Taloyhtiön

- Muutamat osakkaat olisivat halunneet kokonaan uudet, syvemmät parvekkeet. Jos niin olisi tehty, hintaa olisi kertynyt 30-35 prosenttia enemmän, kertoo isännöitsijä Olli Laine. As Oy Pähkinäkeskuksen muodostamat kaksi viisikerroksista taloa, A ja B, säilyttivätkin parvekeremontissa - äänestyksen pohjalta - ulkoiset linjansa. Parvekkeiden laatat ovat alkuperäiset ja entisissä mitoissaan. Kaiteet sen sijaan ovat uudet, materiaaliltaankin.

Pähkinäkeskus löytyy Vantaalta osoitteesta Pähkinänrinne 6. Kaunismaastoisessa pihapiirissä on muihinkin taloyhtiöihin kuuluvia samantyylisiä, pääosin punatiilipintaisia asuintaloja. Alueen kokonaisilmeen kannalta Pähkinäkeskuksessa tehty päätös säilyttää parvekelinjat entisellään on varmaan hyvä.

B-talon parvekkeet oli tosin vajaat kymmenen vuotta sitten tehdyssä kuntotutkimuksessa tuomittu jo saattohoitoon, purkuun 5-7 vuoden kuluessa. Miten lie moisiin päätelmiin tultu? Asukkaat eivät ottaneet uskoakseen tuloksia. - Eivät kai ne sentään niin huonossa kunnossa?

Asukkaiden kanssa samoille linjoille päätyi sittemmin omien tutkimustensa pohjalta MaalausValvonta Laeslehto Oy:n Raimo Laeslehto. Korjausrakentamiseen ja entisöintiin monipuolisen käytännön kokemuksen kautta konkreettisen näppituntumankin omaava maalarimestari pestattiin laatimaan Pähkinäkeskuksen työsuunnitelmat ja valvomaan töiden toteutusta.

- Kaikki betoniteräkset parvekelaattojen etureunoissa oli valettu järjestään liian pintaan, Laeslehto myöntää hänkin B-talon lähtötilanteesta. Parvekelaattojen varsin yleiseen tautiin on kuitenkin olemassa toimivat lääkkeet, hänen mukaansa tilanne oli vielä otettavissa hallintaan. Metallikaiteet peltisine suojalevyineen sen sijaan oli hyljättävä auttamatta.

 - Tietäähän sen, että kun kaksi metallia laitetaan vastakkain ja hitsataan sieltä täältä, eihän se kestä. Jotenkin niidenkin entistäminen olisi kai onnistunut, mutta paljon kalliimmaksi se olisi tullut kuin alumiinilasikaideratkaisu, johon päädyttiin - kuten oli päädytty myös viereisissä Pähkinärinne 3:n ja 8:n taloissa. Jos parvekkeiden metallikaiteet olisivat olleet myös parvekkeiden tukirakenteita, korvaaminen alumiinikaitein ei olisi niin vain käynyt päinsä, Laeslehto perustelee.

Aseet korroosiota vastaan kehittyneet

Parvekelaattojen betoniteräkset sen sijaan ovat tukirakenteita, joiden kunnosta on pidettävä huoli. Osa terästangoista pisti esiin betonista, muiden syvyys määritettiin mittaamalla peitesyvyysmittarilla. Sen jälkeen niin laatat kuin seinät ja katotkin suihkupuhdistettiin, ruostuneet teräkset piikattiin esiin, puhdistettiin ja korroosiosuojattiin. Sitten laatta korjattiin paikkavalulla ja tasoitettiin pintalaastilla odottamaan pintakäsittelyä.

- Nykymääräysten mukaan betoniterästen suojaetäisyys valun pinnasta on oltava vähintään 40 millimetriä. Alkuperäisen laatan vahvuutta ei voi kuitenkaan korjattaessa kasvattaa. Nykyiset korroosiosuoja-aineet ovat hyviä ja korjauslaastit tehokkaita karbonatisoitumisen estäjiä, joten ei siihen sinänsä ole tarvettakaan, Laeslehto puhuu erityisesti betonirakenteiden korjaukseen kehitettyjen tuoteperheiden toimivuuden puolesta.
 
Laatan yläpinta pinnoitettiin polyuretaanipinnoitteella, jonka seassa oli hiutaleita sekä ulkonäkösyistä että liukkauden torjumiseksi. PU-pinnoite toimii samalla vedeneristeenä.

- Oikeastaan vedeneriste ei saisi olla päällimmäisenä, kuluvana kerroksena, Raimo Laeslehto myöntää.

Parvekkeiden pinnan kulutusta ei kuitenkaan arvioida kovin raskaaksi, ja toisaalta täysin suojalasein varustettuina laatat eivät vastedes joudu alttiiksi sateille ja lumelle kuten avoparvekkeina. Yhteensä 119:sta parvekkeesta noin 40:ssä oli osakkaiden omat, taloyhtiön luvalla asennetut lasit. Niille omistajat saivat remontin jälkeen miettiä toisen käyttökohteen tai tarkoitukset. Parvekelaseista on rakennettu muun muassa kasvihuoneita vapaa-ajan asumuksiin.

Läpinäkyvät raidat eivät sytyttäneet

Raimo Laeslehto sanoo yllättyneensä positiivisesti, että Vantaan rakennusvalvonta suhtautui saamiensa selvitysten pohjalta myönteisesti kaiteiden materiaalin muuttamiseen. Ainoa vastaesitys oli, että kaiteisiin valitun kauttaaltaan vaaleasävyisen opaalilasin sijasta asennettaisiin opaali/kirkasraitainen lasi, raidat vaakasuunnassa. Ajatus perustui ehkä samansuuntaisen vaikutelman tavoittelemiseen kuin poistetuissa vaakaraidoin profiloiduissa kaidelevyissä. Taloyhtiö ei kuitenkaan taipunut ideaan. Kaiteisiin haluttiin nimenomaan riittävää peittävyyttä, parvekkeiden sisustusratkaisut kun liikkuvat reaalielämässä laajalla skaalalla. Monella ne toimivat lähinnä varastoina.

Isännöintipuisto Oy:n Olli Laine peri Pähkinäkeskuksen isännöinnin ja jo menossa olleen parvekehankkeen edeltäjältään Jukka Teerimäeltä. Raimo Laeslehto oli palkattu tähän hankkeeseen luottamuspohjalta.

- Noin 80 prosentissa tapauksissa pyydetään tarjous, muissa kysytään suoraan, tuletko ja teetkö, Laeslehto kertoo omasta tilanteestaan.
Isännöintipuisto Oy:lle mies on tuttu monista projekteista, tietää Olli Lainekin.
- On etua, kun tiedetään puolin ja toisin toimintatavat entuudestaan, miehet ovat yhtä mieltä.

Valvojana Raimo Laeslehto antaa Maalausliike E. Hinkka Oy:n työnjohtaja Reijo Hinkalle täyden tunnustuksen jo siitä, että hänet on tavannut aina työmaalla.

- Nykyaikana se on ekstraa. Lisäksi tämän urakoitsijan toimintatapoihin kuuluu töiden valmistuttua kiertää omatoimisesti kysymässä osakkailta, ovatko he tyytyväisiä - eli suorittaa ns. itseluovutus ennen varsinaista luovutustilaisuutta, jossa tässä kohteessa kiersivät myös isännöitsijä ja valvoja, Laine ja Laeslehto sekä hallituksen edustaja, Laeslehto toteaa.

Parvekeremontin kustannusarvio oli 1 000 900 euroa, parveketta kohden noin 8 500 euroa.