Taloyhtiön

Kosteus- ja hometalkoissa on tartuttu tiukalla otteella maamme rakennuskantaa piinaavaan kosteus- ja homeongelmaan. Osana Kosteus- ja hometalkoita on käynnissä asunto- ja kiinteistökaupan ongelmiin keskittyvä selvitys- ja kehityshanke. Suomessa on jatkuvasti vireillä satoja asunto- ja kiinteistökauppariitoja, joissa taustalla on kosteus- tai homevaurio. Hankkeen tavoitteena on parantaa sekä ostajan että myyjän asemaa. Työryhmä esittää tuoreessa väliraportissaan lukuisia ehdotuksia asunto- ja kiinteistökaupan turvan parantamiseksi.

“Ennen kaikkea osapuolten tietoisuutta kosteus- ja homevaurioista, kiinteistön kuntoon liittyvistä riskeistä sekä yleisemmin asunto- ja kiinteistökauppaan liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista tulisi lisätä. Yleisen tiedottamisen ohella kiinteistönvälittäjillä on tässä keskeinen rooli. Kiinteistön kuntoon liittyvistä asioista pitäisi myös saada nykyistä paremmin tietoa kuntotarkastuksesta. Kun kaupan riskit on paremmin tunnistettu, voisivat osapuolet sopia niiden vastuunjaosta kauppakirjassa jo etukäteen tulevien riitojen välttämiseksi”, hankkeen lainopillisesta selvitystyöstä vastaava asianajaja, oikeustieteen tohtori ja varatuomari Tiina Koskinen-Tammi tamperelaisesta Asianajotoimisto Alfa Oy:stä sanoo.

Nykykäytännön mukaisissa kuntotarkastuksissa työryhmä näkee paljon kehitettävää. Suomessa asuntojen ja kiinteistöjen kuntotarkastuksiin ryhdytään pääsääntöisesti kaupanteon yhteydessä.

Kuntotarkastusjärjestelmän laadun parantamiseksi rakennusten tarkastamistoiminnasta tulisi työryhmän mielestä säätää laissa.

”Kuntotarkastusjärjestelmän on oltava sellainen, että tarkastuksen tilaaja voi luottaa suorittajan pätevyyteen, tarkastuksen laatuun ja sitä kautta saatuun tietoon. Kuntotarkastusten suorittamisen pitäisi olla luvanvaraista tai sertifioitua, jotta niiden laatu olisi nykyistä parempi. Kuntotarkastajille tulee olla pätevyysvaatimukset ja heitä tulee valvoa, jotta väärinkäytöksiin on mahdollista puuttua”, hankkeen kuntotarkastustoimintaa käsittelevästä osuudesta vastaava rakennusinsinööri Antero Pentikäinen Muoto Oy:stä painottaa.

”Tarkastustoimintaan pitää liittyä myös nykyistä selvemmin korvausvastuu ja siihen liittyen pakollinen vastuuvakuutus. Tarkastusten pitäisi olla perusteellisempia ja niiden sisältöä tulisi yhdenmukaistaa. Lisäksi tulisi pohtia, olisiko syytä pyrkiä siihen, että omakotitalot tarkastettaisiin joka tapauksessa tasaisin väliajoin, jolloin kuntotarkastuksen kytkös kaupan edistämiseen poistuisi”, Pentikäinen listaa.

Ohjausryhmässä ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö (STM), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), valtiovarainministeriö (VM), ympäristöministeriö (YM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Senaatti-kiinteistöt, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto (RAKLI), Rakennusteollisuus (RT), Kuntaliitto, Kiinteistöliitto ja Itä-Suomen yliopisto.

Lisätietoja: www.rakennustarkastusyhdistysrty.fi