Taloyhtiön

– Helsingin pitäisi rohkeasti lähteä mukaan lisäkerrosten rakentamiseen. Lisä- ja täydennysrakentaminen olisivat kestävän kehityksen mukaista, yliarkkitehti Juha Pulkkinen linjaa kantaansa kysymyksessä, joka on noussut esiin erityisesti uusien veronmaksajien, asuntojen määrän lisäämisen ja tiivistävän rakentamisen näkökulmista katsottuna.

Laajasalo, jossa kerrostaloja on korotettu lisäkerroksilla, korjattu julkisivua ja rakennettu hissit, on hänen mielestään erinomainen esimerkki mahdollisuuksista, joihin pitäisi rohkeammin tarttua.

- Vuokratalossa tällainen lisärakentaminen on helpompi toteuttaa ja kaupunki vuokranantajana pystyy sen tekemään. Yksityisissä taloyhtiöissä se on hankalampaa, koska jotenkin asukkaiden asenteellinen vastarinta kaikkea uutta vastaan on niin suuri, hän pohdiskelee.

Lisäksi lähiöprojekteissa, joissa lisä- ja täydennysrakentamista on käsitelty, on suurimmaksi jarruksi noussut usein uusien autopaikkojen löytäminen ja rahoittaminen.

Erikoisuudeksi voi nimittää ullakkorakentamista, jota on tehty poikkeamispäätöksellä ja kantakaupungin alueella. Viimeisin Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä poikkeamispäätös meni umpeen viime kesänä, mutta uusi on valmisteilla ja tullee voimaan kevään aikana.

– Se koskee koko kaupunkia, ei siis vain keskustaa. Ullakkorakentaminen on ollut ehkä enemmänkin erikoisuus, koska lupia on haettu vuodessa muutama kymmen, asuntoja saatu sillä 100-200, Pulkkinen toteaa. Ullakkorakentaminen on piristänyt keskusta-aluetta ja tarjonnut erilaista asumismahdollisuutta.

Taloyhtiöiden kannalta ullakkorakentaminen voi olla yksi keino rahoittaa taloyhtiön suuria peruskorjaushankkeita, esimerkiksi putkiremontteja tai hissejä.

– Nyt kuitenkin tarvittaisiin rohkeita esimerkkejä, hän mainitsee ja harmittelee, että esimerkiksi kymmenen vuoden takaisessa helsinkiläisille tarkoitetussa ideakilpailussa arkkitehti Juha Ilosen ehdotusta ”Kallion katot” ei ole lähdetty viemään eteenpäin. Siinä ehdotettiin lisäkerrosten rakentamista Kalliossa sijaitsevien talojen tasakatoille.

– Kun ajatellaan esimerkiksi Kalliossa sijaitsevaa rakennuskantaa, siellä on paljon mahdollisuuksia rakentaa lisäkerroksia. Lisäkerrosrakentaminen ei kuitenkaan ole lähtenyt meillä oikein liikkeelle. Tarvittaisiin hyviä esimerkkejä ja myös asukkaiden pitäisi saada hankkeista jotakin konkreettista hyötyä.

Ullakkorakentaminen olemassa olevan katon alle on tämän Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen avulla mahdollista ilman asemakaavamuutosta.  Jos kysymyksessä on muu lisärakentaminen, niin siinä  tarvitaan hyvää yhteistyötä myös Helsingin kaupungin  kaupunkisuunnitteluviraston kanssa, koska useimmissa tapauksissa lisärakentaminen vaatii asemakaavamuutoksen.