Taloyhtiön

Tamperelaisen As Oy Koivistontien rintamamiestalojen hallituksen puheenjohtaja Cristian Seres pitää heinäkuun alussa voimaan tulevaa asunto-osakeyhtiölakia tervetulleena.

- Uusi laki on hyvin tarpeellinen. Kiitettävää on, että kaikki asunto-osakeyhtiötä koskevat pykälät on kerätty nyt yhteen.

Hän uskoo, että uusi laki terävöittää taloyhtiöiden toimintaa ja velvollisuus korjausselvityksen esittämisestä seuraavaksi viideksi vuodeksi lisää korjauksien suunnitelmallisuutta.
As Oy Koivistontien rintamamiestaloissa uusi laki ei tuo juurikaan muutoksia tullessaan - saatikka mullistaisi taloyhtiön elämää.

- Olemme useimmissa asioissa saavuttaneet uuden asunto-osakeyhtiölain vaatimukset, eli lain voimaantulo ei aiheuta meille stressiä. Tilanne voi ymmärrettävästi olla toinen niissä taloyhtiöissä, joissa asiat on hoidettu keskimääräisesti tai keskimääräistä huonommin.
As Oy Koivistontien rintamamiestaloihin kuuluu 9 rakennusta, joissa on 138 asuin- ja 9 liikehuoneistoa. Suuressa taloyhtiössä on totuttu tutkailemaan esimerkiksi remontteja pitkällä aikajänteellä.

– Viemäreiden, lämpöputkien ja sähkökaapeloinnin kuntotutkimus tehdään tänä vuonna. Lisäksi ilmanvaihtokoneiden modernisointi saattaa tulla ajankohtaiseksi lähivuosina, ja tässä yhteydessä selvitetään lämmöntalteenoton tai poistoilmalämpöpumppujen asennusmahdollisuus, Cristian Seres luettelee.

Hänen mukaansa pian historiaan jäävän lainkin kanssa on pärjätty. Yksi muutos tulee olemaan, että huoneistokohtaisten vesimittarien asentaminen helpottuu Koivistontien rintamamiestaloissa.

– Meillä on vesimittarien asentamista rajoittava pykälä yhtiöjärjestyksessä, ja mikäli olen tulkinnut oikein, uusi laki jyrää sen pykälän.

Hissiasiat
mietityttävät

Eniten Cristian Serestä arveluttaa vanhoihin taloihin jälkikäteen rakennettavat hissit.

– Pahimmillaan hissiasennuksella tärvellään alkuperäinen arkkitehtuuri ja syödään varat tärkeämpien remonttien alta.  Kaiken kukkuraksi hissi lisää talon energiankulutusta kasvattaen käyttökustannuksia.

– Mielestäni esteettömyyttä pitäisi edistää kevyemmillä ja paremmin kohdennetuilla tavoilla, jotka säästäisivät sekä osakkaiden kukkaroa että rakennuksia: esimerkiksi saneeraamalla yhteiset tilat ja alimman kerroksen asunnot liikuntaesteisiä varten ja asentamalla tarvittaessa porraskaidehissi. Ja tervejalkaisethan voivat tehdä helposti omat valintansa jo asunnon hankintavaiheessa, Cristian Seres muistuttaa.

As Oy Koivistontien rintamiestaloista yhdessä on hissi, ja kahdeksan muuta ovat hissittömiä. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja kertoo, että silloin tällöin hissien rakentaminen nousee esille yksittäisinä heittoina, mutta sen pitemmällä nämä eivät ole vielä johtaneet.

Uuden lain mukaan hissikustannukset osakkaiden kesken jaettaisiin sen mukaan, kuinka hissin lasketaan vaikuttavan huoneiston arvoon. Pääsääntöisesti hissihanke on taloyhtiön yhtiökokouksessa enemmistöpäätös. Seres toteaa, että vasta aika ja oikeustapaukset näyttävät, miten laki käytännössä toimii.

Lain valmisteluvaiheessa oli mietinnässä, josko vesikalusteet sälytettäisiin osakkeenomistajan vastuulle, mutta tästä luovuttiin.

 – Onneksi, Cristian Seres sanoo.

– Lakiin käsittelyvaiheessa tehdyt muutokset, kuten vesikalusteiden ylläpitovastuun säilyttäminen yhtiöllä, ja vaatimus siitä, että korjausselvitys esitetään yhtiökokoukselle kirjallisena, olivat onnistuneita.

Korjausselvityksen
pohjana PTS

Seuraavat viisi vuotta kattavan korjausselvityksen tekeminen ei tuota tuskaa As Oy Koivistontien rintamamiestalojen hallitukselle.

– Meillä PTS eli pitkän tähtäimen suunnitelma on teetetty muutama vuosi sitten, ja olemme päivittäneet siinä olevaa korjaussuunnitelmaehdotusta itse. Toimitimme korjausselvityksen jo viime vuoden kevätyhtiökokoukseen liitteenä osakkaille. Tosin siinä on isoja kysymysmerkkejä, koska viemäreiden ja sähkökaapelien kuntotutkimusta ei ole vielä tehty. Todennäköisesti tämän vuoden kokouksessa esitetään tarkentunut korjausselvitys, vaikka uusi laki ei silloin olekaan vielä voimassa, Seres suunnittelee.

– Se, että yhtiökokouskutsut pitää jatkossa toimittaa osakkeenomistajille kaksi viikkoa ennen kokouksen ajankohtaa, ei myöskään tuota mitään ongelmia. Kutsut on toimitettu ajoissa ennenkin. Muuttaessamme alkuvuodesta yhtiöjärjestystämme kirjattiin samalla nämä tiedossa olleet aikarajat omaan yhtiöjärjestykseemme.

Muutoinkin yhtiöjärjestystä päivitettiin vastaamaan runsaan neljän kuukauden päästä voimaan tulevaa lakia.

Osakkaiden korjaustiedot
yhdenmukaisiksi

Osakkaiden velvollisuus ilmoittaa remonteista kirjallisesti on Cristian Sereksen mielestä periaatteessa hyvä asia, koska muuten muutoksista ei välttämättä jäisi mitään dokumentaatiota.

– Toisaalta kokemuksesta tiedän, että muutospiirustusten ketjusta tulee vuosikymmenten jälkeen helposti vaikeaselkoinen. Ja aina joku muutos jää kirjaamatta määräyksistä huolimatta. Toivottavasti ilmoituksia varten luodaan valmis lomakepohja, jotta ne olisivat yhdenmukaisia.
Taloyhtiössä ei ole vielä päätetty, miten ilmoitukset säilytetään, mutta joka tapauksessa ne laitetaan hyvään talteen.

As Oy Koivistontien rintamamiestalojen osakkaille aiotaan kertoa remonttien ilmoitusvelvollisuudesta ja muistakin uuden asunto-osakeyhtiölain mukanaan tuomista muutoksista totuttuja viestintäkanavia pitkin. Niitä ovat kuukausittain jaettava tiedote, taloyhtiön omat kotisivut ja talojen ilmoitustaulut.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki on Cristian Sereksen mukaan ollut hyvin esillä sanomalehdissä ja kiinteistöalan lehdissä. Tietoa on siten saanut sitä halutessaan paitsi lehdistä myös internetin kautta. Omaa tietämystään hän aikoo vielä lisätä lukemalla lakia käsittelevän kirjan ja kyselemällä asiantuntijoilta.

Uudesta asunto-osakeyhtiölaista on syntynyt Koivistontien rintamamiestaloissa jonkin verran keskustelua eri yhteyksissä, mutta mitään suuria intohimoja suuntaan tai toiseen ei ole ilmennyt. Rauhallisin mielin ollaan, Cristian Seres summaa.

Hänen mielestään uutta lakia on turha "pelätä". Hän uskoo, että myös jatkossa taloyhtiön hallitukseen saadaan jäseniä - yhtä lailla kuin tähänkin asti.

– Jäsenen vastuuta ei kasvateta kohtuuttomasti. Muutoinkaan laki ei tuo mukanaan senkaltaisia muutoksia, että sillä olisi vaikutusta halukkuuteen osallistua hallitukseen.
Hänestä vaikuttaa erikoiselta, että isännöitsijä toimisi myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana - kuten uusi laki mahdollistaa.

– Tätä tullaan tuskin käyttämään. Ehkä se sopii joihin pieniin taloyhtiöihin, mutta ei meille.