Taloyhtiön

Tulitöiden osuus suurpalovahinkojen aiheuttajina oli nousussa 1980-luvulla. Kehitys saatiin taittumaan suotuisampaan suuntaan vuonna 1989 aloitetulla tulityökoulutuksella; käyrä kääntyi laskuun. Korjausrakentamisen lisäännyttyä reippaasti myös tulitöitä tehdään entistä enemmän - ja tulityövahingot ovat lisääntyneet. Eivätkä ainoastaan määrällisesti, vaan myös suhteelliselta osuudeltaan suurpalovahingoissa.

Kehityksen takaperoinen suunta on mietityttänyt muun muassa vahingontorjuntapäällikköä Seppo Pekurista Finanssialan Keskusliitossa. Eikö koulutus enää pure vai onko kyse asenteiden vääristymisestä, välinpitämättömyys saanut valtaa.

 Pekurinen kehottaa myös isännöitsijöitä terästäytymään asiassa.
– Nyt kun saneerausta ja sen myötä myös tulitöitä on enemmän, on oltava äärimmäisen tarkka urakkasopimuksia tehdessä, hän tähdentää.
– Urakkasopimuksiin on kirjattava myös, miten tulityöt hoidetaan.

Se ei vielä yksinomaan riitä. Varman päälle toimiva isännöitsijä, jonka asiakastaloyhtiössä ovat alkamassa tulityöt, käy remonttipaikalla tarkistamassa, että tulitöihin valmistautuvalla työntekijällä on henkilökohtainen, voimassaoleva tulityökortti. Se on uusittava viiden vuoden välein. Nimittäin, jos näin ei ole, mahdollisen tulityövahingon satuttua täysmääräisen korvauksen saamisesta ei ole varmuutta.

–Korjausrakentamisen käydessä vilkkaana isännöitsijöillä ei ole enää mahdollisuutta turvautua entiseen, töiden tilaamiseen tutulta luottofirmalta. Ja vaikka se onnistuisikin, siitä huolimatta tulitöiden kirjaaminen tarkasti urakkasopimukseen on paikallaan, Pekurinen toteaa.

Kiinteistöjä siirtyy nyt entistä enemmän ulkomaiseen omistukseen. Se merkitsee, että isännöitsijä saattaa olla ainoa paikan päällä oleva kiinteistön edustaja. Ehkä vain isännöitsijä tapaa tulityön tekijät. Myös he voivat olla ulkomailta - ja usein ovatkin. Kouluttajatahot kouluttavat nykyään tulityöntekijöitä monella kielellä.

– Tulityöntekijöinä - vaikkapa hitsareina - muualta tulleet voivat olla aivan yhtä osaavia kuin suomalaiset, parempiakin, Pekurinen toteaa.

– Tulitöiden hallintaan kuuluu myös alkusammuttimien käytön osaaminen - ja niiden käyttöön muualta tulleilla ei välttämättä ole sellaista kokemusta kuin suomalaisilla, hän epäilee.

Työntekijöillähän pitäisi aina olla tulityöpaikalla käden ulottuvilla kaksi alkusammutinta - eikä syyttä. Niitä käyttäen on estetty monta tulipaloa laajenemasta suurpaloksi.
Taloyhtiöiden edustajana isännöitsijä on Pekurisen mukaan niin ikään velvollinen olemaan tietoinen tulityön kohteena olevan rakennuksen rakenteista. Riskikohdat on oltava selvitettyinä rakennuskohtaisesti ennen tulitöihin ryhtymistä. Myöskään tulityövartiointia työn aikana ja sen jälkeen ei saa laiminlyödä.

Hiljattain Kuopiossa sattuneen kerrostalon paloon viitaten Pekurinen tähdentää vielä, että mahdollisen palon ja sen aiheuttaman savun leviämisen kannalta on ratkaisevaa, ovatko rakennuksessa ovet auki. Kuopiossa olivat, kaikki mahdolliset. Savun vuoksi 19 henkilöä joutui sairaalaan tarkastukseen.

– Turvallisuudessa avainasioita on kaikkien mahdollisten luukkujen pitäminen kiinni, Pekurinen muistuttaa.

Ruotsissa hänen mukaansa asia on hoidettu kuntoon, ovet pidetään lukittuina, myös putkiremonttien aikaan. - Miten lukitukset hoidetaan, siitä on sovittava!