Taloyhtiön

Julkisivut ovat osin räystäiden ja muiden rakenteiden suojaamia, mutta pihan rakenteiden, kuten terassien, laitureiden ja aitojen puupinnat ovat jatkuvasti säälle altistuneita. Puupintaisia julkisivuja on Suomessa niin julkisissa rakennuksissa kuin omakotiasunnoissa ja mökeissä. Lisäksi puuta käytetään pihojen rakenteissa ja kalusteissa. Pientaloissa puujulkisivujen suosio on ollut myös vahvassa kasvussa. Ulkopintojen osalta on tärkeää ottaa sääolosuhteet huomioon puumateriaalin, puun suojauksen ja pinnoitteen tai maalin valinnassa ja huollossa.

Ilmaston vaikutukset ovat moninaisia, sillä esimerkiksi sademäärät, ilman kosteus, lämpötila ja sen vaihtelu, tuulisuus ja auringon säteily vaikuttavat ulkoseiniin ja pihojen puurakenteisiin kohdistuvaan säärasitukseen. Perinteisesti loppukesä ja erityisesti syksy, jolloin sateet tulevat pääosin vetenä, ovat haastavinta aikaa puurakenteille. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa puupinnoille, mikäli talvet ovat yhä lämpimämpiä, jolloin vesi tulee enemmissä määrin sateena myös talviaikaan. Julkisivut ja puiset ulkorakenteet altistuvat entistä enemmän säiden vaikutuksille. Etenkin parvekkeet, aidat ja laiturit ovat erityisesti koetuksella. Puupinnat, joissa ei ole sateensuojaa lainkaan, altistuvat sateelle ja säärasitukselle huomattavasti.

Ilmaston vaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös pienilmasto ja paikallisilmasto, kuten se, miten muut rakennukset ja rakenteiden yksityiskohdat suojaavat ulkoseinää.

Puurakentamisella on mahdollista saavuttaa hyvinkin pitkä rakennuksen kestoikä. Suomesta löytyy yli satavuotiaita julkisivuja, joissa on edelleen alkuperäinen puumateriaali. Kokonaisrakenteen laatu tärkeää, ja pienetkin yksityiskohdat, joista vesi voi päästä sisään rakenteisiin, on huomioitava. Myös valittu puumateriaali, pinnoitetyyppi ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä seikkoja. – Materiaalien osalta laudan paksuuden tulisi olla riittävä. Esimerkiksi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa paljon käytetty kuusilauta täyttää paikalliset vaatimukset. Pintakäsittelyyn olisi hyvä kuulua ns. kolmen kerran käsittely ja maalin on oltava riittävän tiivistä, ettei vesi mene siitä läpi. Pintakäsittelyn valinta tehdään sen mukaan, minkälainen puupinta ja rakenne ovat kyseessä, VTT:n erikoistutkija Hannu Viitanen sanoo.

Ulkopintojen ollessa jatkuvasti alttiina ilmaston vaikutuksille tarvitsevat ne huoltoa. Maalipintaa ei saisi päästää huonoon kuntoon. – Uusintamaalaus tulisi tehdä ennen kuin maali alkaa hilseillä tai irtoilla. Irtonainen maali on poistettava kunnolla, jotta uusi pohjustus ja uusintamaalaus tarttuvat puun pintaan. Mikäli seinä on päässyt harmaantumaan, eivät tavalliset maalit enää pysy siinä. Kuullotteen tyyppiset ja punamultatyyppiset maalit ovat helpompia uudelleen käsitellä, sillä ne eivät ole niin vaativia maalausalustan suhteen. Jos rakennukseen ei tehdä huoltotoimenpiteitä, rakenteet vanhenevat eikä rakennuksen ulkopinta enää täytä vaatimuksia.

– Lahovaurioiden ehkäisemiseksi on varmistettava, ettei synny paikkoja, jonne vesi pääsee kertymään. Tällaisia paikkoja ovat mm. vaaka- ja pystylautojen väliset liitokset, saumat ja poikkileikkauspinnat. Jos seinällä on lautojen jatkoskohtia, niin ne pitäisi myös suojata, koska vesi imeytyy poikkipinnoista huomattavasti enemmän puuhun kuin lappeen pinnalta. Terassien ja parvekkeiden osalta on hyvä huolehtia vedenpoistojärjestelmien toimivuudesta niin, ettei niihin pääse kertymään vettä, Viitanen toteaa.

VTT on mukana kansainvälisessä WoodExter-hankkeessa, jossa tutkitaan, miten puumateriaalien valinta, suunnittelu, pintakäsittely, käyttötavat ja sääolot vaikuttavat julkisivujen ja terassien kestoon ja käyttöikään. Tuloksena kehitetään malli, jolla puumateriaalien ja -rakennusten käyttöikää voidaan mahdollisimman luotettavasti arvioida.
Lisätietoja: http://www.vtt.fi/news/2010/070110.jsp Talonomistajan on hyvä...