Taloyhtiön

Taloyhtiön kiinteistöpesulaa käyttävä voi jatkossakin maksaa pyykinpesustaan kännykällä. Viime toukokuussa astui voimaan maksupalvelulaki, joka edellytti puhelinoperaattoreilta järjestelmien päivittämistä, koska kännykällä maksamista koskeva lainsäädäntö muuttui. Puhelinoperaattorit olivat ensin haluttomia uudistuksiin. Talopesulat Oy:tä edustavan Jorma Hyrskeen mukaan operaattoreille annettiin siirtymäaikaa syksyyn asti, mutta tiettävästi ne ovat jo tehneet tarvittavia järjestelmäpäivityksiä ja kännykkämaksaminen kiinteistöpesuloissakin voi jatkua entiseen tapaan.

Keväällä uutisoitiin varsin laajasti, että kännykkämaksaminen jää Suomessa historiaan, elleivät teleoperaattorit uudista järjestelmiään toukokuussa voimaan astuvan maksupalveluliikennelain mukaisiksi.

Kysymyshän oli siitä, että oikeusministeriö piti perusteettomana kohdella kännykkämaksamista jotenkin toisin kuin pankkikortilla maksamista. EU-direktiiviin pohjautuva lakiuudistus taas edellytti, että teleyhtiöiden on laskutuksessaan toimittava samoin periaattein kuin pankkien ja siksi niiden piti uudistaa tietojärjestelmiään täyttääkseen käytännössä lain edellytykset. Siirtymäaikaa operaattoreille annettiin syyskuuhun saakka.

Keväällä vallitsi epätietoisuus, miten käy

Jorma Hyrske Talopesulat Oy:stä sanoo, että tilannetta seurattiin myös taloyhtiöpiireissä, koska nykyään entistä useammin kiinteistöpesulan käyttömaksut voidaan maksaa kännykällä.

– Kännykkämaksaminen on koko ajan vilkastunut ja taloyhtiöidenkin pesutuvissa alkaa olla eniten käytetty järjestelmä, jos rahastusta ylipäänsä on, Hyrske kertoo taustaksi.

Koska maksupalvelulaki ulotettiin koskemaan myös hyvin pieniä summia, se tarkoitti käytännössä sitä, että pesutupienkin käyttömaksut tulivat samalla uuden maksupalvelulain piiriin.

– Operaattoreilla ei kuitenkaan ollut heti uudistuksen edellyttämää valmiutta ja siksi ne joutuivat miettimään, kuinka suuri proseduuri uudistuksesta syntyy - paljonko kustannuksia,  kun tietojärjestelmiä on uusittava suhteessa siihen, miten "vähäpätöisiä" esimerkiksi pesutupamaksun tapaiset pikkumaksut ovat. Operaattoreiden oli kuitenkin investoitava isot rahat järjestelmiensä uusimiseen. Operaattorit taipuivat maksupalvelulain edellyttämiin uudistuksiin ja lupautuivat jo keväällä, että päivittävät tietojärjestelmiään, Hyrske jatkaa.

Ensimmäisen kerran Talopesulat Oy:ssä keskusteltiin pesutuvan käyttömaksujen maksamisesta kännykällä erään operaattorin edustajan kanssa viitisen vuotta sitten.

– Silloin esiteltiin aikamoista visiota siitä, miten ostamme ja maksamme autojakin kännykällä. Se on vieläkin utopiaa, mutta joka tapauksessa kännykällä maksamisesta on tullut helppo tapa maksaa parkkimaksuja, matkalippuja ja myös näitä pesutupamaksujakin. Kännykkämaksaminen edustaa kuitenkin kokonaisuutena aika isoa osaa koko maksujärjestelmästä, sen verran yleistä maksujen hoitaminen kännykällä taloyhtiöissäkin nykyään on, Hyrske toteaa.

Kolikkoautomaateilla vankka sijansa

Käteisen rahan käyttö on kovasti vähentynyt, mutta pesutuvissa sillä on vielä Hyrskeen mukaan vahva ja vankka sijansa.

– Joka viikko tulee yhteydenottoja koskien kolikkoautomaatteja. Eivät nekään mihinkään ole hävinneet.

On taloyhtiöitä, joissa rahastusta tarvitaan ikään kuin pesutuvan käytön kontrolloimiseksi ja hallitsemiseksi, ja silloin rahastin, johon käy kaiken kokoiset euron kolikot, palvelee tarkoituksessaan hyvin. Käytettävyyden kannalta heikkoutena tietysti on, että rahastusjärjestelmä edellyttää rahastimen tyhjentämistä, rahojen viemistä pankkiin, kustannuksia, kirjanpitotoimia ja niin edelleen, mutta Hyrskeen mukaan näinkin edelleen vain yksinkertaisesti toimitaan.

Kolikkoautomaateilla on sijansa taloyhtiöiden pesutuvissa siitäkin huolimatta, että pesutupiin murtaudutaan - murtomies saa muutaman kymmenen euroa, mutta taloyhtiö korjaa jälkiä huomattavasti suuremmilla summilla.

– Kun aloitimme alalla yli 30 vuotta sitten, silloin koneissa oli sisäänrakennettuja kolikkorahastimia. Niistä on luovuttu kokonaan, koska silloin murtomies aiheutti vieläkin suuremmat vahingot, koska murtaessaan rahastimen, hän rikkoi samalla koko koneen, Hyrske sanoo.

Rahastamisessa käytettävä systeemi on Hyrskeenkin kokemuksen mukaan paljon taloyhtiön niin sanotusta hengestä kiinni. Pari vuotta sitten hän kertoo käyneensä taloyhtiössä, jossa pesutuvan rahastukseen riitti ja toimi hyvin muovipurkki, jonne pesutuvan käyttäjä maksunsa tilitti.

Suljetuilla järjestelmillä käyttäjänsä

Niin sanottuja suljettuja maksujärjestelmiä, poletteja ja maksukortteja, on niitäkin vielä Hyrskeen mukaan käytössä ja niitä toimitetaan asiakkaille edelleen maksujärjestelmiksi.

Molemmissa järjestelmissä on tietysti aina ratkaistava, kuka poletteja myy, kirjoittaa kuitit ja tilittää rahat eteenpäin tai lataa maksukortteja. Isännöitsijätoimistot eivät tätä hommaa enää halua hoitaa, mutta Hyrskeen kokemuksen mukaan joissakin tapauksissa ongelma on ratkaistu sillä, että taloyhtiön kivijalassa tai lähialueella toimiva kioski tai muu palveluntarjoaja on ottanut homman hoitaakseen.

Suljetut maksujärjestelmät toimivat Hyrskeen mukaan edelleenkin hyvin esimerkiksi opiskelija-asunnoissa, joissa yhdellä kiinteistönomistajalla voi olla 30-40 pesutupaa ja käyttäjät maksavat pesutuvan käytöstä poletein tai suljetun järjestelmän maksukortein.

Avant-kortti-järjestelmä ei lyönyt itseään läpi

Automatia Rahakortit Oy lanseerasi 2000-luvun alussa Avant-korttimaksujärjestelmää, jossa tavalliseen pankkikorttiin liitettäisiin mikrosiru, jonka avulla kortille voisi ladata rahaa ja maksaa pieniä pesutuvan käytön tai parkkimaksun kaltaisia palveluita.

– Avoimessa Avant-korttijärjestelmään liittyi visio, että sillä syrjäytettäisiin kolikot. Niin ei kuitenkaan käynyt. Kortti ei lyönyt itseään läpi siitäkään huolimatta, että siellä oli iso toimija takana. Palveluntarjoajia ei vain yksinkertaisesti tullut riittävästi. Kortin käyttäjiähän oli lopulta satoja, Hyrske muistelee tätä vaihetta, joka toi Avant-kortit myös taloyhtiöiden pesutupiin.

Avant-korttijärjestelmästä luovuttiin kokonaan vuonna 2006.

Puhelimella maksaminen:

Puhelinmaksulaite on teknisesti varsin helppo asia.  Pesulaan asennetaan maksulaite, joka on vähän rahastimen näköinen boxi. Laite vaatii sähkön mutta ei esim. puhelinkaapelia.  Laite yhdistetään kaapelilla ohjattavaan/ohjattaviin koneisiin. Laitteessa on painikkeet kaikkia ohjattavia koneita varten. (1-4 kpl)

Asukas soittaa palvelunumeroon, joka ilmoittaa palvelun hinnan.  Puhelun loputtua merkkivalot syttyvät maksulaitteen painikkeissa ja asukas valitsee haluamansa koneen painamalla ao. merkkivalon sammuksiin. Tämän jälkeen kone on normaalisti käytettävissä.

Puhelun kustannukset veloitetaan asukkaan puhelinlaskussa (matkapuhelin tai kiinteä linja). Operaattori tilittää kertyneet maksut kerran kuukaudessa yhtiön tilille vähennettynä omalla provisiollaan.

Putkiremontissa pesutupakin kannattaa saneerata

Kiinteistöpesulan konekannan käyttöikä laskennallisesti on Hyrskeen mukaan nykyisin noin 15 vuotta. Toki saneerauksissa tulee vastaan vanhempaakin konekantaa - yhdessä tapauksessa vaihdettiin 60-luvun koneita uusiin.

– Koneiden tekniikka on mennyt niin paljon eteenpäin, että jo tuossa 15 vuodessa on tapahtunut isoja asioita, Hyrske sanoo ja viittaa esimerkiksi koneiden energiankulutusominaisuuksien paranemiseen tai muihin pesutekniikkaan liittyviin parannuksiin.

Vaikka pesutuvan energiankulutus ei ole sinällään merkittävä asia, säästöistä tulee kuitenkin merkityksellisiä silloin, kun kiinteistössä kokonaisuudessaan halutaan edistää energiatehokkuutta.

– Ei siis pesutupa yksinään merkittäviä säästöjä saa aikaan, mutta kun pesutupa otetaan yhdeksi osaksi kokonaisuutta, koko kiinteistöä ja sen energiankulutuksen hillitsemistä, silloin myös pesutuvan energiansäästöstä tulee merkittävä asia, Hyrske perustelee.

Pyykin kuivatusmahdollisuuksien parantamista voidaan myös tarkastella energiataloudellisesta näkökulmasta, mutta sen kohdalla on sitäkin tärkeämpää huomioida terveydelliset syyt. Huomiotta ei taloyhtiöissä kannata jättää sitä, että kumpi edistää asukkaiden terveyttä ja parantaa asumisolosuhteita: pyykin kuivattaminen huoneistossa vai tehokkaalla, oikein mitoitetulla kuivurilla varustetussa pesutuvassa. Enenevässä määrin taloyhtiöissä haetaankin nyt Hyrskeen mukaan uusia tai uudistettuja ratkaisuja pyykin kuivattamiseen - perustetaan tai uudistetaan kuivaushuoneita, jotka varustetaan kuivurilla, tai hankitaan kuivausrumpuja.

- Jos taloyhtiössä ei ole rahaa hankkia molempia, niin ehdottomasti silloin panostaisin kuivaushuoneeseen ja tehokkaaseen ja oikein mitoitettuun kuivuriin, Hyrske sanoo perustellen näkemystään sillä, että kuivaushuone palvelee aina sekä taloyhtiön pesutupaa käyttävää kuin kotonaan pyykkiä pesevää.

Samaan tahtiin yleistyvien putkiremonttien kanssa taloyhtiöissä uudistetaan ja saneerataan nyt Hyrskeen mukaan pesutupiakin. Se onkin järkevää silloin, kun putkiremontti tehdään perinteisin menetelmin, kaivetaan ja piikataan putkia auki. Silloin on hyvä tilaisuus pistää pesutuvan vesijohdot ja viemärit kuntoon ja ajantasaistaa myös konekantaa.