Taloyhtiön

Kiinteistö-Keskon tavoitteena on saattaa kartanon alueella olevia rakennuksia alkuperäisiin asuihinsa. Lisäksi nykyaikaisen kiinteistönpidon kannalta on tärkeää, että kiinteistöt saadaan kuntoon ja niiden arvo myös säilyy. "Rakennuksilla on arvoa, mutta kyllä se nopeasti laskeekin, ellei tarvittavia korjauksia tehdä", muistuttaa asiakaspalvelupäällikkö Veli Kyllönen YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä. "Tavoitteena on saada arvorakennusten katot kuntoon. Se edellyttää siitä, että katot täytyy käydä läpi hirsi hirreltä, kivi kiveltä. Siinä on valtavasti työtä, ja sen seurauksena kustannuksetkin ovat korkeat. Näin täytyy kuitenkin menetellä, ettei korjauksiin laitettavat rahat enää menisi kankkulan kaivoon", Matti Moberg Suomen Kattokonsultointi Oy:stä selittää. Kartanon alueella olevista rakennuksista kolmen katto on jo korjattu, kahteen on tehty peruskartoitus, jonka pohjalta odotetaan korjauspäätöstä. Kattojen materiaalit ovat peltiä, tiiltä ja kuparia. "Kattoja on korjattu aikaisemminkin, mutta uusimisessa on tehty sellaisia virheitä, että kattoihin on tullut uusia vaurioita", selittää kattojen peruskartoituksista ja korjaamisen valvonnasta vastannut Matti Moberg. Oman lisänsä korjauksiin on tuonut se, että kysymys on historiallisesti arvokkaista, 1300-luvulta peräisin olevan tilan arvorakennuksista. Sen vuoksi Vantaan kaupunginmuseo on ollut tiiviisti mukana jo toteutuneissa ja tulevissa korjaushankkeissa. Omistajan suhtautuminen korjaamiseen on Mobergin mukaan ollut myönteinen. Näkemys esimerkiksi kestävien materiaalien valitsemisen tärkeydestä tai laadunvalvonnan ulottamisesta kaikkiin yksityiskohtiin ja työvaiheisiin on ollut Mobergin mukaan molemminpuolista.

Epäonnistunut detaljiikka rankaisee

Matti Moberg luettelee ja esittelee lukuisia asioita, jotka korjatuissa katoissa ovat nyt hyvin. "Sadevesijärjestelmiin on valittu kestävät materiaalit. Kupari on mielestäni oikea valinta tähän rakennukseen ulkonäöllisistäkin syistä. Kiinnikkeet ovat hapon kestävää terästä ja myös säänkestävää messinkiä on käytetty. Sadevesijärjestelmä on tukevasti kiinni, se ei heilu eikä kolise kovimmassakaan myrskyssä", Moberg kertoo esitellessään vaaleaa, julkisivultaan rapattua rakennusta. "Kouruihinhan tulee koko ajan roskaa ja ne on yleensä hyvin vaikea puhdistaa. Näissä kouruissa puhdistettavuus on hyvä", Moberg jatkaa. "Näyttää siltä, että kattojen tuuletus on ollut kompastuskivenä monissa muissakin vanhojen rakennusten kattokorjauksissa. Näissäkin työn alla olleissa tai tulevissa katoissa yhdenkään tuuletus ei ole toiminut", selittää Moberg ja osoittaa räystäiden alle, mistä oikein tehty tuuletusrako löytyy. "Detaljiikka on tärkeä. Täällä on tehty äärimmäisen tarkkaa käsityötä ja pidetty mittatarkkuudesta hyvin kiinni", selittää Moberg korjaamisesta. Lisäksi sadevesijärjestelmien toimivuutta on lisätty sulatuskaapeleilla, jotka eivät risteile kouruissa miten sattuu. Ne on kiinnitetty kourujen pohjaan siten, etteivät kaapelit pääse koskettaman toisiaan. "Kun kaapelit ottavat kiinni toisiinsa, ne palavat ja lopettavat toimintansa. Täällä niin ei tule käymään, koska kaapelit on kiinnitetty erilleen. Lisäksi sulatuskaapeloinnissa on tärkeä vetää ne riittävän pitkälle esimerkiksi syöksytorvien suuaukoissa", Moberg jatkaa opastustaan. "Detaljiikka, siihen pitää normaalissakin rakentamisessa kiinnittää huomiota, mutta täälläkin on niin monta asiaa monessa, että ne kaikki pitää vain yksinkertaisesti huomioida niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessakin", jatkaa Moberg. Tästä Moberg pääsee luontevasti yhteistyön merkityksen korostamiseen. Hänen mielestään on tärkeää, että kaikki rakennushankkeessa tavalla tai toisella mukana olevat tahot tekevät yhteistyötä, puhaltavat niin sanotusti yhteen hiileen. Esimerkiksi omasta roolistaan Moberg mainitsee, että peruskartoitusten jälkeen hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä esimerkiksi suunnittelijan kanssa. He ovat yhdessä tarkistaneet suunnitelmien sisältöä ja kehittäneet toimivia ratkaisuja yhdessä. Myös työn suorittamisen valvonta on ollut äärimmäisen tarkkaa ja laadukasta lopputulosta on vaadittu kaikilta. "Korjaamisessa on kysymys aina kokonaisuudesta. Yhden osa-alueen korjaaminen väärin tuhoaa helposti kokonaisuuden . Se vain on niin, että yksi toimimaton osa voi tuhota lopun", Moberg muistuttaa.

Tuloksen täytyy olla faktaa

 "Tuossa rakennuksessa otettiin muutama pelti katosta pois, jotta nähtiin vuorenvarmasti, minkälainen tilanne katossa niiden alla on. Kattoa pitää peruskartoitusvaiheessakin purkaa niin paljon, että varmasti tietää, mitä sen alla on", painottaa Moberg. Tästä katosta, kuten monista muistakin katoista tällä alueella, löytyi muun muassa tupajumin jälkiä, minkä vuoksi puurakenteiden kunto selvitettiin myös tarkkaan. Puurakenteet olivat monissa paikoissa märkiä ja erityisesti selvitettiin niitä kohtia, joissa puut oli muurattu betoniin tai vuorattu tiilirakenteilla. Näin tehtiin siitäkin huolimatta, että puu saattoi näyttää päältä päin katsottuna hyväkuntoiselta. Toisaalta kostealta näyttävän tukin syvyyksistäkin saattoi löytyä ehjää puuta, kun sitä tutkittiin riittävän syvälle. "Kuntoa tutkittaessa ei aina rikota pintoja, mutta sitten joudutaan olettamaan asioita. Niin ei saa olla, vaan kyllä kaiken tiedon pitää faktaa olla", Moberg jatkaa.

Käyttötarkoitus ja tarpeet huomioon

Lisäksi hän puhuu siitä, miten tärkeää on huomioida rakennuksen käyttötarkoitus ja toisaalta kiinnittää huomiota huollon ja ylläpidon tarpeisiin. Esimerkiksi etukartanon uusitun peltikaton alta löytyy uskomaton ullakkotila: on valoa, kaikki yksityiskohdat on viimeisen päälle tehty, huoltomies kulkee ullakkotiloissa sinne varta vasten rakennettuja puisia kulkuväyliä pitkin. Katolle johtava luukku avautuu hallitusti ja sen jälkeen katolle pääsee tukevia tikkaita pitkin, siellä on metalliset kulkusillat ilmanvaihtoon ynnä muiden laitteiden luokse tarvittavien huoltotoimien tekemiseksi. Ja jälleen kerran Moberg puhuu, että kaikki järjestelmään liittyvät materiaalit on valittu kestävyytensä perusteella. Katolla on myös asianmukaiset lumiesteet. "Suunnittelijat osaavat nykyisin jo piirtää kuviin lumiesteet, mutta sitä ei ole tiedostettu, kuinka monta niitä pitäisi minkinlaiselle katolle laittaa ja mihin korkeuteen sijoittaa", selittää Moberg esitellessään kahdessa eri korkeudessa olevia lumiesteitä. Huoltomies Jari Silen vaikuttaa tyytyväiseltä ratkaisuihin. Kyllä asianmukaiset kulkusillat aina sen voittavat, että huoltotoimia tehdään katolla valjaiden kera. Lisäksi ullakkotiloista löytyy kyltti, joka muistuttaa siitä, että siellä pitää kävellä puisia kulkuväyliä pitkin ja toisaalta ullakolle ei saa varastoida mitään. "Tässä on paloturvallisuusvaatimusten mukaiset eristeet", Moberg viittoilee erilaisten putkien ja läpivientien ympärillä oleviin eristeisiin. Toisin kuulemma oli ennen, sillä kattojen alta paljastui varsin monta sellaista läpivientiä, joita ei ollut eristetty laisinkaan, paloturvallisuus ja lämpötalouskin olivat tyystin unohtuneet. Jopa sellainenkin yksityiskohta kuin lintujen eksyminen ilmanvaihtoputkiin on estetty tarvittaviin kohtiin asennetuilla hyönteisverkoilla.

Tekijöiden ammattitaito a ja o

Kiinteistökesko vastaa keskitetysti Keskon kiinteistöjen rakennuttamisesta, ylläpidosta, riskienhallinnasta ja pääoman tuoton valvonnasta. Käytännössä hoidosta ja ylläpidosta vastaa nykyiseltä nimeltään YIT Kiinteistötekniikka Oy eli entinen ABB Oy Kiinteistöpalvelut. Asiakaspalvelupäällikkö Veli Kyllöselle Keskon kiinteistöt ovat sikäli tuttuja, että hän on työskennellyt yli 20 vuotta Keskon kiinteistöjen ylläpitotehtävissä. Nyt hänen toimenkuvaansa kuuluu Keskon tukkukiinteistöjen ylläpitotehtävät ja rakennuttaminen. Niiden joukossa myös kartanon mailla olevat rakennukset kuuluvat toimenkuvaan. "Me teemme rakennuttamista itse ja ostamme rakentamispalveluita", selittää Kyllönen ja mainitsee, että vanhan kartanon alueella toimeksiantajana on ollut Hämeenkylän Kauppa Oy. Kolmen rakennuksen katot on jo korjattu ja tarkoitus on valmistautua muun muassa päärakennuksen katon korjaamiseen. Päärakennus toimii koulutus- ja kurssikeskuksensa ja sen vuokralaisena on Sodexho. "Korjaamisen lähtökohtana on hyvä suunnittelu, josta lähdetään liikkeelle. Lisäksi on tärkeää suosia ehdottomasti loppuun saakka vietyjä valintoja ja ratkaisuja. Toteuttamiseen pitää myös löytyy ammatti-ihmiset. Hinta ei näissä hankkeissa voi ratkaista", selittää Kyllönen viitaten siihen, miten varsinkin museoarvoja sisältävien kohteiden korjaamisessa on tärkeää tarkastella valintoja ja ratkaisuja pitkällä ajan perspektiivillä. "Katto on sen verran erilainen rakenne, että sen toteuttamiseen täytyy löytää tekijät aina tapauskohtaisesti", Kyllönen mainitsee. Toisaalta kattojen korjaaminen ei poikkea sinällään korjausrakentamisesta, vaan siinä on samanlaiset lainalaisuudet tehtiinpä sitten kattoa tai julkisivukorjausta. Tällä ajatuksella Kyllönen viittaa siihen, että vaikka urakoitsijoiden tarjonta on tänä päivänä hyvin runsasta, joukosta pitää aina löytää parhaat tekijät, jotka osaavat asiansa ja joilla on vastuuntuntoa. Peltikattojen, varsinkin saumapeltikattojen, tekijöistä oli Kyllösen mukaan jokunen vuosi sitten suoranaista pulaa, mutta tilanne on nyt hieman parempi, vaikkakaan ei riittävän hyvä. "Tosi hyviä ammattipeltiseppiä kyllä löytyy, mutta heidän saamisensa työmaalle voi olla itukassa, ellei olla riittävän ajoissa asialla", Kyllönen korostaa ja jatkaa, miten tärkeää on valmistella ja aikatauluttaa hankkeet riittävän pitkälle ajalle ammattilaisten saannin turvaamiseksi. "Kiire on tietysti yksi sellainen tekijä, joka aiheuttaa ristiriitaa silloin, kun korjataan toiminnassa olevaa rakennusta. On selvää, että niiden päivien määrä, jolloin rakennus on poissa tuotannosta ja käytöstä, pitää olla mahdollisimman vähän, eikä niitä oikeastaan saisi syntyä yhtään. Se onkin haasteellista, miten sovittaa yhteen rakennuksissa harjoitettava normaali toiminta ja korjaaminen, niin ettei tule taukoja kumpaankaan. Mutta ei siinä auta muu kuin koittaa kaikin keinoin löytää keskitie", Kyllönen korostaa.