Taloyhtiön

  - Jonkinlainen paikka, missä ihmiset voivat viihtyä ja oleskella. Tämä on kuulemma tavallisin toive taloyhtiöissä, jotka ovat tilaamassa pihan kunnostussuunnitelmaa. On paljon pihoja, joissa on vuosikymmeniä eletty lähinnä autojen pysäköinnin ja jätehuollon toimivuuden ehdoin. Siihen nähden ei vaikuta suureelliselta toivoa pihasta paikkaa myös ihmiselle.

Ei niin, etteikö pysäköinnin ja jätehuollon sujuminen olisi merkittävä tekijä monien perheiden yhteisessä pihassa, asumisen viihtymiseenkin heijastuva. Mutta muutakin ihmiset kaipaavat.

Jos pihoja lapsirikkaammilla vuosikymmenillä rakennetuissa taloyhtiöissä onkin lapsia muistettu, aikuisille on ehkä tuotu ehkä penkki, eikä muuta. Ajat ovat muuttuneet, tuolloiset lapset aikuistuneet ja muuttaneet pois, aikuiset ikääntyneet ja pihapuut kasvaneet. Asunnot eivät välttämättä enää vastaa tämän päivän lapsiperheiden odotuksia. Keinujen ja hiekkalaatikkojen liepeillä meno on hiljentynyt.

Pihasuunnittelua sekä toteuttava että opettava AMK-hortonomi Eeva Blomberg on huomannut saman asian kuin kunnostussuunnitelmia pihalleen tilaavien taloyhtiöiden väki. On paljon pihoja, jotka eivät ole enää oikein kenellekään.

Samalla kun pihan käyttöä lähdetään miettimään aikuisten asukkaiden tarpeiden pohjalta, on hyvä tarkistaa myös ikääntyneiden pihapuiden ja pensaiden kunto. Vähän väriä ja kukkia - toive on yleinen myös, ja ankeisiin sisäänkäynteihin halutaan virkistävää.

Hedelmällisintä aidossa
vuorovaikutuksessa

Asunto-osakeyhtiöiden pihasuunnittelua Eeva Blombergin työlistoilla on ajoittain, ei jatkuvasti. Parin vuosikymmenen aikana taloyhtiöiden osuus referenssilistalla on venynyt kuitenkin kymmenissä laskettaviksi. Mittakaavaltaan pyynnöt ovat olleet pihojen kohentamisista perusteellisiin kunnostuksiin ja muutoksiin.

Osakkaiden ja asukkaiden tarpeet ja tavoitteet ovat pohja, jonka tulisi olla tiedossa suunnittelutyön alkajaisiksi.

- Vaikeaa, jos ei ole asukkaidenkaan kanssa missään tekemisissä, Blomberg toteaa.

Jokseenkin siten asian kuitenkin oletetaan toisinaan järjestyvän. Isännöitsijä saattaa soittaa, pyytää vain käymään katsomassa paikan päällä, erittelemättä suunnittelutoiveita sen tarkemmin kuin 'jotain pientä korjausta ja parannusta'. 

Ammattilaisena Blomberg haluaa käydä asukkaiden, hallituksen ja isännöitsijän kanssa läpi tavoitteet ja tarpeet, tutustua pihaan ja vasta sitten lähteä hahmottelemaan luonnosta tai tekemään suunnittelusta tarjousta.

Isoissa ja hyvin organisoiduissa vuokrataloyhtiössä ote pihojenkin kunnostushankkeissa on suunnitelmallisempaa, julkisyhteisöinä myös hallinnointi on erilainen kuin asunto-osakeyhtiöissä. Mitä pihoihin halutaan tehtäväksi, sen määrittelevät enemmän pihan ikä ja kunto kuin asukkaiden mielipiteet. Kun hankkeeseen ryhdytään, kerralla halutaan yleensä tehdä myös enemmän, kustannuksia koko ajan tinkaamatta.

- Se ei kuitenkaan tarkoita tuhlausta, Eeva Blomberg tähdentää.

Asunto-osakeyhtiöissä sen sijaan "mitä se maksaa" -kysymys napsahtaa suunnittelijalle heti ensitapaamisella. Suunnittelijan onkin varauduttava hahmottamaan kustannuksia alusta lähtien, raha painaa voimakkaammin tarpeiden tavoitteiden rinnalla, kun asiakkaana on asunto-osakeyhtiö.  Ymmärrettävää se on sikälikin, että monesti pihan kehno kunto ja ankeus ovat iskeneet osakkaiden silmiin entistä vahvemmin ison ja hintavan julkisivuremontin valmistuttua.

Selvyys, mitä pyydetään,
mitä tarjotaan

Kesällä 2007 Blombergille osui useammankin taloyhtiön pihasuunnittelu, julkisivusaneerauksien jälkimaininkeina. Samalle kesälle ajoittui suunnittelutyö myös taloyhtiöön, jossa julkisivuremontti häämötti vasta edessäpäin. Osakkaat halusivat suunnitelmat pihasta etukäteen, vaikka toteuttamisvaiheeseen tiedettiin siirryttävän vasta rakennuksen kunnostuksen jälkeen.

Mieluisena Eeva Blomberg sanoo kokevansa, jos pääsee esittämän tekemäänsä luonnosta tai luonnoksia taloyhtiöiden asukasillassa, vaiheessa, jossa tilaajat saavat vielä vaikuttaa. Antaa pihan käyttäjille mahdollisuus tuoda mielipiteensä esiin, jatkaa suunnittelua sen pohjalta.

Joskus on taas sellaista, että tilataan suunnittelu sellaisenaan, ilman välitapaamisia. Yksi menettelytapa on, että isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja laittavat suunnitelmaluonnokset nähtäväksi rappukäytävään. Tällöin suunnittelija ei itse ole suoraan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, mutta mahdolliset viestit kulkeutuvat hänelle. Suunnitteluprojektin etenemistapa on myös aikataulukysymys, riippuu, missä tahdissa taloyhtiössä halutaan päästä valitsemaan urakoitsijaa, kilpailuttamalla tai muuten.

Myös suunnittelutöistä osa tulee - tai jää tulematta - kilpailun kautta.  Aina tarjousten kysyjät eivät osaa määritellä tarkemmin, mitä suunnittelijalta haluavat - haluavatko suunnitelmaan mukaan myös kustannusarvion ja työselityksen tai muuta sellaista. Turhaa työtä säästääkseen suunnittelijan on parasta ottaa rajat selville kysymällä etukäteen.  

- Usein laitankin tarjoukseen, että suunnitelmaan kuuluu tämä ja tämä ja tämä, tällaisella aikataululla. Ja jos myöhemmässä vaiheessa asiakkaalla tulee tarpeita lisätöistä, veloitus lasketaan näin ja näin. Tärkeää, että asiakkaan on helppo hahmottaa tarjouksen sisältö ja kustannusvaikutukset.

- Varmaan eri suunnittelijat tekevät luonnoksiakin eri tarkkuudella. Tietysti, jos luonnosvaiheessa jo joutuu laskemaan pihatöiden kustannuksetkin, on pakko olla tarkkana. Suunnittelija joutuu ottamaan kalusteita ja leikkivälineitä jo selville merkkiä myöten, hintoineen.

Jos luonnosvaiheessa joutuu tekemään enemmän työtä, luonnoksesta tulee myös kalliimpi.

Yksilöllisyyttä,
jos mahdollista

Jos perusteellisena ja monipuolisena tilattu suunnittelu maksaa, asiakkaan kannattaa miettiä vaihtoehtoa, jossa kustannuksien venyttämiseksi pidemmälle aikavälille konkreettisia työvaiheita lähdetään viemään vaiheittain. Esimerkiksi laitatetaan ensin vaikka kattovesien ohjailu hallintaan, estetään veden kerääntyminen seinänvieruksille tai valuminen kulkuväylille, joille jäädyttyään vaarantaa turvallisen kulkemisen.

Jos nurmikon ja kasvien hyvinvoinnin kannalta maapohjaa on muotoiltava, muokattava ja maa-ainesta lisättävä, ne voi ottaa yhdeksi vaiheeksi. Uudet päällysteet kulkuväylillä, portaat ja muurit maksavat, mutta helpottavat jatkossa pihan hoitoa ja lisäävät pihan kulutuksenkestoa.   

Portaikkojen sisäänkäyntien päällysteet ovat raja-aluetta. Suunnittelu voi tulla pihasuunnittelijalle tai rakennuksen peruskorjauksen suunnittelijalle. Kuka päällysteen valitseekaan, Blomberg soisi mietittävän vaihtoehdoiksi myös muita kuin harmaita betonilaattoja. Niitä hän on nähnyt käytetyn myös vastavalmistuneissa arvokkaissakin kerros- ja rivitaloissa.  

- Jos osakkeenomistajat ovat saaneet etukäteen valita sisäpintojen materiaaleja ja keittiökaapistot, miksi heille ei annettaisi mahdollisuutta vaikuttaa myös pihalaattojen valinnassa?   Blombergin kysymys on aiheellinen, etenkin kun hänellä on tiedossa, että tavanomaisia betonilaattoja vaihdetaan pirteämpiin, yksilöllisempiin, hienostuneenpiin kohta taloon asetuttua. 

- Se on järjestelykysymys. Laatutasoa voisi nostaa.

Nykyään kerrostaloyhtiöiden pihat ovat pienempiä kuin 60-70-luvuilla. Kulutus pinta-alaa kohden on suurempi, pihat kuluvat nopeammin - paitsi jos ne on suunniteltu hyvin. Pinta-alaltaan niukemmat pihat ovatkin Blombergin mukaan keskimäärin harkitummin jäsenneltyjä. Muun muassa useamman talon autopaikat keskittämällä tiloja säästyy muihinkin tarpeisiin.