Taloyhtiön

– EU:n myötä julkisivukorjauksiin on tullut tarjolle uusia ratkaisuja, joista kaikkiin ei ole saatavilla tarkempia kelpoisuusdokumentteja. Uusia otetaan käyttöön sitä mukaa, kun voidaan varmistua niiden soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin. On myös hankkeita, jotka ovat koerakentamista ja joista saatavien tulosten perusteella voidaan arvioida tuotteen soveltuvuus Suomen olosuhteisiin.

Jyrki Kauppinen on työskennellyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston tarkastusinsinöörinä toistakymmentä vuotta. Hän tietää kertoa, että mitä paremmin korjaushanke valmistellaan ennakkoon, sitä paremmat edellytykset ovat sen sujumiselle, lupakäsittelystä lähtien.

Työmaan katselmoinnin yhteydessä, Jyrki Kauppisen mukaan, kysytään tuotteiden kelpoisuuden osoittavia asiakirjoja. Vaihtoehtoja tuotekelpoisuuden osoittamiseen on monia, esimerkiksi CE-merkintä, tyyppihyväksyntä tai varmennettu käyttöseloste. Tuotteen kelpoisuus voidaan todeta myös rakennuspaikkakohtaisesti.

Aina kelpoisuusasiakirjoja ei löydy. Silloin lupa jatkaa jo meneillään olevaa työtä vaatii vähintään ulkopuolisen asiantuntijan kiinnittämisen tuotteen kelpoisuuden selvittämiseen.

Julkisivukorjaukseen valmistautuville taloyhtiöille Jyrki Kauppinen korostaa tärkeyttä hankkia pätevä pääsuunnittelija ja tarvittaessa myös rakennesuunnittelija ennakkoon kuulemaan, minkälaisia ajatuksia hankkeista taloyhtiössä on vireillä. Ammattilaisina he osaavat heti hahmottaa, ovatko ajatukset toteuttamiskelpoisia.

Joka tilanteessa suunnittelijoillekaan ei kaikki ole itsestään selvää. Varmistuakseen he ottavatkin tällöin yhteyttä rakennusvalvontavirastoon. Kauppinen kokee tällaiset ennakkoneuvottelut varsin järkevänä menettelynä. Hän ei pistä pahakseen myöskään isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien ennakkokyselyjä.
Rakennusvalvonnasta kysytään myös neuvoa suunnittelijoiden kelpoisuuden määrittämiseksi.

– Rakennusvalvonnan kannalta on hyvä, jos rakennuttajilla on osaavat suunnittelijat. Suunnittelijakunnasta löytyy tietyn tyyppisiin hankkeisiin erikoistuneita suunnittelijoita, jotka tunnistavat hankkeisiin liittyvät erityispiirteet. Korjausrakentaminen on oma alansa, Kauppinen tähdentää.

Lupa punnitaan kolmella osastolla

Viranomaisvalvonta on Helsingissä jaettu neljään aluetiimiin, joista Jyrki Kauppisen vastuulla on alue 1. Se pitää sisällään läntistä osaa kaupungista, muun muassa Kampin, Töölön, Meilahden, Ruskeasuon, Laakson, Länsisataman, Haagan, Munkkiniemen ja Lauttasaaren.

Asuinrakennuksia alueelle mahtuu omakotitaloista kerrostaloihin. Kuten kaikkialla julkisivukorjauksen tarvetta on paljon. Julkisivuhankkeissa tehdään myös materiaalien vaihdoksia paljon.

– Jos rakennus on kaavalla suojeltu, niin esteitä muutostöille on yleensä paljon, Kauppinen sanoo.

Muuten luvan heltiämiselle on hyvät mahdollisuudet. Kaavoilla suojeltujen rakennusten määrä on kuitenkin kaiken aikaa lisääntymässä.

- Suojeltavat ovat vanhempia rakennuksia, mutta eivät aina.
 
Esimerkkinä tuoreemman rakennuskannan suojelemisesta Jyrki Kauppinen nostaa esiin Pihlajamäen, jossa esimerkiksi jälkiasennushissin rakentaminen on kielletty osaan kerrostaloista.

Useamman osaston yhteistyötä

Kaikki rakennuslupakäsittelyyn tulevat julkisivuremontit käsitellään Helsingissä rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosastolla. Yleinen osasto ja rakennustekninen osasto ovat usein mukana lupaprosessissa.

Vaativammat hankkeet käsitellään tiimipalavereissa tai ennakkoneuvotteluissa, joissa on edustettuna kaikki osastot.

Eniten julkisivumateriaaleja on korvattu uusilla elementtitaloissa, joissa ulkopinta on tullut elinkaarensa päähän. Samalla parannetaan lämmöneristävyyttä. Paljon tehdään sitä, että ulkokuori poistetaan, lisätään lämmöneristettä tai uusitaan se kokonaan ja uusi julkisivu muurataan tiilestä. Näin menetellen Kauppinen on nähnyt tapahtuneen monia hienoja rakennusten ‘kasvojen kohotuksia’.

Parvekkeet ovat oleellinen osa julkisivuremonttia. Ne joko korjataan tai uusitaan täysin - Kauppisen mukaan joskus vastaan tulee yllätyksiä.  Esimerkiksi korjaustyön aikana tulee joskus ilmi, että parveke on merkittävästi huonommassa kunnossa kuin ennakkoselvityksissä on todettu.

Valmiita parvekelinjoja - entiseen verrattuna tilavammin parvekkein - hänen mukaansa käytetään kuitenkin suhteellisen vähän.  Ratkaisut, joissa on yhdistettynä hissikuilu-, parveke- ja sisäänkäynti, ovat myös harvemmin käytettyjä sovelluksia.

Pölyjen leviämisenesto tähdellistä

Kooltaan ja työmäärältään suuret julkisivuremontit eivät välttämättä aina ole luvanvaraisia. Jos rappaus otetaan alas ja tilalle rapataan uusi entisenlaisena, lupaa ei yleensä tarvita. Myös ikkunoiden uusiminen käy rakennusluvatta, mikäli malli ja materiaali eivät muutu ulkoisesti.

Sen sijaan korjaukset, jotka ulottuvat tavalla tai toisella rakenteisiin saakka tai muuttavat ulkonäköä tai kohdistuvat kaavalla suojeltuun rakennukseen ovat aina luvanvaraisia töitä.

Julkisivutöissä on paikalla tehtäviä viranomaiskatselmuksia Kauppisen mukaan lopulta aika vähän.

Yleensä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista aloituskokousta ei nähdä tarpeelliseksi.

Rakennusvalvontavirasto pyrkii varmistamaan vastuuhenkilöiden mahdollisuudet selvitä tehtävistään jo etukäteen, edellyttämällä hankkeen valvontasuunnitelman.
Jos yhteydenottoja tulee, paikalle toki mennään tarvittaessa. Kohteista, joissa asutaan remontin keskellä, yhteydenottoja tulee paljonkin, aiheesta ja aiheetta. Asukkaiden sietokyvyissä on eroja. Kaikkien pinna ei kestä päiväaikaan työnääniä, vaikka melutaso pysyisi sallituissa rajoissa.

Asia, jota tarkastajat erityisesti korostavat korjausrakentajille, on toimiva asuintilojen pölyltä suojaaminen. Jokaisella työmaalla tulee esittää siitä suunnitelmat sekä vastuuhenkilö.

Varsinkin kohteisiin, joiden julkisivuremontissa ei tarvita rakennuslupaa, hyviä ohjeita löytyy Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen nettisivuilta. Tarkastusinsinöörin työssään Kauppinen on todennut, että ne onkin löydetty hyvin. Yhteyttä ottavilla kysyjillä on asioista jo hyvää pohjatietoa.