Taloyhtiön

Toimiva, ympäristöönsä sopiva, kaunis katsella ja asukkaitaan ulkoilmaan houkutteleva  - kerrostalon pihamaa parhaimmillaan. Monissa taloyhtiöissä todellisuus on jotain muuta. Rakennuksille tehtävien hintavien peruskorjausten paineessa pihat tahtovat jäädä lapsipuolen asemaan. Niinkin tosin sattuu, että pihan kunnostus käynnistyy juuri muusta myllertämisestä johtuen. Sysäys voi tulla myös viranomaistaholta.

Pelastusteiden olemassaolon kanssa ollaan tänä päivänä tarkkoina. Ei riitä, että taloyhtiön tuntumassa on pelastustietä osoittava kyltti. Pelastustie on pidettävä myös toimivana, vapaana esteistä. Aina paloautojen mentävät väylät eivät ole hoidettavissa nykymääräykset täyttäviksi ainoastaan liian lähelle kasvaneita puita kaatamalla tai pihan pinnoitteiden kantavuutta lisäämällä. Joskus voi joutua rakennuksen purkutöihinkin.
Neljäkymmentä vuotta piha- ja vihersuunnitelmia työkseen laatinut Seppo Äijälä esittelee työn alla olevaa kerrostalokohdetta, jossa pelastustien kuntoon laittamiseksi tullaan lyhentämään piharakennusta.
Väljennykset helpottavat myös pihojen yhä konevaltaisemmaksi kehittyneiden huoltotöiden tekemistä. Missäpä taloyhtiössä enää lumia työnneltäisiin kolalla, esimerkiksi.

Sade- ja sulamisvedet
hallintaan
Maisemakonttori Oy:n vetäjän mukaan 1970-luvulle saakka pihojen suunnittelu oli hyvin sattumanvaraista. Tänä päivänä pihasuunnitelmien tekeminen on rakennusluvan ehto. Kuinka tarkalla sihdillä suunnitelmia hyväksytään, riippuu paikkakunnasta. Näissä asioissa Seppo Äijälä katsoo edelläkävijöiden löytyvän pääkaupunkiseudulta. Toimistonsa kotikaupungissa, Helsingissä, pihasuunnitelmat hyväksytetään myös kaupunkikuvallisuuden näkökulmasta. Monissa maaseutukunnissa pihasuunnittelun hän epäilee riippuvan enemmänkin rakennuttajan valveutuneisuudesta kuin valvonnan tiukkuudesta.

Valtaosa Äijälän toimistossa syntyneistä suunnitelmista on laadittu ja laaditaan yhä uudisrakennuskohteisiin. Niissä asiakkaat ovat vuosien, vuosikymmentenkin aikana tutuiksi käyneitä rakennusliikkeitä ja rakennuttajia. Suunta korjausrakentamiseen on kuitenkin selvä tälläkin rakentamisen lohkolla; yhä enemmän ammattikunnan suunnitelmia kysytään myös vanhojen pihojen saneeraukseen. Paitsi pelastusväylien ajan tasalle saattaminen teknisiä taustasyitä ovat etenkin ongelmat pintavesien kuluissa sekä paikoitustilojen riittämättömyys.

Pintavesisuunnittelu, vesien ohjailu ja kuivatussuunnitelmat sadevesikaivojen paikkojen miettimisineen sekä rakennuskorkojen säätämisineen - seikat, jotka perinteisesti on laskettu pikemminkin rakenne- kuin pihasuunnitteluun - ovat kuuluneen Äijälän toimiston erityisosaamisten joukkoon jo pitkään. Etenkin tästä syystä heidät kutsutaan uudiskohteiden suunnittelutiimeihin mukaan heti alusta lähtien.

Vanhojen pihojen vesiongelmien syyt löytyvät yleisesti sadevesikaivojen määrällisestä niukkuudesta. Säästäminen on kostautunut varsikin 1960-1970 - luvuilla rakennetuissa pihapiireissä. Tyypillistä ajanjaksolle oli tehdä rakennukset hyvin alas. Siksi riittävien kaatojen tekeminen jälkikäteen vesien ohjailemiseksi rakennusten vieriltä on hankalaa. Pahimmillaan pintavedet pyrkivät portaikkoihin. Nekin vähäiset salaojat ja viemärit, joita on, saattavat olla juuristojen tukkimia. Tässä mielessä pahimpia puulajikkeita Seppo Äijälän mukaan ovat koivut. Haapa ja poppeli puolestaan runtelevat pinnoitteita pinnassa kulkevilla juurillaan.

Päätösten tekemiseen
herättelijän rooli tärkeä
Vaikka pihan korjauksesta, kuten muistakin taloyhtiön asioista, päättää taloyhtiön hallitus eikä isännöitsijä, useimmissa hankkeissa isännöitsijät tulevat pihasuunnittelijoille tutuiksi.
- Isännöitsijä on välikäsi, Seppo Äijälä määrittelee isännöitsijäkunnan roolin tilaajana toimivan taloyhtiön, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden muodostamassa hankekuviossa. Välikätenäkin isännöitsijä voi vaikuttaa muun muassa siihen, etteivät pihan epäkohdat ehdi kehittyä niin pahoiksi, että korjaustöihin on rynnättävä kiireellä, joka jätä riittävää aikaa kunnolliselle, perustekijöistä lähtevälle suunnittelulle.
 
Suunnittelu edellisenä kesänä, toteutus seuraavana, niin sen pitää mennä. Samalle kesälle Äijälä ei molempia vaiheita soisi sullottavan. Jo tarjouslaskennalle on varattava oma aikansa. Huomioon otettavia näkökohtia riittää. Itse hän ei lähde antamaan urakkatarjouksia paikan päällä käymättä, vaikka pääosa suunnittelukustannuksista laskutetaankin yleisimmin pihan pinta-alan mukaan.
 
Vanhojen talojen papereista ei likimainkaan aina löydy riittävästi lähtötietoja luotettavan pihasuunnittelun pohjaksi. Muun muassa korkeudet on mitattava - joskus siinäkin tapauksessa, että rakennusaikaiset mitat ovat tallella. Korkotasot voivat hyvinkin muuttua ajanoloon. Etenkin savimailla on taipumus painua.

Niissäkin 20-30 vuotta palvelleissa pihoissa, joissa pintavesien kuluissa ei ole ongelmia, kaivamista tarvitaan, pintojen uudistamiseksi, lisäkaapeleiden vetämiseksi ym. Kaivausvaiheessa voi tulla esiin yllätyksiä, joiden vuoksi suunnitelmia on tarkistettava tai muutettava. Mahdollisista lisämuutostöistä, käynneistä ja tarkastuksista aiheutuvat omat lisäkustannuksensa. Niiden laskutusperuste ja kustannukset, esimerkiksi tuntiveloitus, on syytä tehdä selväksi jo suunnittelutarjouksessa.

Tilaa lumille
ja leikeille
Pelastustiet, pyykin kuivaus, tomutus, jätehuoltotilat, lumien sijoittaminen, autopaikat ja eri-ikäisten oleskelu, kasvit: kaikelle on löydettävä oma toiminnallisesti ja viihtyisyyden kannalta paras mahdollinen paikkansa. Ahtaammilla tonteilla muun muassa lumien kasausalueen järjestäminen ei aina tahdo onnistua. Poiskuljetuttaminen maksaa, talven laadusta riippuen paljon tai ei ihan niin paljon, huomattavasti kuitenkin. Tehdäkö uhrauksia, kasvata lumet tontille kasvillisuuden tai jonkun muun kauniin, hyvän ja mukavan kustannuksella, sen päättää tilaaja.
 
Leikkialueita uudistettaessa suunnittelijalla on oltava mielessä EU-määräykset niin sijoittamisen, aluspinnoitteen kuin leikkivälineidenkin suhteen. Välineitä koskee lisäksi vuosittainen tarkastuspakko.
Pihoja on yhä enemmän myös parkkihallien katoilla. Näiden kansipihojen leikkien turvaamiseksi on saatavissa turvallista pehmomattoa, varta vasten mm. keinupaikkojen alustaksi.
Aikuisten omakohtaiset toiminnallisuuden toiveet pihasuunnittelijoille kiteytyvät useimmiten oleskeluun penkkeineen ja mahdollisesti grillauspaikkana. Myös sanamukaisempaa toiminnallisuutta pyydetään, pelikenttää mm. petankin harrastamiseen. 
 
Kauneus katoavaista,
jos hoito liian vaativaa
Valtaosa taloyhtiöiden pihojen hoidoista on huoltoyhtiöiden vastuulla. Skaala niiden viherosaamisessa on laaja. Korkeaakin puutarha-alan osaamista löytyy, mutta osan vihertietämys riittää lähinnä nurmikon leikkuuseen. Tämä tosiasia pihasuunnittelijan on otettava huomioon suunnitelmissaan, valitessaan pihaan kasveja. Kestävää ja helppohoitoista, on turvallinen resepti. Osaamattomat, mutta innokkaat hoitajat voivat tuhota mm. monet pensaat silpoessaan niitä ylettömästi tai lajin kannalta väärällä leikkaustavalla leikkaussakset käteen saatuaan.
- Yleensä leikkaus tarvitaan vain 3-5 vuoden välein, Seppo Äijälä toppuuttelee. Myös perennojen suosimisessa osana suunnitelmia on rajoituksensa. Jo yhdeksi kesäksi kitkemättä jääneet perennaistutukset tahtovat tukehtua rikkakasvien alle.

Ylikasvaneiden puiden poisto tuottaa pihassa kuin pihassa aina tuskaa osalle asukkaista. Suunnittelija ja kaatajat saavat tuntea sen vihaisina katseina. Kokemuksesta Äijälä tietää, että kiukuilla on taipumus laantua piha muututtua valoisammaksi, muun kasvuston elinmahdollisuuksien eduksi.
Puun kaatoja tehdään myös turvallisuussyistä. Etenkin koivu lahoaa herkästi tyvestään, jos maan tasoa on aikojen saatossa nostettu. Sellaisena puu on altis kaatumaan tuulessa.

Rakentamisessa suuntaus on ollut yhä pienempiin pihoihin kerrostaloissa. Kasvivalinnoissa se heijastuu pienempien puiden suosimisena. Talviseen pihaan vihreyttä tuomaan löytyy pieniä havukasveja.

Rivitaloyhtiöissä yhteiset piha-alueet teetetään ulkopuolisilla. Osakkaiden omien pikkupihojen suunnittelu ja toteutus on yleensä kunkin omissa käsissä. Yleinen haksahdus, joka osuu alan ammattilaisen silmään, on liian suurikokoisiksi kasvavien lajien valinta pienille istutusalueille. Ennen pitkään pihaneliöt ovat kasvavat liki umpeen.

Etenkin taimimyymälöissä soman ja tiiviin näköiset pikku havupuut ja -pensaat saattavat yllättää kasvullaan, jota useimmiten ei voi mitenkään rajoittaa kasvia tuhoamatta - useimmat havuthan eivät kestä leikkausta lainkaan. Monet pensaatkin voivat kasvaa metrejä korkeiksi pikku puiksi.  Oma lukunsa ovat leikattavaksi tarkoitetut pensasaidat, jotka väärällä leikkaustavalla tai leikkauksen puutteessa kasvavat nopeasti ulos raameistaan.