Taloyhtiön

Turkulaisen As Oy Yliopistonkatu 5:n asukkaille mennyt kesä on ollut hämärän asumisen aikaa. Kääriytyminen rakennustelineisiin ja suojamuoveihin alkoi maaliskuussa. Julkisivujen kolmikerrosrappaus ja urakkaan sisältyneet parveketyöt edellyttivät myös ikkunoiden täydellistä suojausta. Osaan huoneista päivä pääsi paistamaan taas heinä-elokuun vaihteessa, viimeisissä tiloissa valkeus koittaa viimeistään lokakuussa.

Taloyhtiössä rakennuksen valmistumisesta (vuonna 1962) lähtien asunut, taloyhtiön nykyinen hallituksen puheenjohtaja Kirsti Kari toivoo epäilemättä, että ilmeensä nyt uudistanut julkisivu pitää osakkaiden mielet valoisina pitkään. Reippaasti pidempään kuin edellisen, 1990-luvun alussa tehdyn julkisivutyön jälkeen. Tuolloisessa julkisivujen uudismaalauksessa jokin meni pieleen, pinnan oireilu alkoi kohta valmistumisen jälkeen.

Turun ensimmäisiin elementtitaloihin kuuluvan Yliopistonkatu 5:n elementtien pinnoilla ei ole jatkossa mitään mahdollisuutta rapisuttaa maalipintojaan sokkelin juureen, koska rakennuksen elementtipintainen kausi on jäänyt historiaan. Vuonna 2004 teetetty kuntotutkimus paljasti, että etenkin pohjoispäädyssä talon lämmöneristekerros oli rakennettaessa jäänyt hataraksi, ohuimmillaan kahden senttimetrin vahvuiseksi. Kaiken kaikkiaankin eristys oli epätasainen. Uudelleen maalauttaminen olisi siten ollut meikkausta, eikä sitä enää edes harkittu.

Syksyllä 2006 taloyhtiö postittikin tarjouspyyntöjä julkisivujen päälle asennettavista lisäeristeistä ja uudesta pinnasta toteutettuna perinteisellä kolmikerrosrappauksella.

 Urakkaan sisältyivät myös parvekkeiden kunnostus- ja muutostyöt muun muassa parvekekaiteiden, -ikkunoiden ja -ovien uusiminen.

- Seitsemän tai kahdeksan tarjouspyyntöä lähetimme ja kuusi vastausta saimme, Kirsti Kari ja hänen kanssaan suurhankkeen myötä tiiviissä kanssakäymisessä ollut isännöitsijä Esko Vuori kertovat vuotta myöhemmin.
 
Tarjouksen antaneista urakoitsijoista neljälle sopi taloyhtiön kaavailema aikataulutus. Telineitä toivottiin seinille jo alkukeväästä, jotta homma valmistuisi ennen talvenkoittoa.
  
Ammattilaisiin luottaen, omaa tahtoa nitistämättä

Päätöksenteko taloyhtiössä on sujunut hyvin kevät- ja syyskokouksissa tehtyjen päätösten pohjalta. Ylimääräisenä kokoontumisena julkisivuremontti on virittänyt ainoastaan yhden tiedotustilaisuuden.

Kuusijäsenisellä rakennustoimikunnalla sen sijaan on riittänyt asioiden järjestelemistä ja puimista joka toinen viikko työmaalla pidetyissä kokouksissa. Taloyhtiön edustajina siinä ovat toimineet Esko Vuori isännöitsijän roolissa ja osakkaista Kirsti Kari ja kaksi muuta. Heistä toinen on rakennusalan ammattilainen, jonka osuutta asioiden hoidossa Kirsti Kari erityisesti kiittää. Kokemuksen pohjalta hän soisi muillekin remontoiville taloyhtiöille vastaavan siunauksen, ammattilaisen omasta takaa.
 
Rakennesuunnittelijaksi hallitus valitsi Julkisivukonsultointi JK Oy:n, jolla aiemmin oli teetetty kuntotutkimus. Suunnittelija Jouni Kourula on toiminut myös töiden valvojana.

Ennen korjausmenetelmän päättämistä suunnittelija ja taloyhtiön hallitus kiersivät tutustumassa monissa eri kohteissa. Mahdollisina vaihtoehtoina verrattiin lähinnä ohutrappausta ja kolmikerrosrappausta. Samalla tutkailtiin myös väriasioita. Kolmikerrosrappauksella uudistetusta julkisivusta oli nähtävissä esimerkki myös lähellä, kulmikkain risteyksen toisella puolella.

Päätös kolmikerrosrappauksen hyväksi oli selkeä. Toisin kuin ohutrappaus kolmikerrosrappaus lisäeristyksineen häivyttää elementtijulkisivujen saumaisuutta, vie ilmettä arvokkaampaan suuntaan. Kari ja Vuori ovat kokeneet ulkonäöllisesti myönteisenä muutoksena myös sen, että lisäeristys palauttaa ikkunoiden ulkolasien pinnan julkisivutasoa syvemmälle. Ikkunat saavat jälleen 'smyygit', jotka olivat kutistuneet 1990-luvun alussa, kun ikkunoiden ulkopuolelle asennettiin lisälasit vanhojen ikkunoiden suojaksi ja lisä-äänieristeeksi.
 
Lisälasien asennuttaminen oli mennyt aikoinaan yhtiökokouksessa äänestykseen. Nyt äänestämiseen ei jouduttu edes julkisivun väriä päätettäessä. Vaaleahko harmaa hyväksyttiin yksimielisesti.

 Arkkitehtien esittämä ratkaisu sokkeleiden pinnoittamiseksi huokoisilla laatoilla ei saanut taloyhtiön siunausta. Se koettiin mahdottomaksi puhdistaa graffiteista. Sokkeli tullaankin päällystämään 5 x 5 senttimetrin lasitetuilla klinkkerilaatoilla, sävyltään samaa tummahkoa ruskeanpunaista kuin ikkunoiden pielet ja pellitykset.

Ikkunoiden välien verhouslevyt haluttiin sävyltään tummanharmaina ja käsiteltyinä patinoidunomaisesti, kiiltoasteeltaan epätasaisiksi. 

Vastuutehtäviin ei ole tungosta

Kirsti Kari myöntää, että työssä käyvällä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalla ei todella ole pulaa tekemisestä, kun hankkeissa ja tekeillä on iso remontti. Kirsti Kari on ollut yhtiön hallituksessa noin 15 vuotta sekä puheenjohtajana kohta kaksi vuotta. Hallituksessa oloaikanaan hän on nähnyt, että hallitukseen halukkaat ovat vähissä.
 
Arvokkaana asiana Kari on kokenut sujuvan yhteistyön isännöitsijän kanssa.
- Soittoyhteys on pelannut, hän sanoo.

Esko Vuoren isännöinnissä Yliopistonkatu 5 on ollut vuodesta 2004.  Kaikkiaan hänen Kiinteistöpiste Esko Vuori -yrityksellään on hoidossa kuutisenkymmentä asunto-osakeyhtiötä, joista hänellä itsellään tällä hetkellä 18. Remontit, julkisivuremontitkin, ovat käyneet hyvin tutuiksi.
 
As Oy Yliopistonkatu 5:n PTS-ohjelmassa seuraava ajankohtainen toimenpide tulee olemaan pohjaviemärien kunnon tutkituttaminen. Pyrkimys on, että aivan heti ei uusimiseen lähdetä, jos välttämätöntä syytä ei ilmene. Taloyhtiön suuren sisäpihan on havaittu vetävän rakennusliikkeiden mielenkiintoa. Pihana se on kuitenkin tarkoitus pitää edelleenkin, ja siihen käyttöön aiotaan jossain vaiheessa teettää uudet suunnitelmat.

Turussa monessa taloyhtiössä potentiaalisten korjaustöiden joukossa kummittelee perustusten paalutus savialustan tukevoittamiseksi. Kirsti Karin luotsaama taloyhtiö on siinä onnellisessa osassa, että rakennukset lepäävät kallion päällä. Vähästä on kiinni, että tilanne olisi toisin. Kallio päättyy kotikadun keskilinjalla.

Julkisivutöitä varten taloyhtiön osakkaat antoivat hallitukselleen lainavaltuudet 900 000 eurolle. Osakevastiketta kohden kustannuksiksi on laskettu 213,60 euroa. Vaihtoehdoiksi osakkaille on annettu joko maksaa oma osuus töiden valmistuttua heti kokonaan, hoitaa maksu kahdessa erässä tai hiljalleen vastikkeiden yhteydessä.