Taloyhtiön

- Lähinnä vesi ja viemäri, ja sadevesi, mutta mukaan tulee myös ilmanvaihto. Täytyy katsoa, mitä ratkaisuja sitten tehdään.
- Viemäröinnin rinnalla ilmanvaihdon parantaminen on pientä.

Repliikit ovat LVI-Rauma Oy:n toimitusjohtajan Seppo Ahlbomin ja tässä tapauksessa viittaavat Kiinteistö Oy Lemsanpuistoon, jossa kolmen suunnittelijan toimistoa pyöritetään.

Yrityksen toimintakenttä on laaja: LVI-suunnittelu, valvonta, energialaskenta sekä kuntoarviot - talotekniikkaa laidasta laitaan. Nyt on kuitenkin istuttu keskustelemaan nimenomaan ilmastointijärjestelmien peruskorjauksista taloyhtiöissä: millaiset syyt käynnistävät kyseisiä. hankkeita, mitä niissä tehdään ja millaisin tavoittein, miten työt ajoitetaan jne.

Kiinteistö Oy Rauman Lemsanpuisto muodostuu kahdesta rakennuksesta. Toisessa toimii muun muassa terveysasema ja toimistoja, toisessa niistä on vain asuntoja, joista yksi on LVI-Raumalla toimistokäytössä. Tässä saneeraussuunnittelijoitaan niin suorastaan ympäröivässä kohteessa ilmastointi ei ollut akuutein syy remonttia liikkeelle tuuppimassa. Pääsyy on aistittavissa nenällä porraskäytävässä.

 - Viemäriongelmia on ollut paljon, jossain viemäri haljennutkin. Ja viemäröinti on se, joka aiheuttaa eniten rakennusteknisiä ongelmia, Ahlbom valottaa 'diagnoosia' 60-70-luvun vaihteessa rakennetulle elementtitalolle. Loka-marraskuussa kiinteistöyhtiö on laittamassa urakkatarjouspyynnöt sisälle.

Saman aikakauden rakennuksissa löytyy paljon samoja piirteitä ja ongelmia, silti yksilöitähän ne ovat kaikki, myös ilmastoinniltaan. Ilman vaihtuvuuksissa on eroja jopa huoneistoittain saman talon sisällä. Osaan niistä on voitu tehdä matkan varrella saunoja, osassa venttiilit on syystä tai toisesta laitettu kiinni. Tuttua kartoituksissa ovat myös puhdistamattomat ja huoltamattomat venttiilit ja liesikupujen rasvasta tukkeutuneet suodattimet.

 - Nämä ovat asioita, jotka kuuluvat asukkaille itselleen, Ahlbom tähdentää yleisellä tasolla.

Tila tilalta, venttiili venttiililtä

Ilmanvaihdon poistokoneet, joita yleisesti näkyy 60-70 -lukujen asuinkerrostalojen katoilla, ovat yksinkertaisia ja sellaisinaan Seppo Ahlbomin kokemusten pohjalta varsin toimintavarmoja.

Huomiota vaativat lähinnä järjestelmien tasapainotuksen säilyminen. Ilmamäärät on saatava pysymään sellaisina kuin niiden kussakin tilassa tulisi olla.
 
- Siinä vaiheessa, kun asukkailta tulee valituksia, tulevat nämä kanavistojen nuohoukset ja ilmastoinnin mittaukset ja uudelleen säädöt.
 
Kiinteistö Oy Rauman Lemsanpuistossa asuintalossa molemmilla rapuilla on omat, alkuperäiset poistoilmakoneensa. Niihin kanavoituihin pystyhormeihin löytyy poistoilmaventtiileitä huoneistoittain vaatehuoneissa, kylpyhuone- ja wc-tiloissa sekä keittiöissä. Noin puolet huoneistoista on Ahlbomin mukaan jokseenkin alkuperäisasussa. Omassa toimistossa keittiössä liesi on varustettu liesikuvulla, jota voi kuvata koneellisen poiston rasvasuodattimella varustetuksi kartioventtiiliksi.
 
Moottorittomana kupu itsessään ei ime käryjä, mutta kokoaa ja ohjaa ne poistoilmakoneen imettäväksi kanavaan. Taloissa, joissa on yhteispoistohormit, moottorilla varustettuja varsinaisia liesituulettimia ei edes saa asentaa.
 
Vanhat talot on remonteissa mentävä aina läpi tiloittain, katsottava mitä missäkin on. Niin ilmastointi- kuin lämpö- ja vesiteknisetkin ratkaisut tehdään sitten tilanteen mukaan. Lopuksi mahdollisesti tehdyt muutokset päivitetään olemassa oleviin piirustuksiin.
 
Kokemastaan vedontunteesta johtuen koneellisen poiston kerrostalojen asukkaista osa sulkee korvausilmaventtiilejään, mistä ilman vaihtuvuus kärsii.
 
- Elementtitalot ovat hyvin tiiviitä, rakoja ei oikeastaan ole kuin ehkä ikkunoissa ja ovissa. Ikkunatkin ovat yleensä aika hyvin tiivistettyjä. Tässä rakennuksessa ikkunat on vaihdettu uusiin eikä ilmaa pääse tulemaan kuin korvausventtiileistä, Ahlbom sanoo.

Tavanomaista on, että korvausilmaventtiilit ovat makuuhuoneissa ja olohuoneissa. Ahlbom sanoo itse kannattavansa, että korvausilmalle asennettaisiin venttiili myös keittiöön.

Tasakatosta harjamalliin, painovoimaisesta koneelliseen

Rivitaloyhtiöissä suunnittelijoille tuttua ovat ilmastointimuutostyöt, jotka ovat seurausta tasakattojen muuttamisesta harjakatoiksi. Tasakattoisissa on yleensä ollut painovoimainen ilmanvaihto. Tiloittain niistä on lähtenyt pystykanavat katolla oleviin ilmanvaihtopiippuihin.  
 
Vähintä, mitä huoneistojen omistajat kattomuutoksen yhteydessä ilmastoinnilta haluavat, on huoneistokohtainen poistoilmakone, huippuimuri. Näin sen myös Ahlbomin mukaan tulee olla;  jatkossa asukas pystyy itse hallitsemaan ja säätämään ilman vaihtuvuutta huoneistossaan.
 
Huippuimuria ohjaava käyttökytkin voi olla liesikuvussa. Tosin, jos rivitalohuoneistossa on entuudestaan ollut varsinainen liesituuletin, se Ahlbomin mukaan usein säilytetään. Tällöin vain muiden tilojen ilmanpoisto viedään huippuimurille.
 
Isojen remonttien yhteydessä rivitaloissa monet osakkaat haluavat nykyisin myös tuloilman koneelliseksi, ja lämmön talteenotolla varustettuna.
 
- Tällöin puhutaan pientalon ilmanvaihtokoneesta. Ilma tuodaan huoneisiin lämmitettynä ja suodatettuna, eikä tule kylmää vetoa.
 
Lämmöntaiteenotolla varustettuja ilmanvaihtokoneita on rakenteeltaan erilaisia ja myös niiden hyötysuhteet vaihtelevat. Energiakustannuksiin talteenotolla on suuri merkitys, vuotuisella tasolla Ahlbomin mukaan 40 - 60 prosenttia, joillakin laitteilla suurempikin.
 
- Sanotaan, että ilmanvaihdon osuus energiakustannuksista on noin kolmasosa. Jos ja kun tulee passiivitaloja, niissä ilmanvaihdon osuus energiakustannuksista kasvaa entisestään.
 
Lämmön talteenottojärjestelmien Ahlbom uskoo paranevan kaiken aikaa. Parhaista tosin saa valmistautua myös pulittamaan enemmän rahaa.
 
Vaikka soisikin asukkaille mahdollisuudet säädellä huoneistoissaan ilmastointia tuntemustensa mukaan, tietyn rajoituksen Seppo Ahlbom pitää tärkeänä jättää.
 
Sähkökytkennät hän suosittaisi tehtäväksi siten, että ilmastointia ei saisi koskaan kytkettyä kokonaan päältä pois.
 
- Silloinkin, kun ei olla kotona, pieni poisto olisi oltava päällä, jätettynä pienimmälle tasolle. Ilmassa on aina pitoisuuksia, hajuja ja kosteutta.Sitä kaikki eivät tule ottaneeksi huomioon säästöjä tavoitellessaan. Ongelma piilee siinäkin, että tilassa oleva ihminen voi tottua - pääsäryn uhallakin -ilman tunkkaisuuteen, huomaa sen vasta oltuaan välillä ulkoilmassa, sitten palattuaan takaisin.

Suodattimien vaihto pitää ilman puhtaana

Omakotitaloja on jo rakentamisen yhteydessä varustettu lämmön talteenotolla pitkästi yli 20 vuotta.
 
Viimeisen kymmenen vuoden sisällä se on Seppo Ahlbomin mukaan yleistynyt niin, että se tulee jo 99 prosenttiin uusista omakotitaloista.
 
Omakotitalojen ja rivitalojen laitteistot ovat periaatteeltaan samanlaisia, rivitaloissa yleensä huoneistojen pienempien tilavuuksien vuoksi vain pienempiä.
 
- Kun asunnot tehdään kaupattavaksi, laatua on tehtävä. Ostajien vaatimustaso on noussut, ja määräyksetkin ovat kiristyneet.
 
Myös kaikissa uusissa raumalaisissa kerrostaloissa, joiden suunnittelussa LVI-Rauma Oy on ollut mukana, huoneistot on varusteltu alusta lähtien omilla ilmastointikoneillaan, lämmöntalteenottoineen.
 
Ilmanvaihtokoneille tilat järjestyvät esimerkiksi kylpy- tai kodinhoitohuoneesta tai vaikka siivouskomeron päältä. Joissakin taloissa niille on varattu tilat rappukäytävän puolelta.
 
Saneerattaviin kerrostaloihin huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen sijoittaminen on harvinaista.
 
- Kanaville ei ole ihan helppo löytää reittejä ja saada niille lupia, Ahlbom sanoo.
 
Koneellisesti tai ei koneellisesti tuotuna, kerros-, rivi- tai omakotitalossa - se minkä Seppo Ahlbom pitää tärkeänä on, että tuloilma on hyvin suodatettua. Suodattimet on hyvä muistaa vaihtaa.
 
Ilmanvaihtokoneissa on hänen mukaan yllättävän hyvät suodattimet, ensin karkeampi, sitten hienompi, hiukan kuin autoissa. Siitepölytkin saadaan pois. Hienouksiakin on tarjolla. Kemiallisen suodattimen läpi tuloilma vetämällä sisätiloissa voidaan turvata hyvä tuoksu teollisuuspaikkakunnillakin.

Ahlbom itse kertoo vaihtavansa suodattimet omakotitalossaan Rauman laita-alueella kolmesta neljään kertaan vuodessa. Talven pärjää yleensä liki vaihdotta. Kevätpölyjen vuoksi kesäksi on vaihdettava uudet ja sitten taas syksyllä.