Taloyhtiön

Kevään varma merkki kaupungeissa on kiusallinen katupöly.  Hiukkasia tosin leijailee aina ilmassa, mutta niiden koko, muoto ja koostumus vaihtelevat. Ilmassa olevat suuret hiukkaset ovat pääosin katupölyä ja maaperästä tuulen nostattamaa materiaalia.

Seuraava tiedote kuultiin radiossa samana aamuna, kun olimme menossa Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen haastattelemaan ympäristötarkastaja Jari Viinasta:
"2005-04-28 08:00:00
Pääkaupunkiseudun ilmassa on tänä aamuna runsaasti katupölyä ja liikenteestä peräisin olevia pakokaasuja. Ilmanlaatu on erittäin huono Helsingin keskustassa ja huono Vantaan pääväylien varsilla korkeiden pölypitoisuuksien vuoksi. Muualla pääkaupunkiseudulla ilmanlaadun heikentävät välttäväksi sekä liikenteen pakokaasut että katupöly. Kuivan sään jatkuessa pölypitoisuudet pysyvät koholla."
Osuimme siis asiantuntijan puheille "hyvänä" huonona päivänä.
- Suomessa suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on liikenteen maasta nostattamaa katupölyä. Hengitettävien karkeiden hiukkasten pitoisuudet kohoavat erityisesti maalis-huhtikuussa, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat kaduilta liikenteen ja tuulen vaikutuksesta ilmaan, Viinanen selostaa.
Keväinen katupöly on ongelma Suomessa, koska katuja joudutaan hiekoittamaan talvisin.
- Talven aikana kaduille ja teille levitetty hiekoitushiekka jauhautuu autojen renkaiden alla ja pölyää keväällä katujen kuivuttua liikenteen sekä tuulen vaikutuksesta. Pölystä huomattavan suuri osa on peräisin asfaltista, sillä hiekka toimii renkaiden alla ikään kuin hiekkapaperi.
- Kadut pölyävät eniten vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla erityisesti  ruuhka-aikoina. Tällöin hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet saattavat kohota yli kymmenkertaisiksi keskimääräiseen tasoon verrattuna. Helsingissä ongelmallisia katuja ovat muun muassa Mannerheimintie, Hämeentie, Mäkelän- ja Sturenkadut sekä kantakaupungin ahtaat katukuilut, Viinanen kertoo.
- Katupöly ei kuitenkan ole vain suurten kaupunkien ongelma, vaan korkeita hiukkaspitoisuuksia voi esiintyä myös pienissä kunnissa ja taajamissa. Kaikkiaan kuitenkin vuositasolla tarkasteltuna Suomessa mitatut hiukkaspitoisuudet ovat useisiin muihin Euroopan maihin verrattuna matalia, mutta varsin korkeita pitoisuuksia  meilläkin esiintyy juuri katupölyn takia keväisin.

Kiinteistöjen keinot
Katupölyä voidaan vähentää myös kiinteistöjen toimenpitein, sillä hiekka kulkeutuu talven kuluessa valumina ajoradoille jalkakäytäviltä ja pihoilta.
- Kiinteistöjen tulisi talvisessa hiekoituksessaan välttää hienon hiekan käyttöä ja valita tilalle mieluiten pesty sepeli. Sepelin hankinta kannattaa tehdä jo ajoissa syksyllä, jolloin sen voi ennen pakkasten tuloa itse pestä vedellä ja tarvittaessa lisätä suolaa. Tietysti valmiiksi pestyäkin sepeliä on ostettavissa, Viinanen sanoo .
- Tärkeätä on myös, että kiinteistöt hoitavat alueensa auratut lumet ajoissa lumenkaatopaikoille. Tällöin jo merkittävä osa hiekasta kulkeutuu lumen mukana pois kadulta, eikä jäätynyt lumikinos keväällä haittaa kunnan suorittamaa ajoradan puhdistusta.
- Keväällä kiinteistöjen tulisi puhdistaa omat pihansa ja katuosuutensa juuri ennen kunnan suorittamaa ajoväylien puhdistusta. Vihjeeksi kiinteistöille: Kun kiinteistön hiekat siivotaan ajoradan reunaan, niin kunta kuljettaa ne ilmaiseksi pois puhdistaessaan vuorollaan omaa osuuttaan. Pihahiekkoja ei kuitenkaan pidä missään tapauksessa siivota kunnan jo puhdistamalle kadulle. Kaikessa puhdistamisessa kannattaa ehdottomasti käyttää vettä pölyämisen estämiseksi, Viinanen neuvoo.
- Lehtipuhaltimen käyttö hiekan poistoon pahentaa ongelmaa nostamalla pölyä ilmaan, ja joissakin kunnissa muun muassa Helsingissä ja Espoossa sen käyttö hiekan poistoon onkin kielletty kunnallisella ympäristönsuojelumääräyksellä.
- Varsinaisen puhdistustyön tekijän suojelemiseksi, olipa hän sitten ammattilainen tai talkootyöläinen, on paras keino käyttää vettä pölyn sitomiseksi. Joko kastellaan ensiksi pinta ennen lakaisua tai käytetään kastelevaa lakaisukonetta, Viinanen opastaa.

Autot pois tieltä
Yksilötasollakin voidaan asiaan vaikuttaa muun muassa siirtämällä auto pois kadulta, jonka hiekoitushiekkoja poistetaan.
- Vaikka rakennusvirasto käy hyvissä ajoin sijoittamassa siirtokehotukset puhdistettaville katuosuuksille, niin siitä huolimatta Helsingin kaupunki joutuu siirtämään tuhansia autoja vuodessa puhdistustöiden tieltä. Tämä tietysti hidastaa töitä ja auton omistajallekin se tulee kalliiksi. Vaikka siirtomaksu peritäänkin, niin myös veronmaksajille asiasta koituu kuluja työaikojen pidentymisen ynnä muun myötä.
Kaikkiaan katupöly on erityisesti keväällä kaupunkilaisille pysyvä viihtyvyysongelma ja ärsytysoireiden aiheuttaja. Sitä ei voi kokonaan poistaa,  mutta järkevästi toimimalla sitä voi vähentää.