Taloyhtiön

As Oy Peltolamminkulmassa asuvalla Esko Heinolla on ammatti, joka on käynyt harvinaiseksi. Ehkä sentään uusiakin tulokkaita on kasvamassa. Ainakin yksi. – Minustakin tulee talonmies, kun ne osaa tehdä kaikkea!, Heino kertoo erään pikku pojan tuumanneen seuratessaan kotitalonsa talonmiehen vanavedessä tämän tehdessä töitään.

Esko Heinon suu vetää hymyyn, kun hän kertoo pienen miehen lausunnosta. Kerran läheisen päiväkodin ohi kävellessään hän puolestaan kuuli aidan takaa, kun joku talon lapsista kuulutti tarhakavereilleen: – Tossa menee meidän talkkari!

Tuskin kaikki nykylapset edes tietävät, mikä on talkkari tai edes talonmies. Eikä se ole ihmekään. Heinolle ei tule mieleen toista talonmiestä tamperelaisen Peltolammin alueelta. Itse asiassa hän ei ainakaan äkkiseltään muista yhtään kollegaa.

Vielä keväällä 1988 Esko Heinokin oli vielä huoltomiehenä tamperelaisessa kiinteistönhuoltoyhtiössä, joka kaupan kautta sitten yhdistettiin isompaan huoltoyhtiöön. Vähän aikaa uudessa yhtiössä työskenneltyään Heinon silmään sattui Aamulehdestä ilmoitus, jossa haettiin talonmiestä. Hän laittoi hakemuksen. Mies kutsuttiin haastatteluun. Haastattelija oli Peltolamminkulman silloinen hallituksen puheenjohtaja - Koskinen, Heino muistaa.

– Kyseli palkkatoivomukset sun muut. Tulin sitten suoraan tänne töihin, kun oli asuntokin, hän viittaa työpaikan vaihtoon.

– Oli kai aika monta hakijaa, mutta satuin pääsemään.

Siihen sattumiseen lienee sentään ollut kuitenkin perustellut syynsä. Kuten edellä mainittu pikku poika asian taannoin tiivisti, talonmiehen on osattava kaikkea. Varmaan haastattelussa on punnittu myös muita soveltuvuustekijöitä.
 
Peltolamminkulman kahdessa talossa on yhteensä 84 huoneistoa, joten väkeä riittää moneen lähtöön. Äkkiväärällä luonteella varustetulla talonmiehellä saattaisi mennä äkkiä sukset ristiin joidenkin kanssa. Esko Heinosta ensivaikutelmaksi tulee: asiallinen, rauhallinen ja vaatimaton.

Aamu alkaa saunasta, vaan ei saunomalla

Toisin kuin alkuvuosinaan, Esko Heinon ei enää tarvitse kiirehtiä aamukuudelta avaamaan ulko-ovia. Niiden lukot vaihdettiin ajastuksen mukaan automaattisesti avautuviksi ja iltayhdeksältä sulkeutuviksi. Sen jälkeen omien iltamenojen sattuessa ja talonmiehen vapaaviikonloppuina ei tarvinnut sopia tuuraajaa kierrokselle avainnipun kanssa. Sen löytäminen ei Helteen mukaan sinänsä koskaan ollut vaikeaa. Talkoohenkeä taloyhtiössä on riittänyt. Alkuajoista suunta on kyllä ollut vähenemään päin.

Peltolamminkulman talonmiehen töistä historiaan on jäänyt niin ikään ison talon kellarikerroksessa olevassa kerhohuoneessa maanantai-iltoihin ajoittuneet päivystykset saunavuorojen jakelemiseksi ja rahastamiseksi.

Nykyisin saunavuorot ja niihin liittyvä rahaliikenne hoituu isännöitsijätoimiston kautta. Eikä kolmen saunan kiukaita tarvitse käydä napsauttelemassa päälle, vaan ne kytkeytyvät päälle ja pois ajastimilla.

Aamuisin Esko Heino aloittaa usein työpäivänsä juuri saunoista, joiden siivoamisesta hän vastaa, niin kuin muidenkin yhteisten tilojen siivoamisesta. Tosin talviaikaan aamuvarhaisella kurkistus ikkunasta on paikallaan ennen sitä, ainakin jos lumisadetta on ollut luvassa.

Taloyhtiöllä löytyy rakennusten juuressa 47 autotallia, silti vielä yli kolmenkymmenen ruudun asfaltoitu parkkialue. Jos lumikerros ei ole kertynyt neljää - viittä senttimetriä vahvemmaksi, Heino tarttuu lumikolaan ja hoitelee alueen puhtaaksi. Kun lunta on pyryttänyt enemmän, tietty yksityisyrittäjä tulee hoitamaan lumityöt koneellisesti, ilman erillistä kutsua. Tosin jälkitöinä tekemistä riittää vielä talonmiehellekin.

Nurmikoiden leikkaamiseen taloyhtiö olisi tarjonnut talonmiehelleen ostettavaksi ajettavan leikkurin, mutta mies on halunnut pysytellä bensakäyttöisen pienen koneensa varassa, vaikka aluetta riittää.

– Jaan leikkauksen useammalle päivälle, siten työ tuntuu mielekkäämmältä, hän toteaa.
Ajettavalla leikkurilla ei kuitenkaan pääsisi hoitamaan kaikkia paikkoja, ja runsaspuisella ja paikoittain kivipohjaisellakin tontilla ajettavalla joutuisi pujottelemaan kaiken aikaa.

Syksyn lehdet Heino kokoaa nykyään puhallinta käyttäen. Kertomansa mukaan vain kerran hän on saanut huutia yhdeltä hurinasta kimpaantuneelta. Sittemmin pois muuttaneen asukkaan kestokyky tosin tuntui olevan keskimääräistä heikompi monen muunkin asian suhteen.

Taloyhtiössä on yhä muutamia ihmisiä, joilla on vetoa nurmialueiden haravoimiseen, ja se heille suodaan. He haravoivat ja talonmies hoitaa kertyneet kasat pois.

Kuukausipalkka kattaa monenmoiset työt

Taloyhtiö on kaukolämmön piirissä. Talonmiehelle lämmitys tarjoaa mittareiden lukemisen ja lukemien postittamisen energialaitokselle.

Loivat harjakatot eivät juuri tuota lumiongelmia talvisin. Syksyisin talonmies kiipeää katolle turvavaljaineen puhdistamaan räystäskourut.

Tarpeen ilmetessä hän muun muassa huoltaa ovipumppuja, käy vaihtamassa wc-istuimien tiivisteitä, kaiken kaikkiaan hoitelee erilaisia pikkuvikoja pois päiväjärjestyksestä. Ja kun saunanlauteet alkavat näyttää aikansa eläneiltä, Heino pyörähtää autolla hakemassa puutavaraa ja valmistaa uudet.

Korjaustarvikkeet hän voi hakea muutaman kilometrin päässä olevasta Rauta-Otrasta, jonne hänellä on taloyhtiöstä ostokortti.

Laskut menevät isännöitsijän kirjattavaksi. Ajoista hän laskuttaa kilometrikorvauksen.

Pääsääntöisesti työt rajoittuvat taloyhtiön rakennuksiin ja pihapiiriin, ja se sopii. Talonmiehen työssä Heino näkee huoltomiehen hommiin verrattuna varsin myönteisenä, että ei tarvitse ajella kaupungin ruuhkissa.
 
Mukana kulkevassa talonmiehen avainnipussa on kymmenkunta avainta.

– Huoltomiehenä oli kauhea paikka, kun tuli oven avauksia, avaimia saattoi olla kenkälaatikollinen ja huonosti merkittyjä. Oikeaa joutui joskus etsimään koettelemalla, hän muistaa.

Talonmiesuran alkuaikoina työaika oli nykyistä venyvämpi käsite. Jo vuosia sitten kuukausittaisen peruspalkan vasteeksi määriteltiin jämpti työaika, kello seitsemästä kello viiteentoista. Viikonloput ovat vapaat.

Kahdessa vuosikymmenessä taloyhtiön puheenjohtajina on ehtinyt olla puolen kymmentä. Jokaisen kanssa Heino kertoo tulleensa toimeen. Hänen tietämänsä mukaan taloyhtiössä ei ole ollut esillä, että siirryttäisiin huoltoyhtiöön. Monista sellaisista töistä, jotka Esko Heino hoitaa palkkaansa kuuluvana -viemäreiden avauksia myöden - hän tietää huoltoliikkeistä lähtevän taloyhtiöille erillisiä laskuja, sovitun perusmaksun päälle.

Edes sähkötöihin, ainakaan pienehköihin, ei ulkopuolista ammattiapua Peltolamminkulmassa ole tarvittu. Heinolla sähkötyöoikeuksia ei ole, mutta yhtiössä asuva eläkkeellä olevalta sähköasentajalta hommat sujuvat.

Esko Heino on järjestynyt Palvelualojen ammattiliitto PAM:in kiinteistötyöntekijöihin. Liiton sopimussihteeri Reijo Mattilalla on tietoa, että päätoimisia talonmiehiä olisi tällä hetkellä noin 3 000 ja sivutoimisia jokseenkin saman verran. Kaikki eivät ole järjestäytyneitä.

Huoltoliike vain talonmiehen lomatuuraajana

– Kun on paljon tiloja, on vikojakin paljon, As Oy Peltolamminkulman nykyisen hallituksen puheenjohtaja Petri Uusitalo toteaa. Neljä vuosikymmentä nähneissä taloissa on toistaiseksi teetetty vain välttämättömimpiä korjauksia, Uusitalon näkemyksen mukaan remontteja on pantattu turhan pitkälle.

Vuosi sitten uusittiin huoneistojen ovien lukot, mikä Uusitalon mielestä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten turvallisuudenkin vuoksi. Vesikatto on uusittu 1996, räystäsrakenteet 1988. Osamaalauksia, esimerkiksi sokkeleiden, on tehty talkootyönä, etenkin alkuaikoina.

Vuosi sitten kesällä yhtiö asennutti maanalaiset jätesäiliöt sekä seka- että biojätteille, minkä seurauksena päästiin eroon hajuongelmia tuottaneista jätelavoista. Myös talonmiehen työtä syväsäiliöt helpottivat, sillä jätteiden tuojilta tahtoi tippua lavojen viereen.

– Parvekkeet tullaan nyt korjauttamaan, ennen kuin ne tulevat itsekseen alas, Uusitalo toteaa. Julkisivuelementtien saumauksista tulee päätös lähiaikoina, sitten päästään laatimaan tarjouspyyntöjä. Suhtautuminen remonteille vaikuttaa kääntyneen aiempaa myötämielisemmäksi.

– Yhtiökokouksessa, missä keskusteltiin, kyseltiin lähinnä, mitä ja milloin tulee.

Petri Uusitalolla on sama käsitys kuin Esko Heinolla; talomiehen poislaittamista ei hänen tietääkseen ole taloyhtiön olemassa olon aikana esitetty. Huoltoyhtiön palvelukset ovat rajoittuneet talonmiehen loma-aikoihin. Monelta todennäköiseltä ongelmalta on vältytty, kun asukkaiden ilmoitettua tuoreeltaan pikkuvioista ja epäilyistä talonmies on käynyt tutkimassa tilanteen ja korjaannut vian saman tien kuntoon, jos mahdollista.

Esko Heino on taloyhtiön kolmas talonmies. Hänen pestinsä aikana yhtiön vuonna 1967 valmistuneissa taloissa mm. alkuperäiset, uskolliset asukkaat ovat ikääntyneet vanhuksiksi.

– Talonmies on kyllä turvallisuuttakin lisäävä tekijä, Petri Uusitalo toteaa. Itse kymmenen vuotta Peltolamminkulmassa asunut mies otti hallituksen puheenjohtajan tehtävät vastaan kaksi vuotta sitten. Talonmiehen olemassa olon hän sanoo helpottavan puheenjohtajankin taakkaa.

– Muuten joutuisi aamuisin soittelemaan, tulevatko lumet hoidetuiksi, hän heittää talvisen esimerkin.

– Tässä taloyhtiössä ei kukaan ole edes yrittänyt riidellä puoleen toista vuoteen, osittain varmaan sen vuoksi, että talonmies kyllä aina kuulee, jos jotain tapahtuu. Tai jos jossain huoneistossa koirat haukkuvat, hän osaa ohjeistaa omistajia, ennen kuin siitä tulee suurempaa ristiriitaa.
 
Itsestään puheenjohtaja naurahtaa, että hän ei koskaan kuule mitään, monilapsisen perheen isä kun on. Hän itse asuu pitkän talon ääripäässä, I-rapussa, kun talonmiehen asunto on toisessa päässä, A-rapussa.