Taloyhtiön

Energian kulutus ja siihen liittyvä ilmaston muutos ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä remonttiratkaisuja pohdittaessa. Kiinnostus ikkunaremontteja kohtaan on kasvanut, sillä kunnossa olevat ikkunat säästävät energiaa ja lisäävät viihtyvyyttä. Myös valtion taloyhtiöille suuntaama 10 prosentin korjausavustus lisää todennäköisesti mielenkiintoa ikkunaremontteja kohtaan.

Kysymykseen, kumpi energianäkökulmasta tarkasteltuna on kannattavampaa: asentaa uudet ikkunat vai kunnostaa vanhat, ikkunaentisöijä Jan Lohioja vastaa, että molemmissa on toki hyvät puolet.

- Kunnostaminen on kuitenkin useimmiten ekologisesti järkevää. Koko energiapottia ajatellen ei ole hyvä juttu, että talosta otetaan kaikki ikkunat irti ja ne viedään kaatopaikalle, ja tehtaassa tehdään uudet ikkunat tilalle. Kun tämän päälle lasketaan vielä lasin tekemiseen ja kuljetukseen käytettävä energia, niin tulos ei liene ympäristön kannalta paras mahdollinen.

Näin ollen pelkkä energian säästö ja u-arvoon tuijottaminen ei Lohiojan mielestä saisi olla ainoa peruste uuden vaihtamiseen.

– Sitä paitsi vanhan, kunnostetun ja hyvin tiivistetyn ikkunan u-arvo kestää hyvin vertailun uuteen ikkunaan. Ero on niin pieni, että se saattaa matkan varrella hukkua johonkin muuhun.

Jan Lohioja muistuttaa, että vanhasta ikkunasta puhuttaessa tälle tehdään hallaa, jos tuijotetaan vain energialuokitukseen eli u-lukuun. Sitä paitsi tarkkaa vertailua on vaikea tehdä, joten vanhan ikkunan u-arvo joudutaan arvioimaan.

Hän toivoo, etteivät tekniset arvot täysin syrjäyttäisi historiallisia arvoja. Elinkaariajattelun mukaisesti paras ratkaisu on tehdä ikkunoille perusteellinen remontti ja huolehtia sen jälkeen säännöllisestä huoltorytmistä.

Kunnostettujen ikkunoiden kestävyydestä Lohioja toteaa, että ne ovat kestäneet 50-100 vuotta, mikseivät siis myös jatkossa. Tämän puolesta puhuu muun muassa se, että vanhoissa ikkunoissa on huolella valittu puumateriaali. Vaikka huoltoa olisi laiminlyöty, ovat ne silti kestäneet hyvin ajan hammasta. Paras ikkunapuumateriaali on edelleen pihkainen ja tiheäsyinen mänty. Nykyajan prosesseilla puuta ei valitettavasti pystytä enää valitsemaan siten kuin ennen. Se olisi työlästä, eikä näin ollen kestäisi hintakilpailua.

Eri vaihtoehdot kannattaa selvittää

Jan Lohioja tietää, että taloyhtiössä saattaa olla ikkunaremontin lähestyessä kissanhännän vetoa siitä, korjataanko vanhat vai vaihdetaanko uudet vai tehdäänkö ikkunoille ylipäätään mitään. Hänen mielestään on reilua selvittää kaikki vaihtoehdot. Esimerkiksi se, että ikkunoiden vaihtaminen tai kunnostaminen perustuu jonkun mielipiteeseen, ei riitä.

– Mielipide nojautuu paljolti tunnepohjaiseen ajatteluun - asiaa ei ole pohdittu sen pitemmälle. Lisäksi sen muodostumiseen vaikuttanee, että uusien ikkunoiden tekijöillä on vahvaa markkinointia ja sitä kautta iso näkyvyys.

– Tietoisuuden kasvaessa siitä, että vanhan kunnostaminen on käypä vaihtoehto, asiaa ruvetaan monesti tutkimaan tarkemmin. Puuikkunoiden tekijät ja kunnostajat on etsittävä, sillä niillä ei useinkaan ole suuria tehtaita, eikä mainontaa.

– Ikkunoita hankittaessa tai niitä kunnostettaessa on myös osattava ostaa ja vaatia, Lohioja muistuttaa.

Perinne ja puu on hyvä yhdistelmä, mutta sen varaan ei kannata täysin heittäytyä. Tärkeätä on paitsi puun materiaali myös muut materiaalit. Suunnittelijalta ja urakoitsijalta pitää löytyä asiantuntemusta puuikkunoiden kunnostuksesta, Jan Lohioja opastaa.

Asiantuntija remontin suunnitteluun

Ikkunaremontilla on harvoin niin kiire, että se pitäisi toteuttaa samantien. Taloyhtiöllä on useimmiten 2-3 vuotta aikaa puntaroida, kunnostetaanko vai vaihdetaanko uusiin. Lohioja suosittelee asiantuntijan käyttöä kysymystä pohdittaessa.

Jos remonttia varten palkataan suunnittelija, mikä on suositeltavaa, on hänen tehtävänsä verrata ikkunaremontin vaihtoehdot taloudellisesti ja laadullisesti. Kuntokartoituksen pystyy toki tekemään urakoitsijakin, mutta Lohiojan mielestä on taloyhtiön edun mukaista pyytää useita, vertailukelpoisia urakkatarjouksia, jotka pohjautuvat samaan työselostukseen.

Suunnittelija määrittelee työselostuksessa muun muassa sen, mitä materiaaleja remontissa käytetään. Jos Jan Lohioja pääsee itse suunnittelemaan, hän käyttää perinteisiä materiaaleja ja menetelmiä, kuten pellavaöljymaalia ja -kittiä.

– Ne kestävät todistettavasti aikaa ja mahdollistavat helpon huollon jatkossa. Kaikista uusista materiaaleista ei vielä ole kokemuksen kautta kertynyttä tietoa.

Kaavoihin liittyvät rakentamistapamääräykset määrittävät omalta osaltaan ikkunaremonttia. Vanhoissa taloissa on mahdollisesti otettava huomioon myös suojelulliset seikat. Jos taloyhtiössä on epäselvää, minkälaisen remontin voi tehdä ja miten se pitäisi toteuttaa, voi kysyä lausuntoa Museovirastolta.

Remontti voidaan rytmittää

Ikkunaremontissa kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, vaan se voidaan rytmittää taloyhtiön tarpeen, ikkunoiden kunnon ja budjetin mukaan. Ikkunaentisöijä Jan Lohioja Ristinummi Oy:stä esittelee työkohdetta, joka sijaitsee Helsingissä Museokatu 46:ssa. As Oy Mechelinin talossa ikkunaremonttiin ryhdyttiin kolmisen vuotta sitten.

Ensimmäiseksi kunnostetaan etelän ja lännen puoleiset ikkunat, jotka yleensäkin ovat eniten korjauksen tarpeessa. Työt taloyhtiössä alkavat jälleen toukokuun alussa jatkuen pari kuukautta.

– Työ etenee sopimuksen mukaisesti vaiheittain. Kaiken kaikkiaan kerrostalon ikkunoiden kunnostaminen on työteliäs prosessi. Esimerkiksi Museokatu 46:ssa on noin 200 ikkuna-aukkoa. Kunnostuksessa karmityöt tehdään paikan päällä ja puitteet viedään verstaalle.

– Koska työ toteutetaan lämpimään vuoden aikaan, ei sillä juurikaan ole vaikutusta asukkaiden elämään. Kun ulkopuite on otettu irti, laitetaan sen paikalle suoja, joka suojaa säältä, mutta päästää valon läpi. Riippuu asunnon koosta ja montako ikkunaa on kunnostettavana, mutta tavallisesti ikkunat ovat takaisin paikallaan viikon tai kahden kuluttua.

– Mehän yleensä kunnostamme taloyhtiölle ainoastaan talon ulkopuoliset ja yhteisten tilojen ikkunat.

Huoneistojen sisäpuolella olevat puitteet kuuluvat osakkaan vastuulle. Tämä vastuunjako on yleinen, mutta taloyhtiön päätettävissä. Ulkopuitteiden kunnostuksen yhteydessä tarjoamme kuitenkin samalla osakkaille mahdollisuutta tilata meiltä sisäpuitteiden kunnostus.

Ikkunoiden perusteellisessa kunnostuksessa uusitaan maalipinta, kitti sekä tiivistys ja usein myös ulkopuolen vesipelti kunnostetaan. Samalla kun karmin ulkopuitteet taloyhtiön toimesta tiivistetään, oli hyvä tehdä sama myös sisäpuitteille, vaikka se kuuluisi osakkaalle. Lohioja on huomannut, että sisäpuolen tiivistys on valitettavan usein laiminlyöty ja aiheuttaa ajan kuluessa ongelmia ulkopuitteellekin.

Lähes kaikki ikkunat kunnostettavissa

Jan Lohiojan mukaan harvoin tulee varsinkaan taloyhtiöissä vastaan niin pilalle menneitä ikkunoita, ettei niitä voisi kunnostaa. Mikäli ikkunaan on päässyt syntymään lahovaurioita, voidaan ne korjata tai valmistaa vanhan mallin mukainen uusi osa.

Kunnostamalla talon ikkunat syntyy energiasäästöä, viihtyvyys kasvaa, ja esteettisyys paranee. Toisin voi käydä, jos vaihtaa tilalle uudenmallisen ikkunan.

– Tavallisesti ikkuna-aukko pienenee ja siten sisään tulevan valon määrä pienenee. Tämä vaikuttaa sisällä olevaan tunnelmaan. Myös talon ulkonäkö ja profiili muuttuvat, jos vanhat, ristikkoiset ikkunat korvataan uusilla, yksikertaisemmilla malleilla. Tosin siinä tapauksessa, että myös vanhoissa ikkunoissa on ollut yksi lasi, eikä ristikkoja, muutos ei ole niin kovin iso.

Euroista puhuttaessa Lohioja toteaa, että mitä monimutkaisempi ikkuna on kyseessä, sen kalliimpaa on uuden tekeminen verrattuna kunnostukseen. Sen sijaan malliltaan yksinkertaisen ikkunan ollessa kyseessä voi olla edullisempi hankkia uusi kuin kunnostaa vanha. Tässäkin tapauksessa olisi muistettava, että halvin uusi ei välttämättä ole paras vaihtoehto.

Huoltoa ei saa laiminlyödä

Ikkunoita rasittavat eniten auringonvalo, kosteus ja tuuli.

– Maalipinnan rakoillessa vesi pääsee puuhun ja alkaa kuluttaa pintaa. Seuraavaksi kittauksien alkaessa rapistua vesi jää puun ja lasin väliin. Niin ikään ulkopuolella olevat metalliosat alkavat ruostua ajan saatossa.

– Jos kyseessä on kunnon puu, ei ole niin vaarallista, vaikka se olisi ollut pitemmänkin aikaa ilman maalia. Puun pintaa pois otettaessa sen alta paljastuu terve puu, jonka päälle voi laittaa uuden maalin. Niin ikkuna on jälleen pitkään käyttökelpoinen.

Jotta ikkuna pysyy hyvänä mahdollisimman pitkään, pitää se huoltaa säännöllisesti, noin kymmenen vuoden välein ikkunaan kohdistuvasta rasituksesta riippuen. Perushuoltoon kuuluvat maalaus ja tiivistys.

Taloyhtiöiden olisi hyvä kirjata ikkunoiden huolto pitkän aikavälin suunnitelmiin, jotta tieto välittyy eteenpäin, vaikka taloyhtiön hallitusten jäsenet ja isännöitsijä vaihtuisivatkin. Ikkunoita huoltamalla voidaan siirtää seuraavaa perusteellista kunnostusta.