Taloyhtiön

Korjausrakentamisen lisääntyessä jatkuvasti saavat kuntotutkimukset yhä suuremman merkityksen.
Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimuksia riittääkin paljon, sillä valtava osa kiinteistömassastamme on nyt korjausrakentamisikäistä.

Kuntotutkimus selvittää oikeat korjaustoimenpiteet. Tavoitteena on selvittää kohteen rakenteiden nykytila sekä mahdollisten vaurioiden laajuus, laatu, aiheuttaja ja merkitys rakenteiden tekniseen toimivuuteen tilaajan kanssa sovitussa laajuudessa.
Kuntotutkimusta tehtäessä on tärkeää, että tutkimuskohteesta saadaan riittävästi oikeata tietoa, minkä perusteella voidaan laatia oikeat korjaussuunnitelmat.
"Tilaajan etu ei ole se, että kilpailutettaessa pyritään tutkimuksen hinnassa tinkimään liikaa. Tutkimustyössä ei hinta yksin saisi olla määräävä tekijä, vaan tulisi katsoa, mitä milläkin hinnalla saa", sanoo tekninen päällikkö Aki Schadewitz.
"Valitettavasti alalle on tullut yrityksiä, joiden tutkimusosaamisesta ei ole varmuutta. Esimerkiksi uudisrakentamiseen erikoistuneet rakennussuunnittelijat eivät välttämättä hallitse erikoistumista vaativaa kuntotutkimusta. Tilaajat eivät kuitenkaan aina ymmärrä tätä seikkaa, jolloin he saavat halvalla mahdollisimman vähin näytemäärin tehdyn tutkimuksen. Tällöin voidaan pienellä otannalla saada joko liian hyvä tai liian huono tulos. Joskus tällaisen tutkimuksen tulos on, että tarvitaankin lisätutkimuksia, jotka tietysti maksavat lisää."
"Contesta Oy on VTT:n tavoin virallinen tutkimuslaitos, joten me emme kilpaile hinnalla, vaan ammattitaidolla ja luotettavilla tuloksilla."
"Päteviä kuntotutkijoita löytyy myös Betoniyhdistyksen kautta, joka on luonut kuntotutkijoiden koulutus- ja pätevöitysjärjestelmän", Schadewitz kertoo.

Puutteellinen tutkimus tulee kalliiksi
Schadewitzin mielestä olisi tärkeää kouluttaa asiakkaita, kuten kiinteistöjen omistajia, taloyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä, sillä oikealla tiedolla he voivat säästää suuria summia. Väärät korjaukset tulevat aina kalliiksi.
"Tutkimus olisi suoritettava kunnolla mm. myös piilevien vaurioiden löytämiseksi ja vaurioiden aiheuttajien selvittämiseksi. Puutteellisten tutkimusten pohjalta on mahdotonta tehdä hyvää korjaussuunnitelmaa. Pahimmassa tapauksessa vaurion aiheuttaja jää poistamatta ja korjaustyö joudutaan uusimaan. Syy on poistettava ennen korjaamista. Eihän oireiden poistaminen paranna tautia."
"Hyvän kuntotutkimuksen osuus esimerkiksi kerrostalon julkisivun korjaamisen kokonaiskustannuksista on vain 1-2 prosenttia ja korjaussuunnittelun kanssa yhdessä 2-5 prosenttia. On hölmöä ottaa kustannusten 95 prosentin osuudelle hirvittävä riski tinkimällä tutkimuksen ja suunnittelun viiden prosentin osuudesta", Schadewitz toteaa.
"Kun panostetaan tutkimukseen saadaan myös säästöä aikaan muun muassa vältettäessä yli- tai alikorjaaminen tai suoranaiset virheet."
Kuntotutkimuksessa tehdään yksityiskohtainen vauriokartoitus sekä kenttä- ja laboratoriokokeet. Tutkimus suoritetaan kohteessa paikan päällä visuaalisin havainnoin sekä erilaista teknistä tutkimusvälineistöä apuna käyttäen. Tarvittaessa rakenteista irrotetaan rakennekoekappaleita tai -näytteitä, joille suoritetaan tilauksessa sovitut laboratoriokokeet ja -tutkimukset. Kuntotutkimuksessa kertyneet tiedot sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset kootaan asiakkaalle kattavaksi kuntotutkimusraportiksi.

Ohuthietutkimuksella varmuus rakenteen kunnosta
Vanhojen betonirakenteiden kunnon ja vaurioiden selvitys, oikeanlaatuisten ja -laajuisten korjaustoimenpiteiden valinta sekä riittävän käyttöiän varmistaminen edellyttävät myös betonin mikrorakenteen tuntemista.
"Monipuolisena työvälineenä betonin rakennetutkimuksessa toimii mikroskooppinen ohuthieanalyysi, jonka avulla pystymme havaitsemaan rakenteesta myös piilevät sekä alkuvaiheessa olevat, mutta vielä päällepäin näkymättömät vauriot. Näyte ohuthiettä varten irrotetaan rakenteesta kuntotutkimuksen yhteydessä yleensä timanttiporalla. Uudisrakennustuotannossa ohuthietutkimus parantaa laadunvarmistuksen luotettavuutta", Schadewitz selvittää.
Ohuthie saa nimensä betonin petrografista analyysiä varten valmistetun preparaatin valmistustavan ja paksuuden mukaan. Preparaatti valmistetaan betonirakenteesta tai -tuotteesta irrotetusta kappaleesta tehdystä aihiosta hiomalla ja sen tarkastelupaksuus on vain 0,025 mm (25 _m eli noin 1/3 hiuksen paksuudesta). Ohuthie on pinta-alaltaan yleensä luokkaa 35 x 55 mm2. Myös suurempiakin preparaatteja voidaan valmistaa.

Elektronimikroskopia ja kuva-analyysi
Mitä erilaisimmista rakennusmateriaaleista voidaan tehdä nyt myös elektroni-mikroskoopilla. Menetelmä antaa materiaaleista nopeasti tietoa muun muassa vaurion syntytavan ymmärtämiseksi.
"Elektronimikroskooppikuvia voidaan ottaa jopa 1/1000 millimetrin kokoisista detaljeista. Mikroskooppiin liitetyllä EDS-laitteella analysoidaan näytteen alkuainekoostumusta. Laitteilla voidaan tehdä lisäksi muun muassa alkuainekarttoja."
"Kuva-analyysissä materiaaleista lasketaan esimerkiksi rakeiden ja huokosten kokojakaumia tai kuidun pituuden suhdetta leveyteen. Kuvat otetaan elektroni- tai valomikroskoopilla. Materiaalit voivat olla esimerkiksi kiviainesrakeita tai puuhiukkasia", Schadewitz kertoo.