Taloyhtiön

Vesikatto ja sen alla oleva yläpohja on aina kokonaisuus. Sellaisena sitä on käsiteltävä myös korjatessa, korostaa diplomi-insinööri Vilho Pekkala. Kokeneen suunnittelijan mukaan yksinkertaisimmat ratkaisut ovat yleensä myös ne luotettavimmat. Vaikka katoissa on ollut paljon ongelmia, Pekkalan viesti on myönteinen: - Ala on kehittynyt hurjasti: esimerkiksi nykykatteet ovat hyviä. Myös osaaminen niin suunnittelu- kuin tekijäpuolella on mennyt kovasti eteenpäin.

Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n suunnittelujohtaja Vilho Pekkalalle on kertynyt sekä uudiskattojen suunnittelu- että kattojen korjauskokemusta jo useammalta vuosikymmeneltä. Kokemukset ovat osoittaneet, että onnistuneen kattokorjauksen perusta on kunnollinen kuntotutkimus: – Pätevän kuntotutkijan tekemänä, hän korostaa.
– Asialliset, riittävät suunnitelmat, ammattitaitoiset tekijät ja hanke, jossa kaikki osapuolet vetävät samaan suuntaan. Katon korjaushanke on näet aina yksilöllinen ja parhaimmillaan aina oppimisprosessi jokaiselle osapuolelle, hän jatkaa.

Isommat kattohankkeet tulee Pekkalan mukaan aina viedä läpi niin, että aluksi tehdään hankesuunnitelma: –Hankesuunnitelmassa rakennuttaja selvittelee itselleen ja toisille kunnolla, mitä hän haluaa. Yleensä sen jälkeen homma sujuu linjakkaammin kuin jos olisi edetty suoraan suunnitteluun ja kilpailuttamiseen.

Hän korostaa, että ennen isoon remonttiin lähtemistä rakennuttajan on aina myös asetettava itselle kysymys: Miksi remontti? Onko se oikeasti aiheellinen vai hoituisiko sama asia kymmeneksi vuodeksi eteenpäin pienellä korjauksella?

Huolto jo kohtuullisissa kantimissa

Kattojen merkitys rakennuksen hyvinvoinnille ymmärretään hänen mukaansa jo varsin hyvin:
– Kerrostalojen kattoja huolletaan mielestäni jo kohtuullisen hyvin. Ikääntyvien lähiöiden kerrostalokattojen suurin riskitekijä on usein se, että isoksi kasvaneiden havupuiden neulasia ei poisteta katolta. Yhtä pahoja voivat olla katolle ”betonoituvat” koivun siemenet, jotka kasaantuessaan tukkivat veden kulkureitit katolla.
– Katto ei kuitenkaan ole ikuinen.
 
Nykykattojen käyttöikää Pekkala ei lähde haarukoimaan, vaan tyytyy sanomaan, että katetuotteet ovat parantuneet tavattomasti: – Kaikki katteet ovat toimivia, kunhan ne tehdään oikein. Bitumipuolella nykyisten tuotteiden käyttöikä on varmasti pidempi kuin aikaisemmin. Betonikattotiili tuntuu kestävän erittäin pitkään. Peltikatoissakin niiden riskikohdat tunnetaan hyvin ja hyvällä suunnittelulla niille pystytään turvaamaan olosuhteet, joissa käyttöikä on pitkä. Kunhan ei tehdä jalkarännejä, ne ovat erittäin usein se kohta, josta vauriot saavat alkunsa, hän huomauttaa.

Pekkala on huomannut, että konesaumattu pelti on tullut katemarkkinoille takaisin pienen suvantovaiheen jälkeen. Harmillista materiaalin kannalta on hänen mukaansa se, että aivan liian usein se tehdään liian loivilla kattokaltevuuksilla ja aivan liian usein ilman aluskatetta.

Yksityiskohdat arvoonsa

Samalla kun Pekkala korostaa katon toimivuutta kokonaisuutena, hän korostaa yksityiskohtien tärkeyttä.
– Katoilla näitä yksityiskohtia on tavattomasti, kuten kattokaivoja ja lukemattomia läpivientejä. Peltikatoissa saumat, tiilikatoissa limitys, kattoikkunat, lumen liukuesteet. Pientalonkin katossa voi olla kymmeniä läpivientejä.

Uudiskattojen sekä kattokorjausten suunnittelijoille Pekkalalla on monta viestiä.
– Perusasioita on esimerkiksi vaatimus yläpohjan alapinnan ilmatiiviydestä. Siitä on puhuttu vähintään 15 vuotta. Vielä nytkin, harmi kyllä, löytyy kuitenkin jopa ohjetasolla toimimattomia ratkaisuja. Löytyypä sellainen jopa Kattoliiton tuoreesta Toimivat katot -ohjekirjasta. Onneksi RT-kortteihin on nyt saatu toimivia ratkaisuja, hän jakaa risuja ja ruusuja.

Juttutuokiosta Pekkalan kanssa jää mieleen lukuisia ”hyvän katon edellytyksiä”, kuten toimiva vedeneristys, yläpohjan alapinnan ilmatiiviys, riittävä lämmöneristys ja kuivumisen varmistava tuuletus. Lista jatkuu tärkeillä yksityiskohdilla: kunnolliset kallistukset, tiiviit läpiviennit, aluskate, joissa uutena hyvänä tuotteena meidänkin markkinoille on tullut diffuusioavoin aluskate.
– Ja ne jalkarännit, jotka Pekkala olisi valmis hylkäämään.

Korjaus vai kokonaan uusiksi?

Milloin katon korjaus on ajankohtaista, milloin se olisi parasta laittaa kokonaan uusiksi?
– Riippuu tapauksesta, Pekkala vastaa.
– Jokainen vuoto on kuitenkin tutkittava heti, hän linjaa.

Vesivuotojen tutkiminen tuottaa hänen mukaansa varsin usein yllätyksen: – Jopa 80 prosenttia kattojen vuodoista on osoittautunut ns. valevuodoiksi. Varsinkin takavuosina niitä oli paljon, aiheuttajina olivat esimerkiksi uima-altaat tai ilmankostuttimet.

Hän varoittaakin vetämästä yksittäisistä vuodoista liian vahvoja päätelmiä.
– Vuotokohta pitää tietysti korjata heti, jotta estetään lisävauriot. Laajemman kattokorjauksen suunnittelu, kilpailutus ja toteutus vaatii näet varsin pitkän ajan. Yleensä korjaukseen ei päästä saman vuoden aikana, kun suunnittelu on käynnistynyt.

Pienehkö katon paikkakorjaus voi Pekkalan mukaan pidentää katon käyttöikää kymmenen, jopa kaksikymmentäkin vuotta.
– En missään nimessä liputa sen puolesta, että katon käyttöikä kannattaisi vetää viimeiseen tappiin. Viileä harkinta kuitenkin kannattaa. Katto on myös niin halpa osa rakennuksen kerrosneliötä ja vuotta kohti, että sen ei kannata antaa olla huonossa kunnossa.

Hän huomauttaa myös, että ongelmat katossa voivat heikentää myös sisäilman laatua. Kun sitten korjataan, Pekkala suosittelee, että vanha kate kannattaa yleensä poistaa.
– Olen nähnyt päällekkäin jopa 9 bitumikerrosta. Silloin jo katon kuormitus nousee hurjasti. Vaikka vanhan katteen poistaminen lisää hieman kustannuksia, uskon sen olevan kokonaistaloudellisesti parempi ratkaisu ainakin silloin, kun katossa on puualusta.

Osaavia tekijöitä

Tämän päivän katontekijöille Pekkala antaa kiitosta: – Yritykset ovat kiitettävästi kouluttaneet ammattilaisiaan. Osaaminen näkyy hyvin esimerkiksi Tielaitoksen siltojen vedeneristysongelmien selvänä vähentymisenä. Tekijäthän ovat siellä juuri samoja kuin kattourakoinnissa.

Katonteon tärkeimmäksi henkilöksi voi yllättäen nousta myös urakoitsijan hankintamies.
– Korvatessaan esimerkiksi aluskatteen muutamia kymmeniä euroja halvemmalla tuotteelle hän voi aiheuttaa ison ongelman katon toiminnassa, Pekkala kertoo varoittavan esimerkin.

Kattojen suunnittelijana hän kannustaa suunnittelijoita ja tekijöitä keskustelemaan ja pohtimaan kutakin tapausta yksilönä.
– Vinkit työmaalta ovat suunnittelijalle aina tervetulleita.

 Toisaalta työmaan pitää ymmärtää rakenneratkaisujen syyt. Yksityiskohtien rinnalla juuri tiedonkulun pätkiminen on katonteon suurimpia kompastuskiviä.
– Työturvallisuus, Pekkala lisää kattokorjausten muistilistaan.
– Sen merkitystä ei voi korostaa liikaa”, hän muistuttaa. Työn suoritukseen liittyen hän mainitsee myös sääsuojat, jotka ovat vähitellen yleistymässä. Kattokorjauksiin ne ovat hyvä ratkaisu.

Tasakatto oikeastaan väärä nimitys

Kysymykseen tasakaton muuttamisesta harjakatoksi, Pekkala tarkentaa, että varsinaisia tasakattoja ei meillä edes ole.
– Tasakatoillakin näet on, tai ainakin pitäisi aina olla kallistukset.
Teknistä tarvetta tasakaton muuttamiseen harjakatoksi ei hänen mukaansa yleensä ole, vaan tasakatto pystytään korjaamaan nykymenetelmin toimivaksi loivaksi katoksi.
– Kukin saa tietysti tehdä rahoillaan mitä haluaa, hän kuittaa takavuosien harjakattoinnostuksen.