset ja -lasiset ikkunat. Talossa on koneellinen ilmanpoisto.

Vastauksia myös tutkaillut, Peruskorjauskeskus Oy:ssä vastikään rakennuttajainsinöörin vakanssilla aloittanut Jarmo Luukkanen toimi aikaisemmalla työnantajallaan mm. isännöitsijätehtävissä. Taloyhtiöt asiakkaina toimintatapoineen ja käytännön tilanteineen ovat hänelle entuudestaan tuttua. Tarvetta ikkunoiden vaihtoon kyselyn kohteena olleessa talossa ei ole, eikä haluakaan kuin asianmukaiseen huoltokorjaukseen.

– Jos talossa on tehokas koneellinen poisto ja ikkunoiden tiivisteet huonossa kunnossa, siitä seuraa vedon tuntu, Luukkanen toteaa. Kokemuksesta hän tietää, että osa asukkaista hoitaa oma-aloitteisesti tiivisteiden vaihdon. Todennäköisesti esimerkin talossakin vetoisia huoneistoja olisi ollut enemmän, jos osa ei olisi hoitanut ongelmaa pois itsellisesti. 
- Tiivisteet kuoleentuvat vanhetessaan. Joskus ikkunarakenteet saattavat myös elää, muodostuu rakoja, joita tiivisteet eivät täytä. Paitsi vetoa niistä pääsee tunkeutumaan myös pölyä, ääniä ja tiettyyn vuodenaikaan hyönteisiäkin.
Jarmo Luukkanen uskoo, että saman ikäkauden taloista löytyy paljonkin alkuperäisiä tiivisteitä, ehkä eteenipolypropeenikumi-pohjaisia, vanhimmissa jopa vaahtomuovisia tiivisteitä.
– Ikääntyneillä ei välttämättä ole mahdollisuuksiakaan huolehtia tiivisteiden uusimisesta, Luukkanen ymmärtää. Yhdeksi vaihtamisen unohduksen syyksi hän on todennut sen, että tiivisteidenkin oletetaan kuuluvan yhtiön vastuulle kuuluviin rakenteisiin. Näin asia ei ole.
- Yhtiön vastuulla on vain ikkunoiden ulkopintojen hoito. Sisäpinnoista vastaa huoneiston omistaja. Pääsääntöisesti voidaan siis sanoa, että asukkaat ovat itse vastuussa tiivisteistä.

 Kustannuksiltaan tiivisteiden kunnossa pitäminen ei ole suuri asia. Jotkut yhtiöt ovat saattaneet Luukkasen mukaan ottaa homman kontolleen. Kyse on hallituksen päätöksestä. 

 Jos korvausilmaa ei tule riittävästi venttiileistä tai ikkunoista, sitä tulee jostain nurkista tai postiluukusta. Sisäpuolen ikkunoissa tiivisteen tulee olla täysin tiivis, korvausilmalle tuloaukot vain, mikäli tuloilmaventtiileitä ei ole. Ulkolasin puolella tiivisteen tarkoitus on torjua myös pölyn tunkeutumista. Siinäkin tiivisteeseen on jätettävä raot ilmankierron turvaamiseksi.

Hyviksi materiaaleiksi Luukkanen on todennut EPDM- ja silikonikumi(SiR)-tiivisteet. Silikoni on ehkä EPDM: a herkempi repeytymään, mutta pysyy kauemmin hyvänä, 10-15 vuotta. Tiivisteiden asentamisessa hän kehottaa olemaan huolellinen vanhojen jäänteiden ja liimojen poiston suhteen. Muuten uuden tiivisteen tartunta voi jäädä heikoksi.

Vika, seuraus, syy, lääke:
Ikkunalasien väliin tiivistyy kosteutta, joka aikaa myöten vaurioittaa maalipintaa ja lahottaa puuta. Huonetilassa ylipainetta ulkoilmaan nähden, sisäpuolisen puitteen tiivisteissä aukkoja tai sisälasin kiinnitys väljä ja kosteaa sisäilmaa pääsee ikkunan väliin. Ulkoikkuna on liian tiivis, ilma ei pääse kiertämään lasien välissä. Pakkasella kosteus jäätyy ulkoikkunan sisäpintaan. Huoneiston ilmastointi tarkistettava, tiivisteet korjattava tilanteen vaatimusten mukaan.

Sisäikkunan sisäpintaan tiivistyy kosteutta, joka valuu alakarmin ja lasin kulmaan ja vaurioittaa ajan oloon karmia. Ilmankosteus huonetilassa on liian korkea elintavoista tai huonosta ilmanvaihdosta johtuen. Kosteudenaiheuttajia poistettava, ilmanvaihto kuntoon. Hiuskosteusmittarin avulla seurattava arvoja. Suhteellisen kosteuden pitäisi normaalisti pysyä 25-60 prosentin paikkeilla. Pakkasilla yli 45 prosentin suhteellinen kosteus voi kuitenkin aiheuttaa kosteuden tiivistymistä mm. ikkunoihin.