Taloyhtiön

Muutama vuosi sitten Suomessa pyykinpesuun ja kuivaukseen yhteensä kuluvan energian määrä yhden vuoden aikana arvioitiin 1 835 900 MWh: ksi. Pyykin kuivauksen osuus haukkaa lukemasta 80 prosenttia.
 
Pyykin pesuun kuluneen energiamäärän (noin 346 700 MWh) tutkittiin jakautuneen siten, että asunnoissa pyykkäämiseen energiaa käytettiin lähes seitsemän kertaa enemmän kuin kiinteistöpesuloissa. Asuntokohtaisten pesukoneiden osalta sekä energian- että vedenkulutusta pääteltiin voitavan vähentää merkittävästi (1/3 ja 1/5), jos koneiden kokoa pienennettäisiin vastaamaan paremmin nykyisiä, usein päivittäisiä, pieniä pyykkimääriä.

Asunnoissa pestystä pyykistä valtaosa kuivattiin naruilla - pitkälti huonoissa kuivatusoloissa. Kesken kuivumisen pyykki voi välillä kostua suihkussa käynnin vuoksi.  Kiinteistöpesuloiden pyykinkuivatukseen laskettiin kuluvan energiaa noin neljännes asunnoissa kuivatukseen käytetyn energian määrästä.
Myös kiinteistöpesuloissa pyykkikiloa kohden kulutettavaa energiamäärää olisi mahdollisuus vähentää huomattavasti uudistamalla tekniikkaa. Kiinteistöpesuloiden laitteista noin 90 prosentin tutkittiin olevan 20-30 vuoden ikäisiä.

Alhaalla olevassa taulukossa laskennalliset vertailut käyttötiheydeltään kahden erilaisen kiinteistöpesulan sähkön- ja vedenkulutuksesta vuotta kohden, vanhoilla laitteilla sekä uusilla laitteilla. Laskelmat perustuvat eri pesu- ja kuivauslaitteilla saatuihin keskimääräisiin ominaiskulutuksiin. Kerralla pestävät pyykit olivat 5 kg ja pyykin jäännöskosteus 65 %. (TTS, julkaisu 589, 2003)

Pesuaineet hallintaan
Uuden, energiaa säästävän pyykkikoneen käyttäjien on hyvä miettiä, mihin sen energiansäästö perustuu: niukempaan vedenkulutukseen, vähempiin huuhtelumääriin, todennäköisesti myös korkeampaan täyttöön, muun muassa. Jotta ilo osallistumisesta energiansäästämiseen ei vaihtuisi mielipahaksi, mahdollisesti heikentyneen pesutuloksen vuoksi, pyykkärin on hyvä päivittää oma tapansa annostella pesuainetta, samoin tietonsa tarjolla olevista pesuainetyypeistä.

Pesuainepakkauksen annosteluohjeet on syytä lukea aina, etenkin, jos ei ole käyttänyt tuotetta ennen. Vilkaisu silloin tällöin tutunkin tuotteen käyttöohjeisiin on paikallaan, tuotekehitys on saattanut aiheuttaa muutoksia.
Pesuaineen yliannostus ei paranna, vaan huonontaa pesutulosta. Annostelumitan käyttäminen on paikallaan. Runsas vaahdonmuodostus on merkki liika-annostelusta. On hyvä ottaa huomioon myös veden kovuusarvon vaikutus. Kun käytettävä vesi on pehmeää (kovuusarvo 0- 6o dH), pesuainetta tarvitaan vähemmän kuin kovemmalla vedellä pestäessä.

Nyrkkisäännöksi pyykinpesuaineen annosteluun Työtehoseura antaa lukemat: 3-4 kilon pyykin pesukoneelliseen noin 30-40 millilitraa, 5 kilon pesukoneelliseen 50-60 millilitraa. Järkevä pesijä ottaa huomioon pesuainetta annostellessaan myös pyykin likaisuuden ja määrän.

Jos pyykkiä pestään jatkuvasti etenkin matalissa pesulämpötiloissa, zeoliittia sisältävää pyykinpesuainetta käytettäessä ainetta saattaa saostua pesukoneeseen.