Taloyhtiön

Julkisivujen korjausurakointia talviaikana on toistaiseksi punnittu ja puhuttu enemmän kuin konkreettisesti toteutettu. Oka Oy:n projektipäällikkö Ossi-Mikko Niemelä esitteli näkökulmaa julkisivujen talvikorjaamiseen Kiinteistömessuilla Kiinteistöpostin ja Julkisivuyhdistyksen seminaarissa taustanaan muun muassa huhtikuussa 2008 valmistunut diplomityönsä. Asia kiinnosti, syystäkin.

Ensi vuosikymmenelle ennakoidaan vilkasta menoa julkisivukorjauksissa.  Korjausta kaipaavia kohteita riittää. Asuinkerrostalojenkin rintamalla korjausvelka on kova. Erityisesti painetta 2010-luvun urakointiin antanevat 1970- ja 1980-luvuilla rakennetut talot. Ammattitaitoisia rakentajia ei tule riittämään joka kohteeseen, jos töitä ei hajauteta myös talviaikaan. Toisaalta isoimmissa kohteissa aikataulut venyvät niin pitkiksi, että osa hankkeesta ajoittuu väkisinkin talviaikaan.

Ossi-Mikko Niemelän puheessa vilahtelee toinenkin Niemelä. Heikki Niemelä, hänen isänsä, joka on myös uurastanut talvikorjaamisen pakeilta opinnäytetyön. Kaukajärviosuuskunnan toimitusjohtaja, myös kokenut isännöitsijä, selvitteli ammattikorkeakoulun ylemmässä insinööritutkinnossaan julkisivukorjauksista päättävien ennakkoluuloja ja luottamusta talviajoitukseen. Siinä missä nuorempi Niemelä lähestyi aihetta kvalitatiivisella, laadullisella, otteella, Heikki Niemelän työstä asioita on luettavissa kvantitatiivisesti, lukemina. Ossi-Mikko Niemelälle molemmat aineistot ovat tuttua, tuloksien ja päätelmien esittelyt soljuvat luonnikkaasti lomittain.

Isännöitsijät valmiimpia kuin
Puheenjohtajat

Heikki Niemelän  taloyhtiöiden isännöitsijöille ja hallitusten puheenjohtajille tekemissä kyselyissä ilmeni, että vastaajista 14 prosenttia koki tuolloin taloyhtiöidensä yhtiökokouksissa esiintyvän ennakkoluuloisuutta julkisivujen talvikorjaamista kohtaan. Selkeästi kielteistä asennetta heistä viestitti 13 prosenttia. Urakoitsijan ehdotus talviaikaan tehtävästä peruskorjauksesta saattaisi saada yhtiökokouksen hyväksynnän, sitä mieltä oli 27 prosenttia vastaajista. Kuusitoista prosenttia vastaajista arveli, että asia herättäisi yhtiökokouksessa keskustelua, 30 prosenttia ei lähtenyt veikkaamaan suhtautumista suuntaa eikä toiseen.

Talviaikainen korjaaminen ei ole pelkkiä ongelmia, vaan siinä osataan nähdä kesäaikaan verrattuna jo myös etuja. Heikki Niemelän tutkimuksessaan esittämään kysymykseen "Tiesitkö, että kesäolosuhteet eivät välttämättä ole parhaat mahdolliset betonikorjausten onnistumiselle?", isännöitsijöistä vastasi myöntävästi liki kolme neljännestä (74 prosenttia). Hallitusten puheenjohtajista tästä tietoiseksi ilmoittautui 29 prosenttia. Kysymyksen rinnalla mainittiin Suomen sääolosuhteista oleellinen tieto, että vuotta kohden hellepäiviä kertyy keskimäärin 38, sen sijaan alle -20 asteeseen kylmenneitä päiviä vain kymmenen.

Julkisivukorjauksessa kesällä telineiden suojahupun alla lämpötila nousee herkästi hellerajoihin. Se ei ole pelkästään tekijöille tukalaa, vaan epäedullista myös monien korjaustuotteiden kannalta. Väittämään "Talvella hankkeen osapuolet ovat varmuudella tarkempia työolosuhteista kuin kesällä" ilmoitti uskovansa taloyhtiöiden puheenjohtajista 70 prosenttia, 30 prosenttia heistä oli epäuskoisia. Isännöitsijöistä tähän näkemykseen uskoi hiukan suurempi osuus, 79 prosenttia.

Mahdollisuudet laatuun
oppivalla asenteella

Näkemyksinä siihen, miten talvikorjaaminen parantaisi julkisivukorjausten laatua, Ossi-Mikko Niemelä heittää esimerkkejä:

– Talvitoteutuksen lisääminen vaatii urakoitsijoilta osaamista ja kehityshalukkuutta. Kuitenkin, jos laadun merkitys urakkakilpailuissa on vähäinen, urakoitsijoiden kehityshalukkuus saattaa heiketä.

Edellytyksenä urakoitsijoiden talviolosuhteiden hallinnan kehittymiselle Ossi-Mikko Niemelä esittää, että lisää osaamista perätään myös suunnittelijoilta ja valvojilta.

– Kun nämä osaavat vaatia talviajan urakoitsijoilta olosuhteiden hallintaa ja dokumentointia, urakoitsijoiden tarkkaavaisuus kasvaa. 

Niemelöiden tutkimusten pohjalta talviurakoinnin onnistumismahdollisuuksia puoltaa se, että telineurakoitsijat ovat kehittäneet omia menetelmiään ja välineitään.

– He pystyvät nykyään toimittamaan valmisosia kaksinkertaisen telinesuojan rakentamiseen, Ossi-Mikko Niemelä sanoo.

Myös lämmittimissä ja muissa laitteissa on tullut vaihtoehtoja valittavaksi, kuten myös menetelmissä. Ossi-Mikko Niemelän käsityksen mukaan kehittämisen tarvetta sen sijaan on vielä urakoitsijoiden kyvyissä suunnitella lämmityksen toteuttaminen työmailleen.

Asiassa kuin asiassa tiedottaminen nousee nykyään tärkeään osaan. Talviaikaiseen korjaamiseen lisäpuhtia uskoi vastaajista 43 prosenttia saatavan tiedottamisella. 15 prosenttia uskoi edullisempien hintojen olevan merkittävin vauhdittaja. Referenssit parhaiksi rohkaisijoiksi koki 10 prosenttia vastaajista. Ja jotta referenssit lisääntyisivät, rakennuttajat tarvitsevat lisää tietoa.

Talviaikaan sijoitettuna korjauskustannukset ovat Ossi-Mikko Niemelän tutkimuksen mukaan 1-10 prosentin verran riippuvaisia käytettävistä korjaustekniikoista, -ajankohdasta ja rakennuksen massoittelusta. On esitetty, että talviolosuhteiden lisääntyminen vaatii ennen kaikkea laadun arvostuksen esiin nostamista. Pääurakoitsijoiden ei ole kannattavaa markkinoida talvitoteutusta kesätoteutusta edullisempana vaihtoehtona, vaan korkeintaan samanhintaisena.

Siitä huolimatta, että huputuksen alaisen työtilan lämmittämisen katsotaan pienentävän vastaavasti rakennuksen normaalia lämpöenergiankulutusta, kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä ja taloyhtiön puheenjohtajista valtaosa, 88 prosenttia, katsoi, että työtilan lämmittämisen kulut tulisi sisällyttää urakkahintaan.

Tärkein kannustin, mikä saisi taloyhtiön valitsemaan talviajankohdan julkisivu- ja parvekekorjaukseen, on edullisempi hinta. Tätä mieltä oli Heikki Niemelälle vastanneista 62 prosenttia. Urakoitsijan saatavuuden näki tärkeimmäksi yhdeksän prosenttia, korjauksesta aiheutuvien haittojen vähäisyyden myös yhdeksän prosenttia. Vain kuusi prosenttia vastaajista katsoi, että urakka saisi talvella maksaa enemmän kuin kesäurakointina toteutettuna.

Talouden taantuman vaikutuksina julkisivujen talvikorjaamiseen Ossi-Mikko Niemelä esitti, että vaikka korjattavaa on paljon, tilaajan markkinat ovat vallitsevina. Korjausrakentamisen kilpailukenttään on hänen mukaansa tullut uusia toimijoita, kilpailu kiristynyt. Urakoitsijoiden tulisi siis entisestään laskea katetavoitteitaan, jos he aikovat toteuttaa korjauksen talvityönä.

Toisin kuin mediassa on useaan otteeseen esitetty, kokemuksen mukaan ainakaan julkisivujen urakkahinnat eivät ole nousseet korjausavustuksen seurauksena. Myöskään julkisivukorjausten määrä ei ole niiden innoittamana lisääntynyt hälytyttävästi, vaikka talvella 2009 -2010 niitä todennäköisesti korjataankin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, talviolosuhteissa.

Mihin talviurakoissa on varauduttava?

Työmaakokemusta Ossi-Mikko Niemelällä ehti kertyä paljonkin ennen valmistumistaan. Vuodesta 2002 lähtien hän toimi Oka Oy:n työmailla opiskelujen ohessa. Vaan nehän olivat kesätöitä! Konkreettista, omakohtaista kokemusta julkisivujen talviaikaisesta parvekekorjaamisesta hänellä on vasta tulollaan.

– Juuri lähti iso kohde, kaksi seitsemänkerroksista asuintaloa, joissa on lisäksi kaksi matalampaa siipeä, yritykseen valmistuttuaan vakituiseksi pestattu nuori mies kertoo.

Keskustelutila on mielenkiintoinen; yritys on saneerannut toimitilansa Näsijärven rannan tuntumaan Haarla Oy:n paperitehtaan entisiin tiloihin. Kädenjälkensä muutostyöhön Ossi-Mikko Niemelä oli antamassa itsekin.

Niemelän johdossa nyt etenevä projekti käynnistyi syyskuun puolivälissä. Talojen julkisivujen lämmöneristysten lisääminen ja parvekelaattojen uusiminen paikallavaluina venyttävät hankkeen vuoden mittaiseksi. Talviosuutta ei siis ollut edes mahdollista väistää.

Lisäeristäminen ei edellytä lämmittämistä. Laattavaluissa tällä työmaalla lämpö hoidetaan sähkölämpövastuksin. Talviajan dokumentointi tässä kohteessa keskittyy vain lämpötila-, ei kosteustietojen tallentamiseen. Mutta lämpötilaseurannassa ollaankin tarkkana. Ossi-Mikko Niemelä uskoo, että lämpötilojen seuraamisessa lipsutaan herkemmin kesällä. Ei sen niinkään pitäisi olla. Helteillä lämpötilojen ylittyminen pressujen suojassa on ilmeinen uhka, seurannan pitäisi olla jopa tarkempaa kuin talvella.

Urakoitsijalta talvikorjaaminen edellyttää vahvaa tietoa ja tuntemusta, jotta kylmiin olosuhteisiin liittyvät haittatekijät ovat hallittavissa ja minimoitavissa.

Materiaalien varastointi-ajat työmaalla on pidettävä mahdollisimman lyhyinä. Lämmityksessä on varauduttava laitteiden mahdolliseen rikkoutumiseen.

Dokumentaatio on tärkeä osa. Siinä Ossi-Mikko Niemelän mukaan tekniikka on tullut oivaksi avuksi. Mittaustiedot ovat otettavissa näppärästi automaattisesti keräävillä ja tallentavilla lämpötila- ja kosteusmittareilla.

Telinetoimittajien ja asentajien ammattitaidon anti talvityömaalle on taata tiiviit ja kestävät kaksikertaiset huputukset työkohteeseen. Peitteiden repeämät aiheuttavat nopeasti lämpötilan tippumisen. Työtilan lämmittäminen ja suojaaminen vaativatkin Niemelän mukaan huolellista aikataulutusta.

Optimaalisimpia talvitoteutukseen ovat rakennukset, joiden pitkät julkisivut ovat lähes yksinomaan parvekkeita. Lämmitettävää tilaa kohden niissä on runsaasti korjattavaa pinta-alaa. Talvella korjaamista suosivat raskaat laastipaikkaus- ja pinnoituskorjaukset, jotka sisältävät hiekkapuhalluksen, betonipaikkauksen ja uudelleen-pinnoituksen. Kun kerralla tehdään mahdollisimman paljon eri vaurioiden korjaamista, vältytään lähes jatkuvantuntuiselta korjaamiselta. Monena erillisenä hankkeena toteutettuna myös kustannukset tulevat korkeammiksi.

Kesällä auringonvalon pääsyn rajoittaminen asuntoihin koetaan paljon haittaavampana kuin talvella.  Myös tämä tekijä puoltaa vahvasti asuintaloissa talviajan toteutusta. Heikki Niemelän tutkimuksessa näin koki vastaajista 67 prosenttia. Myös parvekkeen käyttöaste on talvella luonnollisesti huomattavasti pienempi kuin kesällä.

Haastattelun lisäksi jutussa on tukeuduttu tutkimuksiin: Niemelä Ossi-Mikko, ”Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa”, diplomityö, 2008, TTY sekä Niemelä Heikki, ”Betonisten julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaaminen ja päätöksenteko taloyhtiöissä”, opinnäytetyö, rakentamisen ylempi amk-tutkinto, Tampereen ammattikorkeakoulu.