Taloyhtiön

Suomessa 1960- ja 1970-luvut olivat tasakattojen rakentamisen aikaa. Omakoti- ja rivitaloissa tasakattoja on sittemmin muutettu paljon harjakatoiksi, ulkonäkösyistä ja vesivuotojen seurauksena. Saman aikakauden lähiöiden tasakattoisissa kerrostaloissa muodonmuutoksia on sen sijaan tehty varsin vähän määräänsä nähden. Niissä vanhan päällysteen päälle tai tilalle on asennettu ehjiä ja uusia bitumikatteita.

Aikojen saatossa kipakkaakin arvostelua saanut kattomuoto ei ole pyyhkiytynyt pois uudisrakentamisestakaan. Asuinkerrostaloja nousee yhä myös tasakattoisina ja bitumipintaisina, vaikka muutkin muodot ja materiaalit kisaavat kyseisellä kattosektorilla.

Neljän vuosikymmenen aikana tasakatoista kertyneen kokemuksen ja tiedon pohjalta niiden suunnittelu ja työtavat ovat kuitenkin muuttuneet. Myös bitumikatteet tuotteina ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Luotettavuuden rakentamisessa merkitystä on ollut myös käyttöön otetuilla laatujärjestelmillä.

Bitumikaton vedenpitävyys ei ole kiinni vain kermien ja niiden asennuksen laadusta. Toimiva tasakatto on laajempi kokonaisuus kaatoineen (nimestään huolimatta tasakattohan ei ole tasainen, vaan kaltevuus on yleensä välillä 1:80 – 1:10) kattokaivoineen, alusrakenteineen, pollareineen, räystäskorokkeineen, mahdollisine kattoikkunoineen, luukkuineen, kulkualustoineen jne.

Icopal Katto Oy on yksi urakointiliikkeistä, joka on valmis antamaan rakentamilleen tai korjaamilleen kumibitumikermikatoille kymmenen vuoden vedenpitävyystakuun. Mikäli joku muu tekee jälkeenpäin katolle muutoksia tai lisäyksiä, esimerkiksi asentaa kattovarusteita, mainoskylttejä tai antenneja, niiden  töiden takuuvastuun kantaa niiden tekijä. Katolle tehtävät lisäasennukset ovat kriittisiä vedenpitävyyden kannalta ja edellyttävät ehdotonta ammattitaitoa.

Muutoksia aineissa ja varusteissa

Aluepäällikkö Jussi Poutasen näkemys ja kokemus on kertynyt monipuolisissa tehtävissä alueella Turku, Pori ja Ahvenanmaa. Pertti Riikonen toimii vastaavana kattohuoltomiehenä Porin alueella. Minkälaisia ongelmia ja missä vaiheessa tasakatoilla ilmenee, Poutasen ja Riikosen mukaan se on paljon kiinni paitsi katolla alun perin käytetyistä materiaaleista ja asennustyön tasosta myös siitä, kuinka hyvin taloyhtiössä on huolehdittu katon huollosta. Samaan aikaan samalla tavalla tehtyjen kattojen kunnot voivat poiketa toisistaan paljonkin. Osassa 1960- ja 1970 –lukujen tasakatoista remontti on jouduttu tekemään jo kolmekin kertaa.

Kattojen korjaajia vastaan ovat aikojen saatossa tulleet kermit, joissa oli käytetty lumppua ja lasikuitua. Lumppu/lasikuituvahvisteiset kermit halkeilivat, ratkeilivat ja venähtivät huomattavasti herkemmin kuin 1980-luvulta lähtien käytetyt kumibitumi- eli joustokermit. Poutasen mukaan joustokermit kestävät halkeamatta jopa 30 prosentin elämisen.
 
Katon keston kannalta oleellinen kehitys on tapahtunut myös kattoeristeissä. Nykyisin käytettävät kova tasakattovilla ja polystyreeninen eristelevy ovat toista luokkaa stabiiliudeltaan kuin tasakattojen alkuaikoina käytetty styroksi, jonka aikaa myöten osoitti kutistumistaipumuksia. Eristeen rakoilusta seurasi lämpöhukkaa, ja päällä olleet kermit kärsivät. Vanhoissa kattokaivoissa ongelmalliseksi osoittautui materiaali, kupari. Nykyisin on siirrytty kestävämpään haponkestävään teräkseen. Kuparisia kaivoja käytetään enää ainoastaan hankalimmissa paikoissa, joissa teräskaivo täysin taipumattomana on mahdoton asennettavaksi.

Yläkaton alapinnassa höyrynsulkuna suositetaan käytettäväksi nykyään kermiä aikaisemmin käytetyn muovin sijasta. Huonokuntoisten höyrynsulkujen vuoksi osassa rakennuksia lämmöneristeet ovat päässeet vettymään ja kattoremonteissa on jouduttu purkamaan katon rakenteet pohjia myöten, lähdetty sitten rakentamaan uutta pitävän höyrysulun asentamisesta alkaen.

Jos höyrynsulku on luotettava, periaatteessa päälle tulevasta kattorakenteesta voidaan tehdä tuulettamaton. Mahdollisen työaikaisen kosteuden tuulettumiseksi nykyaikaisten lämmöneristeiden pohjissa on urat, muuten eristetilan tuuletusta ei välttämättä siis tarvita. Jos alusrakenteet ovat puuta ja kermit tulevat suoraan ponttien päällä olevalle laudoitukselle, välitila edellyttää kuitenkin tuuletuksen homeiden ja puiden tummumisen välttämiseksi.

Vaikka kermien alla olevissa kerroksissa ei ounasteltaisikaan vikoja, ainakin jo kahteen kertaan aiemmin korjatut katteet poistetaan ennen uusien kermien (pohja- ja pintakermit) asentamista. Näin jo siitäkin syystä, että jokainen kerros tuo katolle lisäpainoa.

Uuden katteen asentamisessa vanhan päälle on mietittävä myös, kuinka välttää vanhan ja uuden katemateriaalin mahdollisesti erilaisista ’elävyyksistä’ seuraavat ongelmat. Pertti Riikosen mukaan yksi tapa on käyttää vanhan ja uuden välissä liikkeitä tasaavaa kovaa laakerivillaa.

Reunat ulommaksi seinämuutosten vuoksi

Remonteissa tasakattojen toimivuutta parannetaan tarpeen vaatiessa myös lisäämällä kaltevuutta. Joillakin katoilla se edellyttää myös ulkoreunojen nostamista. Puurakenteisia reunanostoja ja laajennuksia tehdään katoilla paljon julkisivumuutoksienkin seurauksena – monesti myös jo ennakolta, jo päätettyä, mutta vasta myöhemmin toteutettavaa julkisivuremonttia alustaen. Välttämättömiä räystäsmuutokset ovat silloin, kun julkisivut tulevat entistä ulommaksi, entisten elementtien päälle asennetaan uudet ulkokuoret lisäeristyksineen.

Kattokupuikkunoita on asuintalojen tasakatoilla vähemmän kuin toimisto- ja liiketaloissa, jonkin verran kuitenkin.  Poutasen ja Riikosen mukaan kupujen uusintaan kattoremonttien yhteydessä on syytä valmistautua, vaikka vuotoja ei olisi ollutkaan.

– Kuvut heikkenevät ajan myötä. Auki otettaessa ne tahtovat murtua, Riikonen kertoo havainnoista.

Uudiskohteissa tasakattoja tehdään nykyisin ympäri vuoden. Vanhojen paikkauksia voidaan tehdä talvellakin, mutta varsinaiset tasakattoremontit ajoitetaan huhtikuusta syksyyn. Jos katon kaltevuus on hyvä, korjaus voidaan tehdä yksikerroskatteena. Yleensä parempana pidetään kaksikerroskatetta pohja- ja pintakermeineen.

Säiden suhteen stressittömimmän asentamisen mahdollistaa vastikään käyttöön otettu Icopalin uudenlainen aluskate, jonka pinnassa ei ole hiekkakerrosta ollenkaan. Mahdollisesti päälle satanut vesi pystytään kuivaamaan lastalla, ilman avoliekkiä. Vaikka satsaaminen tulityökoulutukseen on vähentänyt tulipaloja, avoliekin käytön väheneminen on aina etu, mikäli se voidaan toteuttaa päällysteiden kiinnittyvyyden kärsimättä.

Joskus katoissa, harvemmin tosin asuintaloissa, on kohtia, joissa päällyskermin kiinnittäminen liekin avulla on aivan liian palovaarallista. Niihinkin on kehitetty paloa levittämätön kermi, joka on myös kiinnitettävissä liekittömällä hitsausmenetelmällä.

Etenkin kuumalla säällä bitumikatolla kulkemista tulisi välttää. Huoltokohteisiin asennetaan joskus kulkusillat teräsrakenteisina, tiivistekumein alustaan kiinni pultattuina. Muita tapoja ovat erillisen suojahuopasuikaleen päälle rakennettu irrallinen lautatie, tai varsinaisen kermin päälle kulkuväyläksi laitettu punainen kermi.

– Tänä päivänä ilmastointikoneiden alle asennetaan usein valkoinen, lämpöä keräämätön ja pehmenemätön kermi, Riikonen kertoo.

Lähiötaloissa ei mainoksia juuri ole katoilla. Jos niitä asennetaan, nykyään niitä varten tehdään mieluiten erillinen puupeti, johon sitten kehykset kiinnitetään. Katoilla kattomiehet kohtaavat silloin tällöin monen moisia antenneja, omia aikojaan ilmaantuneita, erilaisin kiinnityksin. Välttämättä taloyhtiöissä niiden olemassa olosta ei edes tiedetä.

Huoltosopimukset yleistyneet

– Taloyhtiöiden huoltosopimukset ovat lisääntyneet, Pertti Riikonen kertoo kattourakoitsijoiden ja taloyhtiöiden toisenlaisesta yhteistyöstä. Aina huoltoyhtiöiden huolenpito ei ole osoittautunut ulottuvan riittävänä katolle asti.

Verrattuna harjakattoihin tasakatolla liikkuminen ja tarkistusten tekeminen on helppoa ja turvallista. Vähintäänkin katolla on käytävä putsaamassa puiden lehdet, neulaset ja siemenet keväisin ja syksyisin. Jos niitä ei puhdisteta, kaivo tukkeutuu ja vesi kertyy katolle järveksi. Näiden ei-suotavien tilanteiden varalta tasakatoilla pitäisi olla lisäturvana ulkolaidoilla olevat ulosheittäjät. Niiden kautta syystä tai toisesta kertyvä valuu pois ennen kuin pinta nousee kattosisäänkäynnin oven tasalle.

Bitumikatoilla on myös peltiasennuksia mm. reunakorokkeiden suojana. Myrskyisinä aikoina on käytävä tarkistamassa, etteivät niiden kiinnitykset ole päässeet höltymään.

Joskus katolle kerääntynyt vesi on seurausta kaivon jäätymisestä. Jos vanhan kaivon vaihto uuteen lämpövastuksella varustettuun kaivoon ei onnistu vaarantamatta katon vedenpitävyyttä, lämpövastus on mahdollista lisätä vanhaan jälkiasennuksena, vaikkakin se usein on hankalaa. Rahallisesti satsaus on pieni. Usein suurempi pulma on virransyötön saaminen katolle.
 
Kattotarkistuksissa silmäiltäviä seikkoja ovat myös mahdollisten kermipussien tai venymien olemassa olo. Ne kielivät usein siitä, että vanha kate on päässyt elämään uuden alla. Pussin tai venymän kohdalta kermi murtuu herkemmin.

Kattoja koskevia huolto-ohjeita on annettu tilaajille 1980-luvulta lähtien. Huoltokirjat tulivat käyttöön 2000-luvulla. Miten niitä on missäkin yhtiössä täytetty, se on käytännössä osoittautunut vaihtelevaksi.