Taloyhtiön

Alakiventie 4 Helsingin Myllypurossa lukeutuu tyypillisiin 1970-luvun kerrostaloihin. Vaan ei kaikin osin, enää. Viime helmikuusta lähtien talon portaikossa kulkevat asukkaat ja vierailijat ovat saaneet nauttia valovoimaisesta ilmiöstä, joka pohjautuu tämän vuosituhannen insinöörien kehitystyöstä.

Ilmiö tulee vastaan jo ennen kuin tarttuu ulko-oven kahvaan. Porrashuoneessa, ulko-ovea lähin valaisin tunnistaa tulijan oven läpi ja kytkeytyy palamaan.

Pohjakerroksessa on tarjolla hissikin, mutta kävellen saa kaupanpäällisenä kuntoilua. Muutama askel ensimmäisiä portaita, ja toiseen kerrokseen syttyvät valot. Toisesta muutama porras kohti kolmatta kerrosta, ja siellä syttyvät valot. Neljännessä, viidennessä ja kuudennessa kerroksessa portaikko on yhä pimeänä ja pimeäksi jääkin, mikäli kulkija katoaa kolmannen kerroksen huoneistoon.

- Huonotehoiset valaisimet olivat tulleet tiensä päähän. Valaistusta olisi joka tapauksessa pitänyt parantaa, Pekka Selvinen kertoo Alakiventie 4 valaistusmuutoksen taustasta. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston, ATT, teknisenä asiantuntijana hän konsultoi kaupungin kiinteistöyhtiötä erilaisissa korjaus-, kehitys- ym. hankkeissa, laatii pitkäntähtäimen suunnitelmia, sopimuksia ja valvoo toteutuksia.

 - Kokeilematta emme uusia asioita lähde ottamaan laajasti käyttöön, hän toteaa.

Työstään hänellä on kahden kymmenen vuoden kokemus.

Myllypuron Kiinteistöt Oy:n taloihin kuuluva kuusikerroksinen yhden portaikon ja 36 huoneistoa käsittävä Alakiventie 4 valikoitui pilottikohteeksi, jonka myötä saadaan käytännön tuntumaa asuinkerrostalossa systeemistä, jossa valaisimissa on korkeataajuus- eli tutkatekniikkaan (HF) perustuvat liiketunnistimet, sensorit.

Tämän talon portaikoissa ei voi valoitta kulkea päivälläkään. Ulko-oven lasiruudut ovat ainoa päivänvaloa sisään päästävä osa. Jo ensimmäinen porrasnousu on ulko-oveen nähden kulmauksen takana ja hämärässä, ylimmät nousut ovat täysin pimeitä. Porrastasanteiden lattiat ovat lisäksi tumman ruskeat ja huoneistojen ovet tummaa sinistä, seinät sentään harmahtavaa valkoista.

Huoltokeikat harvemmiksi

Kiinteistöhuollon työnjohtajalla Tuomo Hentilällä on uudenlaisen valaistussysteemin puoltamiseen oma näkökantansa.

 - Heti on yksi huolto vähemmän, kun saatiin valokytkinhomma pois.

'Kytkinhommia' eli ilkivaltana rikottujen kytkimien vaihtamista ehjiin kertyy huoltojoukoille turhan paljon - mitenkään kohdistamatta ongelmaa erityisesti kyseiseen taloon. Tunnistintekniikkaan siirryttäessä kytkimet poistetaan kokonaan ja aukot peitetään.

 - Hehkulamput eivät kauaa kestä, ja vaihtaminen on aika iso homma. Kuinka paljon lampun vaihto vie aikaa, se riippuu valaisimestakin, Hentilä selvittää.

Kun taloja on kymmenittäin ja monissa useita rappuja ja kerroksia ja lisäksi kellari- ja vinttitiloja valaisimineen, tätäkin, ehkä ohimennen hoituvaksi kuviteltua työtä riittää joka päivälle.

Uusien valaisimien kupujen alta paljastuville 18 watin pienoisloistelampuille valmistaja on luvannut pidemmän iän kuin hehkulampuissa. Mitä ylemmässä kerroksessa liiketunnistinvalaisimet ovat, sitä vähemmän syttymisiä ja sammumisia loisteputkille kertyy.

Vilkkaimmin liikennöidyssä ala-aulassa syttymis-sammumisliikettä riittää paljonkin.

Ennen kuin Alakiventiellä päädyttiin HF-tunnistintekniikan hyödyntämiseen, yhdessä kerroksessa tehtiin kokeilu perinteisemmällä infrapunatunnistimella. Ne vaativat reagoidakseen lähestymisen tietyssä kulmassa. Toisaalta tunnistamisetäisyys koettiin liian lyhyeksi.

Eri mahdollisuuksia kohteen mukaan

Tämän kohteen jokaisessa valaisimessa on oma liiketunnistimensa.

Periaatteessa syttyminen olisi voitu myös ketjuttaa. Silloin portaikon ensimmäinen valaisin olisi sensorivalaisin, jolta liikkeen aiheuttamana impulssi lähtisi muille valaisimille (slave- eli orjavalaisimet), joko kaapelia pitkin tai johdottomana radiomoduulilla. Oleellisin este asuinkerrostalossa kyseisen systeemin asentamiselle on se, että tällöin kerrosten huoneistoista rappukäytävään tultaessa valot eivät syttyisi. Toisaalta yhden tunnistimen varassa kaikki valaisimet syttyisivät joka kerta, ja sähköä kuluisi enemmän kuin tarve vaatii.

Sen sijaan pitkillä käytävillä, esimerkiksi kellareissa tai vinteillä, edellä mainittu yhden tunnistinvalaisimen ja 'orjavalaisimien' systeemi on soveltuva. Jos käytävälle tullaan molemmista päistä, tunnistimet on oltava molemmissa päissä. Liiketunnistimin varustetut valaisimet ovat 'orjia' hintavampia

Estetiikkaa ja lisäturvaa edellä mainitunlaisiin valaistussysteemeihin on mahdollista tuoda lisäämällä valaisimen sisään led-moduuli. Riippuen moduulin led-kennojen määrästä valaisimessa palaa jatkuvasti joko himmeämpi tai voimakkaampi perusvalo. Mikäli led sisältää myös akun, valaistava tila ei pimene täysin sähkökatkoksienkaan aikana.

Alakiventien kohteessa led-moduuleihin ei investoitu.