Taloyhtiön

Asunto-osakeyhtiö Ruoholahdenkatu 12:ssa ei haluttu taloudellisesti rankan ullakkorakentamishankkeen jälkeen sitoa pääomaa uuteen kiinteistöpesulaan, vaan uusien tilojen koneistamisessa lähdettiin vuokrauslinjalle. Isännöitsijä Ari Järvinen Erikoisisännöitsijät Oy:stä pitää Ruoholahdenkatu 12:n ratkaisua onnistuneena. Yleensä kiinteistöpesulakoneiden vuokraamisen tai omistamisen hyödyllisyys riippuu hänen mukaansa taloyhtiön luonteesta, asukasrakenteesta ja pesulan käyttöasteesta.

1920-luvulla rakennetun asunto-osakeyhtiö Ruoholahdenkatu 12:n ullakkorakentaminen osoittautui varsin hyödylliseksi hankkeeksi, koska kuuden uuden ullakkoasunnon lisäksi talon peltikatto uusittiin, pihaa korjattiin ja taloyhtiö sai uuden saunankin. Muutamat osakkaat rupesivat vuonna 1999 valmistuneiden ullakkoasuntojen ja muiden korjausten jälkeen muistuttamaan hal­li­tusta siitä, että taloyhtiössä oli puhuttu myös kiinteistöpesulan pe­rus­ta­mi­ses­ta ja alkoi olla lupausten lu­nastamisen aika. Kiinnostusta kiinteistöpesulan käyttöön kartoitettiin lappukyselyllä. Sen verran moni osakkeenomistaja kannatti pesulaa, että rakentamishanke lähti silloin eteenpäin.

Huollot ja korjaamiset helpommin

 Tilat uudelle kiinteistöpesulalle korjattiin vanhasta pannuhuoneesta, joka oli mahdollista jakaa kahteen osaan väliseinällä: toiselle puolelle sijoittui nykyaikainen lämmönjakohuone laitteineen ja toiselle puo­lel­le kiinteistöpesula vuokrakoneineen. "Koneiden hankinnassa oltiin sitä mieltä, että niihin ei sijoiteta pääomaa, koska taloyhtiön varat oli­vat jo menneet muihin hankkeisiin. Electrolux Professionalin tarjoama vuokrausmahdollisuus tuli täs­sä tilanteessa käyttökelpoisena vaihtoehtona esiin", kertoo Järvinen vuonna 2001 to­teutu­nees­ta kiinteistöpesulasta. Vuokraamisen etuna Järvinen mainitsee koneiden huollon ja korjaamisen helppouden, jotka palveluina sisältyvät koneiden vuokraan. "Ylimääräisiä huolto- tai korjauskuluja ei näin ollen kerry", sanoo Järvinen

Vuokra kuukausimaksussa

 "Pesutuvan käytön rahastus on toteutettu “kevyesti” eli ne osakkaat, jotka ovat lunastaneet pesulan avaimen, maksavat kuukausimaksuna kuusi euroa yhtiövastikkeessaan", kertoo Jär­vinen maksupolitiikasta. Hänen mukaansa pesutupaa käyttävät asukkaat ovat jopa niin tottuneita kuukausittaiseen maksuun, et­tei ole kuulunut purnauksia, vaikka pyykkiä ei joka kuukausi pestäisi koko rahan edestä. "Kuukausimaksu on haluttu pitää alle kymmenessä eurossa, koska siinä on asukkaiden mielestä se raja, jonka he voivat pyykin pesemisestä kuukaudessa vielä maksaa", Järvinen selittää. Myös konei­den vuokraamisesta aiheutuva kulu on sisällytetty kyseiseen maksuun. Pesulan käyttö on Ruoholahdenkadulla varsin aktiivista. Ongelmia on tullut lähinnä siinä, että jotkut pyrkivät varamaan vakiovuoroja ja juuri niille halutuimmille päiville ja tunneille, minkä seurauksena kaikille ei ole riittänyt vuoroja.

Pesuloiden uusiminen nihkeää

 Uusien pesuloiden perustaminen vanhoihin taloyhtiöihin on Järvisen mukaan aika harvinaista. Van­hois­ta pesutuvista ei hänen kokemuksensa mukaan kuitenkaan hevillä luovuta, siitäkin huolimatta, että varustelutaso saattaa edustaa 60-luvun tasoa: musta pata keskellä pesutupaa, mattoja varten on pieni kaukalo ja vaatteille ei ole minkäänlaista kuivatustilaa. Mahdollisesti sinne on sijoitettu vielä jonkin asiakkaan kotitalouskäyttöön tarkoitettu pesukone. "Uusi kiinteistöpesula on kallis, varsinkin siksi, että pesutila on märkätilaa, jonka raken­ta­mi­sel­le on asetettu tiukkoja vaatimuksia. Näin myös neliölle kertyvä rakentamiskustannus on iso", jatkaa Järvinen pohdiskeluaan. Reilun 3 000 euron koneinvestointikin saattaa Järvisen mielestä mennä siinä mielessä hukkaan, että pesulakoneiden kuoletusaika saattaa olla 10-20 vuotta. Sen sijaan kun koneet vuokrataan ei tarvitse laskea kuoletusaikoja. Ja onhan Järvisen mukaan sekin etu, että sopimuk­ses­ta voi irtautua, mikäli pesulan käytössä tapahtuu radikaali muutos. Taloyhtiöt usein ajavat kiinteistöpesulansa aivan loppuun, eikä ennenaikaista uusimista juuri Järvisen mukaan tehdä. Sitten jos jotakin ruvetaan tekemään, kannattaa selvittää omistamisen ja vuokraamisen edut oman taloyhtiön kannalta. "Mitä isompi talo, sitä todennäköisemmin laitteet hankitaan omiksi. Pienemmissä taloyhtiöissä vuok­raus minusta puolustaa hyvin paikkansa", sanoo Järvinen. Hän myös muistuttaa, että eihän pesula yleensäkään taloyhtiössä mikään tuottoa tuova kohde ole, vaan palvelumuoto. Se voi olla asunnonmyyntitilanteessa myös hyvä argumentti, joka ei ehkä aina osata riittävästi arvostaa silloin kun itse asutaan talossa.