Taloyhtiön

Historia toistaa itseään, sanotaan. Se pätee nyt myös Vaasankatu 9:ssä. Toisinkin tosin olisi saattanut käydä. Taloyhtiön siipiosan uudistamisen virittäneet asukkaat tarjosivat kaikkien osakkaiden mielipidekyselyyn kaksi vaihtoehtoa äänestettäväksi: joko siipeen rakennettaisiin yhteinen sauna tai pesutupa. Pesutuvan kannattajia oli reilusti enemmän. Ajatus saunastakin silti elää, ja saattaa ennen pitkää toteutua sekin.

– Saunatilat on mahdollista rakentaa kadunpuoleisen rakennuksen ullakkoterassille, viimeiset 11 vuotta taloyhtiötä isännöinyt Jouni Paasovaara Helsingin KH-Isännöinti Oy:stä sanoo.

Taloyhtiön noin sata huoneistoa jakaantuvat Vaasankadun varren seitsemänkerroksiseen osaan, jonka katutasolla on liiketiloja, sekä sen takana olevaan nelikerroksiseen asuinrakennukseen, jonka kulmasta yksikerroksinen, noin 40 neliömetrin tilat sisältävä siiveke kurottaa.

Pyykkiteline sisustuselementtinä syrjään

Alkuperäisessä mallissaan pesuhuone oli jätetty pois käytöstä 1990-luvun alussa taloyhtiössä toteutetun putkiremontin yhteydessä. Tällöin kaikkien huoneistojen pesutilat saneerattiin ja varustettiin pyykkikoneliitännöin. Vuonna 1941 rakennetun taloyhtiön asunnot ovat nykymittapuun mukaan pieniä, suurimmat noin 60-neliöisiä. Vaikka pyykinpesu onnistuukin, pienissä tiloissa vähänkään isompien pyykkien kuivattaminen haukkaa herkästi asuintilasta ja -viihtyvyydestä.

Pihalla kyllä on pyykkinarut, samoin ullakolla, mutta niiden käytössä on omat ongelmansa.  Pesutila erillisellä, koneellistetulla kuivatushuoneella koettiin siis oivana ajatuksena.

Tilallisesti pihasiipi on antanut uuden pyykkituvan suunnittelulle mainiot lähtökohdat, vaikka varustus tulee olemaan toista kuin vuosikymmenet sitten.  Konetoimittajaksi ja pesutilan suunnittelijaksi valitun Jäähdytyskone Oy:n markkinointipäällikkö Harri Karling antaa suuren plussan ensinnäkin luonnonvalolle, jota tulvii kauniisti rivissä olevista kuudesta ikkunasta.

Tila jakaantuu kolmeen osaan.  Parikymmentä vuotta sitten keskiosaan rakennettu wc-suihkutila jätetään paikoilleen. Pesukoneelle, jonka vetoisuus on kuusi kiloa, ja kuivausrummulle tarjoutui viereisestä tilasta ergonomisestikin luonteva paikka sementtikorokkeella, joka on säilynyt muistona  paikalla  joskus   olleesta  betonisesta pyykkialtaasta.  Korokkeen syvyyttä tosin on kasvatettava jonkun verran.

Tilan lattiavalu on alkuperäinen, mutta lattiakaivot siihen on rakennettava uudelleen. Entiset oli valettu umpeen käyttötarkoituksen muututtua. Tässä kohteessa viemäriliitännät oli helppo suunnitella sujuviksi. Rakennusosan alla on taloyhtiön varastotilaa, jonka viemärilinjaan pesutilan putket ollaan yhdistämässä.

Vesieristyksiä lattian noin 7 - 10 -senttisessä betonilaatassa ei ole ollut ennestään; vähäisintäkään merkkiä bitumikerroksista ei löytynyt. Nyt eristykset tehdään nykyvaatimukset täyttävinä ennen pintojen laatoittamista.

Suuremmassa, kuivaukselle pyhitetyssä tilassa betoniseiniä oli jossain vaiheessa levytetty. Kokemuksien pohjalta Jouni Paasovaara kertoo pelänneensä, josko levyt kätkisivät alleen ongelmia. Näin ei onneksi tässä kohteessa ollut. Tehdyt kosteusmittaukset eivät antaneet mitään syytä huoleen.

Vaikka pyykkikoneen rinnalle tulee kuivausrumpu, alan ammattilaiselle oli selvää, että myös narukuivatukseen on tarjottava hyvät mahdollisuudet.

– Kaikille materiaaleille rumpukuivatusta ei suositella, Karling sanoo.

Kuivaushuoneen kuivuri valitaan teholtaan tilan koon ja narujen määrän mukaiseksi. Pihasiivekkeessä ilmanvaihto on perinteinen, painovoimainen, ja sellaisenaan se saa olla edelleen. Myös alkuperäiset isot lämpöpatterit jatkavat tehtävässään.

Tilaa pyykkituvassa riittää myös mankelille, mikäli hankintaan myöhemmin päädytään. Harri Karlingin mukaan mankeloinnin suosio on lisääntynyt, eikä vain sileyden ja säilytystilan riittävyyden vuoksi.  Mankelointi vähentää tekstiilien pölyävyyttä. Se on terveydellinen etu etenkin allergikoille. Pesutuvan varaus Vaasankatu 9:ssä hoituu kirjoittamalla nimi listaan.

Maksutta tai konstilla tai toisella maksaen

Kaikki asukkaat saavat pesutupaan avaimen ja sen käyttö on heille ilmaista, isännöitsijä Jouni Paasovaara kertoo Vaasankatu 9:ssä tehdystä päätöksestä.

Pyykkäämisen rahastamisesta luopuminen on taloyhtiöissä hänen mukaansa nykyään varsin yleistä. Pyykin pesemisen aiheuttamat vesikustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat, mikäli asukkaat käyttävät pesutuvan suurempia koneita.  Taloyhtiöissä, joissa pesutuvan käyttö on pidetty maksullisena, veloitustavat ovat moninaiset. Kolikkoautomaatit jäivät historiaan markoista euroihin siirtymisen myötä. Joissakin taloyhtiöissä käytössä on vielä polettisysteemi.

Eräässä yhtiössä Paasovaara tietää käytössä olevan korttirahastuksen, joissakin pyykkäysoikeus lunastetaan vuosimaksuna.

Nykyaikaan sopivana ja järkevänä vaihtoehtona Harri Karling on kokenut mahdollisuuden maksaa tilan ja koneiden käytöstä puhelimitse.

Jatkuva pyykinkuivatus altistaa liikakosteudelle ja sen seuraamuksille

– Erittäin runsas pyykinkuivatus voi nostaa kosteuspitoisuuden  huoneilmassa korkeaksi, varsinkin siinä tapauksessa, että asunnon ilmanvaihto on huono.  Syitä kosteuspitoisuuden nousuun  voi toki olla muitakin, sanoo Allergia- ja Astmaliitto ry:n sisäilma-asiantuntija Tuula Syrjänen.  

Lämmityskaudella huoneilman suhteellisen kosteuden tulisi pysytellä alle 45 prosentissa.

Hälytysmerkkeinä liiallisesta kosteuspitoisuudesta Syrjänen mainitsee kosteuden tiivistymisen asunnon kylmimpiin paikkoihin, esimerkiksi ikkunoihin, ulkonurkkiin, kaappien taustoille tai vaikkapa kylpyhuoneen kylmävesiputkeen.  Jos kylpyhuone ei pääse kuivahtamaan käyttökertojen välillä, voi näihin kosteimpiin paikkoihin alkaa kasvamaan näkyvääkin hometta.
 
Sisätiloissa kosteutta syntyy paitsi pyykinkuivatuksesta myös ihmisten ja eläinten uloshengityksestä ja hikoilusta.  Kuten myös ruuanlaitosta, astioiden pesusta, siivouksesta, höyryllä silittämisestä, peseytymisestä, ilmankostuttimien käytöstä jne. Pahin lopputulos rakenteisiin muodostuva kosteusvaurio - mistä se johtuukaan - ja sen seurauksena homevaurio.

– Allergialiiton neuvontapalveluun tule kyselyjä myös pyykinpesusta ja kuivatuksesta. Ongelmana on usein se, että asukas kokee kylpyhuoneen olevan koko ajan kostean tuntuinen, koska siellä kuivatetaan paljon pyykkiä. Kantamme on, että taloyhtiöiden kannattaisi ehdottomasti panostaa hyvään pyykinpesuhuoneeseen ja toimivaan kuivatushuoneeseen. Tällöin saadaan yksi lisäkosteuslähde poistettua sisätiloista, Syrjänen tähdentää.

Asukas voi itse torjua liiallista kosteutta myös seuraavin toimintatavoin:

• kuivaa suihkun jälkeen kylpyhuoneen kastuneet pinnat mahdollisimman hyvin
• tarkista, että kylpyhuoneen poistoilmaventtiili on puhdas pölystä. Lisää mahdollisuuksien mukaan kylpyhuoneen ilmanvaihtoa.
• jos kylpyhuoneessa on ikkuna, tilaa kannattaa välillä tuulettaa, talviaikana vain muutaman minuutin, että lämpö ei karkaa.
• myös pieni kylpyhuoneen lämpötilan nostaminen voi auttaa
• jos kylpyhuoneessa on tilaa, kannattaa harkita kuivausrummun tai - kaapin hankintaa

Pyykkäystavat heijastuvat kukkaroon

Työtehoseurassa on selvitetty, mitä koneellinen pyykinpesu ja -kuivaus kotona maksavat. Pyykkihuolto on arkinen taitolaji, jossa pyykkäri vaikuttaa myös omalla toiminnallaan kokonaiskustannuksiin.

Pyykinpesun muuttuvia kustannuksia ovat vesi, sähkö ja pesuaine. Kuivauksessa kuluu lähinnä sähköä. Kiinteiden kustannusten lähtökohtana on koneen hankintahinta.

Eniten pyykinpesun kustannuksiin vaikuttaa se, kuinka paljon pyykkiä taloudessa syntyy. Pyykin materiaalilla, likaisuudella ja lian laadulla on vaikutusta koneen pesulämpötilan ja -ohjelman valintaan. TTS:n tutkimusten mukaan kirjopesuohjelman sähkönkulutus voi kaksinkertaistua, kun lämpötilaa nostetaan 40 asteesta 60 asteeseen. Pesuaineen yliannostus lisää huuhtelutarvetta. Pesukoneiden pika- ja vajaatäyttöohjelmat kuluttavat lähes yhtä paljon vettä kuin perusohjelmat.

Tutkimusten mukaan 1600 kierrosta minuutissa lingottu pyykki kuivuu kuivausrummussa noin 25 prosenttia pienemmällä sähkönkulutuksella kuin 1000 kierrosta minuutissa lingottu pyykki. Puolilleen täytetty kuivausrumpu kuluttaa noin 20 prosenttia enemmän sähköä pyykistä haihdutettua vesikiloa kohden kuin täytenä. Koneellinen kuivaus vie aina enemmän sähköä kuin pyykinpesu.

Täysin konein energiatehokkaasti

TTS:n laskelmien mukaan kotitalouden pyykinpesun kiinteät kustannukset ovat noin 90 euroa vuodessa. Muuttuvat kustannukset vaihtelevat pesukertojen mukaan ja ovat yhden hengen taloudessa keskimäärin 27 euroa vuodessa, kun pyykkiä pestään kaksi koneellista viikossa.

Kahden hengen taloudessa muuttuvat vuosikustannukset ovat 43 euroa, kun pyykkiä pestään kolme koneellista viikossa. Lapsiperheessä, jossa pyykkiä pestään kuusi kertaa viikossa, ovat pyykinpesun muuttuvat vuosikustannukset noin 92 euroa.

Kiinteät ja muuttuvat kustannukset yhteenlaskettuina ovat pyykinpesun vuotuiset kokonaiskustannukset yhden hengen taloudessa noin 120 euroa, kahden hengen taloudessa 140 euroa ja neljän hengen lapsiperheessä 190 euroa. Esimerkkilaskelman lapsiperheessä pyykin rumpukuivauksen kokonaiskustannuksiksi laskettiin noin 170 euroa vuodessa, (muuttuvat kustannukset noin 50 euroa ja kiinteä kustannus 120 euroa).

Kotona tapahtuvan pyykinpesun ja koneellisen kuivauksen yhteenlasketut vuosikustannukset olivat laskelmien esimerkkinä käytetyssä lapsiperheessä 360 euroa.

Pesukoneen ja kuivausrummun energiatehokkuusominaisuuksilla ja suorituskyvyllä on vaikutusta pyykkihuollon kokonaiskustannuksiin. Täysien koneellisten peseminen ja kuivaaminen on kustannus- ja energiatehokasta, joten valintatilanteessa kannattaa tutustua erikokoisiin koneisiin ja valita omiin käyttötarpeisiin sopivin.

Pyykinpesun muuttuvia kustannuksia voi kontrolloida käyttämällä tarkoituksenmukaisia pesuohjelmia ja -lämpötiloja sekä annostelemalla pesuainetta niin, ettei lisähuuhteluja tarvita.
Lähde:TTS tutkimuksen tiedote 6/3009: Pyykinpesun ja -kuivauksen kustannukset