Taloyhtiön

Rakennusten ääneneristystä ja meluntorjuntaa koskevat uudet määräykset tulivat kahden vuoden siirtymäajan jälkeen voimaan vuosituhannen vaihteessa. Määräysten desibelitasojen kiristyminen oli yli-insinööri Anja Leinosen mukaan varsin maltillista. Ne aiheuttivat kuitenkin selkeitä muutoksia esimerkiksi kerrostalojen välipohjarakenteisiin.
 
Ensimmäinen tutkimus uusien määräysten mukaan tehdyissä betonirunkoisissa kerrostaloissa osoittaa, että asukkaat ovat varsin tyytyväisiä niiden ääniolosuhteisiin. Äänen suhteen ongelmallisten LVIS-laitteiden melunhallintaan valmistellaan ympäristöministeriössä paraikaa uutta opasta.

Asumisen ja asukkaan kannalta hyvä meluntorjunta ja hyvä ääneneristys tarkoittavat sitä, että asuntoon ei kantaudu häiritseviä ääniä. Häiritsevyyden raja-arvot on annettu desibeleinä erikseen ilmaääneneristävyydelle ja askeläänitasolle sekä rakennusten LVIS-laitteiden suurimmille sallituille äänitasoille. Melua voi kuulua paitsi asunnosta toiseen myös ulkoa sisälle.

Voimassa olevat rakennuksen ääneneristystä ja meluntorjuntaa koskevat määräykset ja ohjeet uusittiin vuosituhannen vaihteessa. Kiristykset eivät lukuina olleet loppujen lopuksi kovin isoja: askeläänieristyksessä 5 desibeliä eli 58:sta 53:een desibeliin. Ilmaääneneristystä koskevat vaatimukset kiristyivät parilla desibelillä siten, että pienin sallittu arvo on nyt 55 desibeliä.

Kerrostalojen ilmaääneneristysvaatimukset nousivat samalle tasolle kuin rivi- ja paritaloissa olleet vaatimukset.
– Vaikuttaa siltä, että kaikki osapuolet ovat nykymääräysten tasoon varsin tyytyväisiä. Nykyisten vaatimusten kiristäminen merkitsisi myös huomattavaa rakennuskustannusten nousua, Leinonen arvioi.

Monta lakia
Melu vaikuttaa monella tavalla ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, nukkumista, kanssakäymistä ja oppimista. Melu saattaa jopa vaurioittaa pysyvästi korvaa ja aiheuttaa kuulokyvyn eriasteista heikkenemistä.

Meluun liittyvää lainsäädäntöä on runsaasti: ympäristöministeriön Internet-sivujen www.ymparisto.fi Meluntorjuntalainsäädäntö -otsakkeen alta löytyy siihen liittyen liki parikymmentä otsikkoa laeista, asetuksista ja valtioneuvoston antamista melutason ohjearvoista. Niistä suurin osa avautuu Internetissä valmiina linkkeinä.

Tiedonsaantia on helpotettu myös Rakennusten ääneneristys ja meluntorjunta -sivulla, josta on linkkilista ympäristöministeriön tuottamaan opasmateriaaliin. Niistäkin suurin osa avautuu suoraan Internet-versioina.
Ympäristöministeriö säätelee rakennusten ääneneristystä rakentamismääräyksillä. Asuntojen terveydellisten olojen, myös melun, valvonta kuuluu puolestaan sosiaali- ja terveysministeriölle.
– Asuntojen meluasiat kuuluvat siten kuntien terveysvalvontaviranomaisille, Anja Leinonen tarkentaa ja kertoo, että yksityisten asukkaiden puheluja tulee silti ympäristöministeriöönkin.
– Epätietoisuutta täällä pääkaupunkiseudulla lisää varmasti myös se, että esimerkiksi Helsingissä terveysvalvonnasta vastaa Helsingin Ympäristökeskus, joka usein sekoitetaan ympäristöhallinnon Uudenmaan ympäristökeskukseen.

Uudet määräykset koskevat uudisrakentamista
Leinonen korostaa, että Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat vain uudisrakennuttamista: – Jälkikäteen määräyksiä ei voi tiukentaa. Korjausrakentamisen osalta on siis noudatettava alkuperäisen rakennusajankohdan määräyksiä. Periaatteena on, että äänioloja ei saa peruskorjauksessa huonontaa. Jos kyseessä on käyttötarkoituksen muutos, johon tarvitaan rakennuslupa, määräysten soveltamisesta päätetään rakennusluvan myöntämisen yhteydessä, hän selventää marssijärjestystä.

LVIS-laitteiden melunhallinnasta tekeillä opas
LVIS-laitteet ovat Leinosen mukaan yksi meluntorjunnan kipupiste: – Kun aikaisemmissa määräyksissä niille oli annettu vain yksi raja-arvo, uusissa määräyksissä niille määriteltiin sekä suurin sallittu keskiäänitaso sekä suurin sallittu enimmäisäänitaso.

Ympäristöministeriössä valmistellaan paraikaa opasta LVIS-laitteiden melunhallintaan. Se on Leinosen mukaan tarpeellinen jo sen takia, että LVIS-laitteiden määrä kasvaa koko ajan. Laitteiden määrän lisääntyessä äänitasot eivät saa nousta yli sallittujen arvojen.

Korjausrakentamisessa, jossa LVIS-laitteita uusitaan ja lisätään runsaasti, raja-arvot tulevat usein vastaan kuin varkain, jos ne suunnitteluvaiheessa unohdetaan.
– Käytännössä nämä unohdukset ovat kostautuneet esimerkiksi valituksina katolla olevista ilmanvaihtokojeista, joiden melutaso ylittää sallitun äänitason, Leinonen huomauttaa.

Yksittäinen ongelmakohta ovat myös liesikuvut ja -tuulettimet:
– Rautakaupasta kotiinkannettu ja pistorasiaan liitetty liesituuletin on pikemminkin keittiökoje. Toisaalta liesituuletin voi olla olennainen osa ilmanvaihtojärjestelmää, jolloin sitä koskevat äänimääräysten lisäksi myös muut rakentamismääräykset, muun muassa palomääräykset. Rajanveto, kuuluuko liesituuletin rakennuksen LVIS-laitteisiin vai ei, on kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettävissä.

Lattian pintamateriaali voi olla osa ääneneristystä
Uudet ääneneristysvaatimukset poikivat myös tuotekehitystä, jonka ansiosta rakennusrungon välipohjarakenteita kehitettiin. Leinonen viittaa jo alussa mainitsemaansa tutkimukseen, jossa arvioitiin vuoden 2000 jälkeen valmistuneiden betonirakenteisten kerrostalojen äänioloja.

Asukaskyselyn mukaan yli 90 prosenttia asukkaista oli tyytyväisiä äänioloihin. Rakentamisen ammattilaisista noin kolmannes piti äänioloja huomattavasti parempina kuin 1970-1990-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa.

Häiritsevimpänä äänenä asukkaat pitivät liikennemelua, rakentamisen ammattilaiset puolestaan puhetta ja musiikkia.

Joissakin välipohjaratkaisuissa lattiamateriaali, esimerkiksi muovimatto, voi olla osa ääneneristysrakennetta. Tällainen tapaus on ehdottomasti oltava asukkaan tiedossa ja se on mainittava rakennuksen huoltokirjassa. Muovimaton korvaaminen vaikkapa parketilla tai kaakeleilla voi näet aiheuttaa sallitun askeläänitason ylityksen.
– Kuka maksaa asukkaan tiedonpuutteen takia valitseman väärän materiaalin vaihtamisen takaisin muovimatoksi, Leinonen kysyy aiheellisesti.
– Periaatteessa asukas voi tällöin joutua maksumieheksi, hän arvelee.

Mitä voi itse tehdä?
Kerrostaloissa melua voidaan torjua mm:
- Ikkunapuitteiden tiivistäminen ja lasien vaihtaminen paksumpiin ja paremmin ääntä eristäviin.
Korvausilman saannista on kuitenkin huolehdittava.
- Äänenvaimentimien asentaminen ilmanvaihtoaukkoihin.
- Asunnon ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi.
- Parvekkeiden lasittaminen viihtyisyyden parantamiseksi.
Toimenpiteet ovat yleensä taloyhtiökohtaisia ja niihin tarvitaan aina asiantuntija-apua. Tarvittavasta lupamenettelystä kannattaa kysyä rakennusvalvontavirastosta.