Etusivu Rakentaminen ja korjaukset Lisärakentaminen Ullakoiden asuttamista muuallakin

Ullakoiden asuttamista muuallakin

Rakentaminen ja korjaukset - Lisärakentaminen

- Kyselyjä on enemmänkin, mutta hakemuksia tulee harvakseltaan, ehkä kymmenkunta vuodessa, Tampereen kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki kuvaa tamperelaisten kiinnostusta ullakoiden asuttamiseen. Korkeita ullakoita kaupungissa on niukahkosti, yleensä vain vanhemmassa rakennuskannassa. Kattoja on myös korotettu, että ullakkoasunnoille on saatu tilaa. Usein rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, joskus rakennuslupa riittää.

Olennaisimmiksi ohjaavia tekijöitä hankkeissa ovat asuntosuunnittelu-, palo- ja suojelumääräykset sekä kaupunkikuvan huomioon ottaminen. Joskus myös naapurien mahdollinen vastustus.  Virkin mukaan Tampereen kaupunki näkee ullakkorakentamisen toivottuna tiivistämisrakentamisena ja asuntokannan monipuolistajana. 

Hakijoiden perusteina esiintyy paitsi muun remontin rahoittamista ullakkorakentamisella oman asunnon laajentamista ullakolle tai puhtaasti uuden persoonallisen ullakkoasunnon hankkiminen.

Turussa hakemukset ullakkotilojen muuttamiseksi asunnoiksi ovat jääneet yhteen tai kahteen vuotta kohden, vaikka kiinnostusta kaupunkikuva-arkkitehtina toimivan Juha Kylliön mukaan on ilmennyt huomattavasti enemmän. Keskustasta löytyy paljonkin kiinteistöjä, joiden ullakoissa riittäisi korkeutta. Ullakkorakentaminen on otettu esille vain niissä, joissa perustus-, julkisivu- ja putkiremontit vaativat rahoitusta.

Pikaratkaisuksi rahoituspulmiin ullakkorakentamisesta ei ole, Kylliö tähdentää. Käsittelyt venyvät pitkiksi poikkeamispäätöksineen tai kaavamuutoksineen. Paitsi museaaliset ja rakennussuojelulliset myös tekniset seikat vaikeuttavat usein hankkeen suunnittelua. Teknisistä Kylliö mainitsee erikseen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusauton suuret ulkomitat ja painon. Pelastautumisen suunnitteleminen sisäpihanpuoleisista kattokerroksista on osoittautunut usein lähes mahdottomaksi pihan kulkuaukon ahtauden, pihan kaltevuuden tai pihakannen henkilöautomitoitetun rakenteesta johtuen.  Keskustan elävöityminen ja kaavatehokkuus sinänsä nähdään positiivisena, kun vain ongelmiin löydetään ratkaisut.

 

 

Helsingissä jo 700 ullakkoasuntoa

Lisärakentaminen
Helsingin Sanomat - maanantai, 30. touko 2011
Vuosittain 30 - 50 taloyhtiötä rakennuttaa 80-150 ullakkoasuntoa. Nyt katoille on jo rakennettu noi...
Lisää

Rohkeutta ja hyviä esimerkkejä lisä- ja täydennysrakentamisesta tarvitaan

Lisärakentaminen
Riina Takala Kiinteistöposti PääkaupunkiseutuEXTRA 1/2009 - tiistai, 03. helmikuu 2009
– Helsingin pitäisi rohkeasti lähteä mukaan lisäkerrosten rakentamiseen. Lisä- ja täydennysrakentam...
Lisää

Yhteistyökumppaneilta tasokkuutta

Lisärakentaminen
Hanna Rissanen Kiinteistöposti 2/2006 - perjantai, 24. maaliskuu 2006
Useimmiten taloyhtiöt muuttavat ullakkonsa rahaksi myymällä rakennusoikeuden jollekin rakennusliikk...
Lisää

Ullakoiden asuttamista muuallakin

Lisärakentaminen
Hanna Rissanen Kiinteistöposti 2/2006 - perjantai, 24. maaliskuu 2006
- Kyselyjä on enemmänkin, mutta hakemuksia tulee harvakseltaan, ehkä kymmenkunta vuodessa, Tamperee...
Lisää

Kattorakentaminen toimii osana elämänmittaista asumisfilosofiaa

Lisärakentaminen
Riina Takala Kiinteistöposti 2/2003 - perjantai, 21. helmikuu 2003
- Kattorakentamista on toistaiseksi toteutettu vähän eikä yksittäisillä asunto-osakeyhtiöllä ole ...
Lisää

Lisärakentaminen taloyhtiöiden hyödyntämätön mahdollisuus

Lisärakentaminen
Riina Takala Kiinteistöposti 2/2006 - tiistai, 30. marraskuu 1999
Kaksikerroksisen lähiötalon katolle rakennettaisiin isot, 150 neliön terassihuoneistot. Toteutettai...
Lisää