Taloyhtiön

Julkisivukorjaaminen ei ole enää kokeilua, eikä siihen liity suurta riskinottoa, vaan hankkeita osataan viedä selkeästi hyvin läpi, kiteyttää professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta julkisivukorjaamisen tämänpäiväiset yleiset suuntalinjat. Tähän on päästy hänen mielestään siksi, että julkisivukorjaaminen on ammattimaistunut ja tutkimusten ja kokemusten kautta tiedetään entistä paremmin, mitkä vaikuttavat julkisivukorjausten onnistumiseen ja mitkä ovat niissä todellisia riskejä.

-80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa tehtiin paljon hyvää pohjatyötä ja tutkittiin monenlaisia asioita, muun muassa selvitettiin paikkaustyyppisten korjausten onnistumiseen vaikuttavia asioita. Jo silloin oli käytössä monia sellaisia korjaustapoja, jotka ovat julkisivukorjaamisessa nytkin käytössä ja joiden mukaan korjauksia edelleen tehdään, Pentti luotaa.
 
Hänen mielestään julkisivualan myönteinen ja hyvä kehitys näkyy nyt laaja-alaisena osaamisena ja siinä, että tekniset ratkaisut ja pääkorjaustavat ovat hioutuneet viimeisten 10-15 vuoden aikana.

- Perusfysiikka ei ole miksikään muuttunut, vaan samat asiat pätevät kuin ennenkin. Kohdekohtaisesti kokemusta on kuitenkin tullut lisää ja sitä kautta myös enemmän tietoa siitä, mihin on korjauksissa varauduttava ja mitä korjauksissa voi tulla eteen, Pentti vielä selittää.

Tavoitteena valita oikea korjaustapa

Julkisivukorjaaminen jaetaan karkeasti kolmeen kategoriaan, joista yksi on säilyttävä, paikkaava ja suojaava korjaus, jonka pyrkimyksenä on säilyttää vanha ulkonäkö pääosin ennallaan. Toinen tapa on verhoileva korjaus, jossa voidaan jättää vanhaa julkisivua alle, päällystää se uudestaan ja tehdä samalla lisälämmöneristys. Kolmas tapa on purkaa parvekkeita tai julkisivua.

Viitisentoista vuotta sitten julkisivukorjaamisessa lähdettiin Pentin käsityksen mukaan liikkeelle maalaustyyppisillä korjauksilla, koska 60- ja 70-luvun rakennuskanta yksinkertaisesti kaipasi maalia synkkiin pintoihin.

- Nykyäänkin laastipaikkaus on yksi päämenetelmä sen takia, että melkein kaikissa kohteissa sitä tehdään ainakin vähän, joissakin joudutaan paikkaamaan isojakin vaurioalueita. Se on niin sanotusti perusruisleipää, hän toteaa.
 
Toisaalta joissakin tapauksissa vanha julkisivu on niin hyväkuntoinen, että voidaan valita säilyttävä korjaus, jota voidaan kyseisessä kohteessa pitää oikeana ratkaisuna. Varman päälle ei siis kannata ruveta erilaisia korjausratkaisuja valitsemaan, vaan pyrkiä löytämään ja valitsemaan kullekin kohteelle ja vauriotilanteeseen oikea ratkaisu, Pentti vielä painottaa valintojen tekemisestä.

Vaihtoehtoja runsaasti tarjolla

Kymmenkunta vuotta sitten käytiin keskustelua esimerkiksi tuulettuvien, ensisijaisesti levyverhousten toimivuudesta ja kestoiästä. Matti Pentin mielestä levyverhoukset voivat onnistua yhtälailla kuin muillakin materiaaleilla verhoileminen, kunhan työ suunnitellaan ja tehdään huolella.
 
- Levyverhouksista tiedetään hyvin, miten ne kestävät, eikä niiden tekemisessä ole sillä tavalla ajatellen mitään erityisiä riskejä. Arkkitehtuuri on kuitenkin iso tekijä, jonka mukaan myös asioita täytyy ratkaista, Pentti muistuttaa.

Vaihtoehtoja ei tänä päivänä puutu, koska esimerkiksi levyverhousten kaltaiselle, kevyiden verhoilujen markkina-alueelle on tullut muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi metalli- ja mineraalipohjaiset levyverhoukset. Unholaan eivät ole jääneet muuratut julkisivut, eivätkä rappaukset, mutta ehkä toistaiseksi vielä vähemmän käytettynä vaihtoehtona voi mainita vanhojen betonielementtien korjaaminen uusilla betonielementeillä.

Luotettavat tuotteet, ammattitaitoiset tekijät

Suunnittelijan kannalta julkisivukorjaamisen erityiset vaatimukset eivät nekään ole juurikaan muuttuneet. Niin tekniikkaan, kiinnityksiin, lujuuteen ja mekaaniseen varmuuteen liittyvät asiat on hallittava yhtä aukottomasti kuin esimerkiksi kosteustekniikkaankin liittyvät asiat.
 
- Materiaaleista riippuen julkisivukorjauksessa saattaa olla myös muita kriittisiä tekijöitä, esimerkiksi laastien pakkasenkestävyys, kiinnikkeiden korroosionkestävyys ja halkeaminen eli asioita, jotka täytyy hallita, Pentti jatkaa.

Uudet materiaalit tai erilaisten materiaalien yhdistäminen on suunnittelijoille myös uudenlaisia haasteita. Pentin mielestä näissäkin tapauksissa on tärkeä käyttää sellaisia julkisivuratkaisuja ja -materiaaleja, joita on testattu ja joiden takaa löytyy vakavarainen, varmoihin toimituksiin ja vastuulliseen toimintaan kykenevä yritys. Sama koskee hänen mielestään korjauksen pääurakoitsijaa.

Suunnittelijan tehtävänä on osaltaan varmistaa erilaisten materiaaliyhdistelmien pitkäikäisyys ja määrittää rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimukset ja etsiä tuotteet, jotka ne täyttävät.

- Tarvittaessa tilaajan kautta täytyy selvittää, miten se on varmistanut materiaalin toiminta- ja pitkäikäisyysvarmuuden. Siinä vaiheessa nousevat esiin sellaiset asiat kuin onko tuotteet testattu, millä tavalla ne on testattu tai ovatko testaustulokset selkeitä. Varsinkin jälkimmäisin asia korostuu silloin, kun puhutaan uudesta tuotteesta tai Suomen ilmastossa uudesta tuotteesta, Pentti muistuttaa uusien vaihtoehtojen puntaroinnista.

On tilanteita, joissa hänen mielestään voidaan tarvita myös asiantuntijan apua siinä, että osataan valita esimerkiksi pitkäaikaiskestävyydeltään oikeanlaisia tuotteita.

- Jos tuote ja materiaali täyttää eurooppalaisen standardin vaatimukset tai eurooppalaisen ohjeen vaatimuksen, niin se ei välttämättä riitä meidän ilmastossamme  jossakin erikoiskohteessa. Tässä kohdin siis pitää olla tervettä järkeä ja kykyä huomioida, että ollaanko tuotetta viemässä suojaisassa paikassa sijaitsevan kolmikerroksisen talon julkisivuun vai  merenrannalla sijaitsevan korkean kerrostalojen julkisivuun. Vaatimukset ovat ja pitää osata asettaa näissä vaihtoehdoissa erilaisiksi, Pentti huomauttaa vielä huomioon otettavista näkökulmista.

Suunnittelija konkretisoimaan valintoja

Konsultin tehtävänä Pentti pitää erityisesti sitä, että hänen täytyy pystyä konkretisoimaan tilaajalle vaihtoehtojen merkitys käytännössä. Tässä kohdin täytyy siis olla osaamista, että tilaaja ymmärtää, mitä 10 000 euroa edullisemman tarjouksen hyväksyminen merkitsee erilaisten asioiden kannalta: onko myöhemmin odotettavissa lisäkuluja, miten pitkäaikainen korjaus saadaan tai mitkä ovat lyhytikäisen ratkaisun riskit, mitä muita työnaikaisia riskejä voi ilmetä ja niin edelleen.

Siinä mielessä taloyhtiön päätöksenteon pitää olla aina rauhallista ja muutoksetkin tehdä muutenkin harkiten tietäen, mitä mikin valinta merkitsee, Pentti ohjeistaa.

"Suutari pysyköön lestissään"

Julkisivukorjaushankkeissa ei ole tavatonta, että isännöitsijä toimii rakennuttajana tai projektipäällikkönä. Matti Pentin mielestä isännöitsijä voi toki olla tämänkin alan ammattilainen, mutta silti hän varoittelee ryhtymästä korjausrakentamisen asiantuntijaksi, ellei todellista ammattitaitoa tai kokemusta ole.

- Oma näkemykseni on, että teknisen isännöitsijän koulutus ei riitä rakennuttamiseen, vaan siihen tarvitaan rakennusalan koulutus. Isännöitsijä ja rakennuttaja ovat yhdessä hyvä työpari, koska isännöitsijä tuntee kiinteistön asiat ja osakkaat ja hoitaa sen puolen. Uskoisin, että  isännöitsijällä on tämänkin puolen hoitamisessa aivan riittävästi tekemistä. Isännöitsijöiden rooli on myös sillä tavoin äärimmäisen tärkeä, että hehän yleensä laittavat korjaamisen liikkeelle ja työn oikeille jengoille, Pentti jatkaa.

Myös taloyhtiöissä päätöksenteko on hänen kokemuksensa mukaan aikaisempaa paremmin hanskassa. Taloyhtiöt ovat ymmärtäneet omistajina omaisuutensa kunnon seurannan merkityksen ja osaavat käyttää kuntotutkimusmenettelyä vaurioiden selvittämiseksi.

- Äärimmäisen tärkeää on, että hankkeissa ollaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Lisäksi pitää valita niitä urakoitsijoita, joilta löytyvät pitkät referenssiluettelot onnistuneista kohteista ja joilla on selvästi teknistä ammattitaitoa. Siihen nähden, kuinka problemaattinen julkisivun tilanne voi teknisessä mielessä olla, sen korjaamisessa on mahdollisuus onnistua, kun työ tehdään oikeaoppisesti ja mukana on riittävästi asiantuntijavoimaa, Pentti vielä vetää yhteen.

Onnistuneissa hankkeissa myös kustannukset pysyvät siinä haarukassa, mitä on ennakoitu. Unohtaa ei hänen mielestään sovi asukastakaan, vaan tarpeellista on rajoittaa korjauksista aiheutuva häiriö valitsemalla korjaustavat oikein ja  sopimalla urakoitsijan kanssa menettelytavoista jo ennakkoon ennen kuin lähdetään töitä tekemään.

Korjausrakentamisen kasvuun kannattaa varautua

Professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo pitävänsä virheenä sitä ajatusmallia, jonka mukaan korjausrakentamista pitäisi rakentamisen korkeasuhdanteen vuoksi suitsia ja vähentää ja sitä kautta suunnata enemmän resursseja uudisrakentamisen puolelle. Sen sijaan on nähtävissä, että korjausrakentamisen määrä väistämättä lisääntyy, eivätkä hänen käsityksensä mukaan jo korjausrakentamiseen erikoistuneet hevillä siirry uudisrakentamisen puolelle.

- Iso osa korjausrakentamista on nimenomaan vaurioista johtuvaa korjausta ja siihen liittyvää erikois-, erityistyömenetelmien osaamista vaativaa työtä ja toimintaa, Pentti selittää kantaansa.

- Minusta korjausrakentamisen markkina on ihan oma lukunsa ja sitä nykyisin säätelee paljolti vaurioitumisen aiheuttama tarve, eivät niinkään muut syyt. Jos nyt ruvettaisiin korjausrakentamista hidastamaan, se johtaisi siihen, että meillä olisi vieläkin enemmän tekemätöntä työtä, ongelmia ja korjaamattomuudesta johtuvia riskejä, hän painottaa.

Tällä hetkellä korjataan 60-70 -lukujen rakennuskantaa, mutta toistaiseksi sen osuus koko mittavasta tuon ajan rakennuskannasta on aika vähäinen.
 
- Sen takia ei pidä missään nimessä jarrutella, vaan mieluummin pitäisi valmistautua siihen, että osaajia ja tuotantoa tarvitaan enemmän, Pentti korostaa.

Korjausrakentamisen tulevaisuuden näkymiä Matti Pentti puolustaa myös sillä perusteella, että uudisrakentaminen tulee jossakin vaiheessa putoamaan.

- Vaikka kaikki myllyt käyvät täysillä uudisrakentamisen takia, korjausrakentaminen on kuitenkin todellisuudessa se kasvava ala. Yritysten kannattaakin ennakoida jo nyt tulevaa kehitystä ja satsata vakaan ja kasvavan korjausrakentamisen markkinan edellyttämään osaamiseen ja tarjontakykyyn, hän evästää.

Tampereen teknillinen yliopisto sai Matti Pentin mukaan tilaisuuden esitellä omia käsityksiään korjausrakentamisen kehityksestä korjausrakentamisen strategiaa valmistelleelle työryhmälle.
 
- Korjausrakentamisen strategian suurimmaksi kysymykseksi jää se, miten näitä asioita toimeenpannaan, millä resursseilla ja kenen toimesta, Pentti painottaa ja pitää julkisen vallan selkeää taloudellista panosta tarpeellisena erilaisten hankkeiden käynnistämiselle ja toteuttamiselle.