Taloyhtiön

Kaksikerroksisen lähiötalon katolle rakennettaisiin isot, 150 neliön terassihuoneistot. Toteutettaisiin lisärakentamista, jolla lähes 40 vuotta vanha taloyhtiö voisi rahoittaa kerrostalon vaatimia suuria korjaushankkeita. Tällaisia visioita ei kovin usein esitetä perinteisten lähiökerrostalojen korjaamiseksi. Helsinkiläinen, asunto-osakeyhtiönsä puheenjohtajana toimiva Pekka Voltti sen sijaan sanoo visioineensa, koska lisärakentaminen olisi kortteleittain toteutettuna käyttökelpoinen tapa uudistaa rakennuksia, rahoittaa korjaushankkeita ja parantaa asumismukavuutta.

Eläkkeellä oleva arkkitehti Pekka Voltti on toiminut 16 vuotta lauttasaarelaisen asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä ja toimii tällä hetkellä sen puheenjohtajana. Hän kertoo innostuneensa Julkisivuyhdistyksen vuonna 2002 järjestämästä,  arkkitehtiopiskelijoille suunnatusta arkkitehtikilpailusta, jossa tehtävänä oli 1970-luvun elementtikerrostalon julkisivujen ilmeen kohentaminen ja rakennuksen toiminnallisuuden parantaminen sekä pihamiljöön uusiminen. Kilpailulla haettiin ennakkoluulottomia ehdotuksia uudemman rakennuskannan korjaussuunnittelun kehittämiseksi sekä yleisemmin myös 70- ja 80-luvun alueellisen rakentamisen ns. ongelmakohtien ratkaisuvaihtoehtoja.

- Ohjelma oli juuri sellainen, että se soveltuisi erinomaisesti meidän taloihimme. Kilpailussa syntyi hyviä perspektiivikuvia ja materiaalia, joita esittelin hallituksessammekin. Kanta kuitenkin siellä oli, ettei missään tapauksessa tehdä tällaista, Voltti kertoo.

Tiiliverhoillut, kaksikerroksiset talot sijaitsevat Lauttasaaressa meren läheisyydessä. Takana on korkeita asuinkerrostaloja ja toimitiloja.

- Lisä- ja täydennysrakentamista pitäisi tarkastella korttelikohtaisesti, ei vain yksittäisten rakennusten kannalta. Minun mielestäni esimerkiksi terassikerroksen tekeminen meidän taloihimme tällaisessa ympäristössä rannan puistoalueen suojassa olisi täysin kaupunkikuvallisestikin mahdollista, Voltti pohtii.

Lisärakentamista puoltaisi Voltin mielestä sekin, että sillä voitaisiin rahoittaa osin suuria korjaushankkeita tai parantaa muutoin asumismukavuutta. Rahaa taloyhtiö saisi myymällä mahdollisella kaavamuutoksella hankittua rakennusoikeutta rakennusliikkeelle. Kaavamuutoksia on jo tehty lähitonteilla. Omassa taloyhtiössä lisärakentamisesta saatavilla tuloilla voitaisiin esimerkiksi rakentaa parvekkeet nykyisin ranskalaisella parvekkeella varustettuihin huoneistoihin ja tätä kautta lisätä asumismukavuutta. Samalla voitaisiin rakentaa myös hissit porrashuoneita muokkaamalla.

- Pysäköintiasiat täytyisi tietysti ratkaista erikseen, että miten uusille asukkaille järjestyisi tarvittavat pysäköintipaikat, mutta uskoisin, että nekin olisivat löydettävissä, Voltti vielä pohtii.

Koko julkisivu taloyhtiön vastuulle
Lisärakentamista ajankohtaisempana kysymyksenä Lauttasaaressa sijaitsevassa taloyhtiössä tulee käsiteltäväksi parvekkeiden lasittaminen. Osa parvekkeista on jo lasitettu, mutta Pekka Voltin mielestä taloyhtiön kannattaisi lasittaa loputkin parvekkeet ja siirtää sen jälkeen vastuu osakkeenomistajilta taloyhtiölle.

- Ylemmän kerroksen parvekkeiden lasittaminen edellyttää myös parvekkeiden osittaista kattamista. Olen esittämässä taloyhtiön hallitukselle, että selvittäisimme kattamis- ja lasittamismahdollisuudet. Jos muutokset päätettäisiin tehdä, minusta olisi järkevää samalla kertaa siirtää vastuu kaikista parvekkeista taloyhtiölle, Voltti kertoo.

Hän kertoo etsineensä tietoa siitä, miten taloyhtiöt ovat tällaisissa tilanteissa toimineet, miten aikaisemmin parvekkeensa lasittaneet parvekkeet on lunastettu taloyhtiölle, minkäsuuruisia hyvityksiä tehty.

- Olemassaolevien lasitusten lunastaminen ja uusien parvekkeiden lasittaminen ei ole hyvitysten tason määrittelemisen kannalta eri-ikäisistä lasituksista johtuen ongelmatonta, ja lisäksi meillä on myös parvekkeettomia huoneistoja, jotka kuitenkin joutuisivat myös uusien parvekelasitusten maksajiksi, Voltti kuvailee ongelman laajuutta.

Omakohtaistenkin kokemustensa perusteella Voltti sanoo, että parvekkeiden lasittamisesta on paljon hyötyjä, niin asumismukavuuden kuin energiansäästönkin kannalta. Taloyhtiön kannalta parvekkeiden lasittaminen kannattaa, koska lasitukset suojaavat rakenteita ja vaikuttavat sitä kautta merkittävällä tavalla rakenteiden korjaustarpeisiin.

- Osakkeenomistajien tekemät ja teettämät parvekelattiaremontit saattavat myös aiheuttaa ongelmia ja kaatua jossakin vaiheessa taloyhtiön niskaan, kun taloyhtiön tietämättä tehdyissä korjauksissa paljastuu virheitä paljastuu, eivätkä teettäjät enää asu talossa, Voltti vielä perustelee parvekkeiden hoito- ja kunnossapitovastuun lisäksi myös parveketta suojaavan lasituksen siirtämistä taloyhtiön vastuulle.

Ikkunat kuntoon
Taloyhtiössä on juuri saatu valmiiksi ikkunaremontti, jossa vanhat ikkunat kunnostettiin ja nykyaikaistettiin vaihtopuiteratkaisulla. Toisessa talossa on painovoimainen ilmanvaihto, toisessa koneellinen poisto, ja nyt kaikkiin ikkunoihin tuli tuloilmaventtiilit.

Tarkasti talon huolto- ja korjaustoimenpiteistä kirjaa pitävä Pekka Voltti sanoo seuraavansa kiinnostuneena, mikä vaikutus uusilla ikkunoilla on muun muassa talojen energiankulutukselle, huoneistojen lämpötiloihin ja ilmanvaihtoon.

- Teen kuukausittain kulutusseurantaa ja kirjaan tietoja astepäivälukuihin suhteutettuina. Seurantaa on oltava säännöllisesti jatkossakin, koska saimme ikkunaremonttiimme energia-avustusta ja se edellyttää raportointia, Voltti kertoo.

Ikkunoiden asennuksen jälkeen taloissa on tehty myös lämmitysjärjestelmän säätö. Usein ikkunaremonttien jälkeen kehutaan, että huonelämpötila nousi muutamalla asteella. Näinhän Voltin mielestä juuri menetetään mahdollinen energiansäästö, koska normaalisti pattereiden termostaattien pitäisi tasata lämpötila sen mukaiseksi,  mikä se on säädetty tulevaksi kaikkiin huoneistoihin.
- Meillä on säädöt asetettu siten, että huoneistoissa on keskimäärin 21,5 astetta, plus/miinus aste suuntaansa, Voltti mainitsee.