Taloyhtiön

Valkeakosken Isosillan pielessä seisovan liike- ja toimistorakennuksen kanavanpuoleiset lasijulkisivut kokivat viime vuonna merkittävän muutoksen, vaikka materiaali pysyikin samana, lasit korvautuivat laseilla. Lasirakenteella ja lasirakenteella on kuitenkin eroa. Korjaushankkeen myötä rakennuksen energiankulutuksen arvioidaan leikkautuvan viidenneksellä.

– Vuodessa yli sata megawattituntia. Se merkitsee kuuden perheen rivitalon energiankulutuksen verran, Valkeakoskella Yhteistalona tunnetun rakennuksen remontissa tärkeää roolia vetänyt Pekka Aalto Valkeakosken Tili ja Isännöinti Oy:stä toteaa energiansäästöstä.

Energiataloudellinen kohennus ei tosin tapahtunut vain julkisivumuutosten varassa. Myös osa rakennuksen vesikatosta rakennettiin eristyksestä lähtien uudelleen. Rakennuksen ilmastointijärjestelmä uusittiin niin ikään, joitakin osia lukuun ottamatta.

Liian arvokas tila mainospinnaksi

Vuosien 1959 ja 1960 taitteessa valmistuneen rakennuksen kanavanpuoli oli alkujaan avoterassia. Vuonna 1970 terassit suojattiin teräsrunkoisin lasiseinin ja katolla. Toimenpiteen myötä rakennuskokonaisuus sai 560 neliömetriä lisää liiketilaa.

Edellä mainitun osan ylimmän kerroksen vuokralaiseksi ilmoittautui viime kesänä Kuntokeskus Kanava Oy. Ajoitus oli sikäli sopiva, että tuleva käyttötarkoitus pystyttiin ottamaan vielä huomioon ilmastoinnin toteutuksessa. Kuntoilijat tuottavat polkiessaan, juostessaan, punnertaessaan ja nostellessaan sisäilmaan paitsi lämpöä myös hiilidioksidia. Ilmanvaihdon on oltava tehokas, nelin-viisinkertainen ns. normaalitiloihin verraten. Silti sen on oltava energiataloudellinen, vedoton ja äänettömästi toimiva. Lämmön talteenottoa rakennuksessa ei ollut ennen. Nyt on.

- Ilmastointi säätyy automaattisesti hiilidioksiditunnistimella, Valkeakosken Yhteistalo Oy:n isännöitsijä vuodesta 1992 ja nykyisellään myös yhtiön omistajaosakas Pekka Aalto kertoo.

Vaikka energiakustannuksilla on taloudellista merkitystä omistajille ja välillisesti myös tilojen vuokralaisille, energiataloudellisuuden kohentaminen ei kuitenkaan ollut päätekijä remontin käynnistämiselle. Tulevilla lämmönsäästön kustannuksilla ei Pekka Aallon mukaan kokonaishankkeeseen käytettyjä noin 600 000 euron investointeja pelkästään saada takaisin. Jo pitkään muhineen hankkeen taustalla painoivatkin myös ulkonäölliset syyt. Kanavanpuoleisessa osassa pitkään palvelleen, 2005 toimintansa lopettaneen elintarvikeliikkeen jäljiltä lasiseiniä peittämään unohtuneet mainokset eivät miellyttäneet julkisivulautakuntaa keskeisessä ja kauniissa kaupunkimiljöössä. Niitä, samoin kuin alemman kerroksen ravintolan lasien tarroja ja peitteitä vaadittiin poistettaviksi.

Lasiosan ylimpään kerrokseen tarjolla ollut varteenotettava vuokralainen, Kuntokeskus Kanava, oli lopullinen kimmoke remontin käynnistämiseksi. Ehdolla ollut kirpputoritoiminta sen sijaan ei ollut sytyttänyt omistajia toimiin. Talon imagon koettiin edellyttävän muuta.

Saneerauksesta liki uudisrakentamiseen

Alkuun lasijulkisivujen kunnostus oli tarkoitus tehdä saneeraustyyppisesti. Viitteitä julkisivulaseja kannattaneiden teräsrakenteiden ruostumisesta oli havaittu ajan oloon, mutta purkuvaiheessa kunto osoittautui pahemmaksi kuin oli osattu kuvitella. Kosteus oli ruostuttanut ne todella heikoiksi. Osasyyksi paljastui, että aikoinaan teräsrakenteiden suojaus oli jäänyt pelkän pohjamaalauksen varaan.

- Työ muuttui liki uudisrakentamiseksi, Pekka Aalto kuvaa tilannetta kanavanpuoleisen rakennusosan hankeosuudessa. Itse rakennusta kantava teräsrunko sen sijaan oli säilynyt hyvässä kunnossa.

Ennakoitua vaikeammin poistettaviksi osoittautuneiden lasiseinärakenteiden tilalle kohteen KVR-urakoitsija, Jalora Oy, rakensi uudet julkisivut Purso Oy:n profiililasijärjestelmän elementein. Purkuvaiheen työläydestä huolimatta urakoitsija onnistui viemään vaihdoksen läpi varsin nopeasti, kuudessa viikossa.

Lasijulkisivujen alumiiniprofiilien pinta on käsitelty harmaaksi pulverimaalauksella. Kaksinkertainen eristyslasirakenne on argontäytteisellä selektiivilasia, joka estää sisätilan lämmönsäteilyn ulospäin. Itä- ja länsiseinille valittiin matalaemissiolasi, joka heijastaa aamu- ja iltapäivän ja illan auringon lämpösäteilystä 59 prosenttia takaisin. Jäähdytykseen lämpiminä kuukausina tarvittavaa energiaa jää siten vähäisemmäksi.

Rakenteiden U-arvoa (1.15 W/m2K) Aalto kuvaa todella hyväksi. Toisin oli ennen. Vanhat seinät olivat yksinkertaista 6 millimetrin lasia ja ruutuja kannatteleva metallirunko oli ontto. Kyseisen rakennusosan vesikaton eristeenä oli alkujaan villaa vajaan 10 senttimetrin vahvuudelta. Jos 1960-luvun lopun energian hinnoilla rakenteet oli katsottu riittäviksi, nykytilanteessa punniten Pekka Aalto kuvaa moista lähtökohtaa lämmittämisen kannalta järjettömäksi. Tilassa toiminutta elintarvikekauppaa ei hänen mukaansa aiemmin saanut pakkasilla 15 astetta lämpimämmäksi.

Korjaushankkeessa katon eristevilla vaihdettiin suulakepuristettuun uretaanilevyyn. Sitä asennettiin päällekkäin kaksi kerrosta keskenään limittäen. Vesikatteeksi asennettiin bitumihuopa.

Rakennuksen etelänpuolinen, betonirakenteinen osa remontoitiin sisäpinnoiltaan ja sähköjärjestelmät uusittiin. Sillä puolella ilmavaihtojärjestelmän ajanmukaistamisessa odottamaan jäi vielä joitakin osia. Saneeratun rakennusosan putki- ja viemärijärjestelmä uusittiin, muutoin käyttövesijärjestelmä jätettiin toistaiseksi entiselleen. Rakennuksen varsinaiset ikkunat oli vaihdettu jo aiemmin uusiin ja energiaa säästäviin.

Rakennuksen julkisivun ja vesikaton uusimistyö valmistui lokakuun alkupuolella ja kuntokeskuksen avajaiset vietettiin jo 30. lokakuuta.
 
Siivu historiaa

Ajatus liiketalon perustamisesta virisi valkeakoskelaisten yrittäjien keskuudessa 1950-luvulla. Alusta asti voimakkaana vaikuttajan hankkeessa oli Valkeakosken Käsi- ja pienteollisuusyhdistys. Valkeakosken Yhteistalo Oy:n perustaminen on päivätty 17.3.1958. Perustavina osakkaina paikallisista yrittäjistä Reino Kummola, Olavi Jousinen, Yrjö Savolahti, Ilmari Pöyhönen, Eelis Yli-Sikkilä, Eero Rantala. Sulo Hallikas ja Toivo Elijoki.

Huhtikuussa 1958 rakennuksen suunnittelijaksi kutsuttiin Arkkitehtitoimisto Krånström & Korhosen arkkitehti, professori Ahti Korhonen. Urakkakilpailulla rakentajaksi valittiin Rakennusliike I. Sievers Valkeakoskelta. Työt alkoivat 1959 alussa ja harjannostajaiset juhlittiin 12.8.1959.  Jo saman vuoden joulukuussa Yhteistalon ensimmäiset yrittäjät pääsivät aloittamaan liiketoimintansa, muut vuoden 1960 alussa. Valmistumista oli viivästyttänyt paitsi rakennusliikkeen omistaja Sieversin kuolemaan johtanut auto-onnettomuus myös ajalle tyypillinen lakkoilu.

Rakennus edusti ajankohtaansa nähden uudentyyppistä ajattelua ja liikerakennusmuotoa, jota voisi verrata tänä päivänä hyvinkin suosittuihin kauppakeskuksiin, joskin 'miniatyyrikokoisena'. Rakennuksen kerrotaan vastanneet erittäin hyvin eri vuosikymmenien haasteita, ja puoltavan paikkaansa tänäkin päivänä. Liikkeiden, toimistojen ja ravintoloiden lisäksi rakennuksessa on myös kaksi asuntoa.

Pitkään vuokralaisena olleen elintarvikeliikkeen lähdettyä rakennuksesta jäi tyhjilleen noin 1000 neliömetriä. Ensin osakkailla oli suunnitelmissa kunnostaa ja jakaa kanavanpuoleinen tila laadukkaiksi toimistotiloiksi. Paikkakunnalla, jossa savupiipputeollisuuden alasajo oli tosiasia, ko. hanke ei kuitenkaan ottanut tuulta.

Julkisivukunnostuksen valmistelu sinänsä oli aloitettu jo 2004 isännöitsijä Pekka Aallon ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Juvosen aloitteesta.  Myös ensimmäiset suunnitelmat valmistuivat saman vuonna, laatijana Reino Oksanen. Saman vuonna hankkeelle saatiin jo myös rakennuslupa, mutta alkuperäisessä muodossaan se ei koskaan toteutunut.

Ensimmäiset tarkentavat hankesuunnitelmat korjaukselle laati sittemmin rakennusmestari Pertti Hiissa Hämeen Rakennussuunnittelu Oy:stä. Niiden pohjalta suoritettiin varsinainen tarjouskilpailu, ja hanke sai lopullisen muotonsa vuosien 2006-2007 aikana Hiissan vastatessa hankesuunnittelusta ja työn valvonnasta. Urakoitsijoiden kartoitus ja tarjouskilpailu julkisivun ja vesikattorakenteiden kunnostuksesta järjestettiin 2007. Lopullinen investointipäätös tehtiin 9.5.2008 yhtiökokouksessa. Voimalla hanke lähti liikkeelle vasta kesällä 2008 Kuntokeskus Kanava Oy:n kanssa solmitun pitkäaikaisen vuokrasopimuksen ansiosta.

Lopullisen silauksen julkisivulle antoi arkkitehti Kaarlo Rohola.
 (lähdetiedot: Pertti Hiissa Hämeen Rakennussuunnittelu Oy)