Taloyhtiön

Jäätyy, sulaa, jäätyy, sulaa ja sulaa vielä enemmän, sulaa kokonaan, jäätyy. Mahtaako jatkossa olla, että talvi keikkuen tulevi, ehkä myös etenevi keikkuen? Vanhan sanonnan mukaan keikuttaen tulevaksi todettu oli kevät. Muiden vuodenaikojen keikkumisista ei ole jäänyt puheita mieleen.

Joka tapauksessa: lämpötilojen voimakas heittely talviaikaankin kannattaa ottaa huomioon tulevissa kasvivalinnoissa. Puuvartisissa kasveissa jatkuva sulamisen ja jäätymisen välillä sahaaminen voi esimerkiksi ensin halkaista, sitten irrottaa kuoren. Lahdessa ilmiö on nähty muun muassa vaahteroissa. Kaupunki joutuu vaihtamaan paljon vaahteroita, syyksi epäillään kasvien ulkomaista alkuperää.  Luontaisesti levinneet vaahterat sen sijaan ovat pitäneet takkinsa.

Koettelemuksia kasveille on luvassa kesäisinkin, jos ääripään ilmiöt, tosihelteet ja kaatosateet, ottavat tavakseen vierailla usein ja vuorotellen.

Tavallisiin kevättoimiin jo ennen ilmastonmuutospuheita on kuulunut puuvartisten kasvien ja havukasvien suojaaminen auringon porotukselta. Kun maan on vielä jäässä, pääosin vain routakerroksiin juurensa ulottaneen kasvin vedensaanti on heikkoa, joten ei sen parane antaa haihduttaakaan sitä täysillä. Isoksi kasvaneilla kasveilla suojaaminen ei järin helposti enää onnistu. Ensimmäiset kymmenen vuotta kasvaneina, juurensa syvemmällekin kairanneina ja kuoreltaan vahventuneina kasvit ovat kuitenkin jo sopeutuneet, kestävät näitä perinteisiä kevätkoettelemuksia paremmin.