Taloyhtiön

Kiinteistöpesuloiden vähentynyt käyttö tulkittu usein siten, ettei pesuloita tarvita. Tämän vuoksi kiinteistöpesuloita ei välttämättä enää rakenneta uusiin taloihin, eikä vanhojen kiinteistöjen pesuloita saneerata. Kehittämällä kiinteistöpesuloita asukkaiden tarpeita vastaaviksi, voitaisiin talouksien pyykkihuolto saada joustavammaksi ja samalla vähentää kosteus- ja pölyongelmia asunnoissa.

Näin kirjoitetaan vuonna 2001 Kiinteistöpesulan toimivuuden ja energiatehokkuuden kehittämistä käyttäjien tarpeista koskeneen tutkimusjulkaisun johdannossa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kiinteistöpesuloiden nykytilanne Suomessa, koota pyykinpesusta koko kiinteistöä koskevaa vertailutietoa ja kerätä kokemuksia uuden teknologian laitteista.

Tutkimuksessa kerrattiin muun muassa elämäntapojen muutoksen ja kodintekniikan kehittymisen vaikutusta pyykinpesumääriin ja pesutiheyksiin. Lisäksi peruslähtökohdissa selvitettiin laitteiden kehittymistä, asunnon pesu- ja vaatehuoltotilojen ja yhteisten vaatehuoltotilojen kehitystä.

Pesulasuunnittelua on ohjeistettu
Ensimmäiset ohjeet talopesuloiden suunnittelusta annettiin RT-kortin muodossa vuonna 1955. Vuosina 1949-1952 Helsingissä valmistuneiden kerrostalojen yhteistiloihin oli tutkimuksen mukaan yleensä järjestetty jonkinlainen mahdollisuus pyykinpesuun joko omassa tai lähitalon pesutuvassa.

Vuonna 1979 voimaan tulleet asuntohallituksen suunnitteluohjeet olivat aiempia ohjeita yksityiskohtaisempia ja niissä määriteltiin esimerkiksi myös kuivaustiloihin liittyviä tila- ja laitetarpeita.

Vuodelta 1994 peräisin olevassa RT-kortissa on myös yleisiä kiinteistöpesulan suunnitteluohjeita, joiden mukaan kerrostalojen yhteispesula suositellan sijoitettavaksi porras- ja hissiyhteyksien välittömään läheisyyteen. Ohjeiden mukaan tilat tulee sijoittaa maanpäälliseen kerrokseen siten, että sieltä on näköyhteys oleskelupihalle tai porrashuoneen sisääntuloon.

Yhteispesulan yhteydessä tulee ohjeiden mukaan olla wc-tila ja siivoustila. Lisäksi pesulan  yhteydessä pitäisi olla pyykin kuivaustila, kuivauskaappi tai -rumpu tai mahdollisuus kuivattaa pyykit ulkona. Kotona pestyn pyykin kuivattamiseen tulee ohjeen mukaan olla kuivaustiloja porraskäytävien välittömässä läheisyydessä.

RT-kortti antaa suosituksia myös erisuuruisten kiinteistöjen pesuloille: esimerkiksi 5-10 asunnon kerrostalossa pesulalle pitää varata 8-12 neliötä, 10-30 asunnon kerrostalossa 18-22 neliötä ja 25-60 asunnon kerrostalossa 20-26 neliötä. Tätä suuremmat pesulat suositellaan rakennettavaksi kahtena tai useampana erillisenä yhteispesulana. Kuivaustilat mitoitetaan RT-kortin ohjeiden mukaan vähintään 8 kilon pyykkimäärälle, jolloin tarvitaan 20-30 metriä kuivauspituutta.
Yhteiskäyttöön tarkoitetun pesukoneen tulee olla ohjeen mukaan vähintään 3,5 kilon kone. Mattojen ja muiden raskaiden tekstiilien pesuun tarkoitettujen tekstiilien pesuun soveltuvien koneiden käyttömäärät ovat 7-11 kiloa.

Lähde: Kiinteistöpesulan toimivuuden ja energiatehokkuuden kehittämine käyttäjien tarpeista, Irmeli Pehkonen ja Anneli Reisbacka Työtehoseura, Energiansäästön päätöksenteon ja käyttäytymisen tutkimusohjelma Linkki 2, Julkaisu 24/2001, Helsinki.