Taloyhtiön

”Ensimmäinen käsiteltävä asia: Yhteistyön tarpeellisuus. Yksimielisesti todettiin korttelin 360 taloyhtiöiden yhteistyön tarpeellisuus. Keskustelussa nousi esille seuraavat mahdolliset yhteistyöalueet : ....” Ote on syyskuun 20.  päivänä 2008 kirjatusta muistiosta. Mainittu kortteli K360 löytyy Helsingin Kalliosta ja kyseisestä korttelista löytyvät herrat Paavo Kykkänen ja Ari Pulkkinen valottamaan tarkemmin, mistä on kyse.

Ensinnäkin, K360 on kahdeksan taloyhtiön, liki 650 huoneiston asukkaan kotikortteli, jota rajaavat väylät ovat Aleksis Kiven katu, Harjukatu, Kustaankatu ja Vaasankatu. Rakennuksien muodostaman renkaan sisäpuolelle jää kadunkulkijoilta kätkeytyvä piha-alue. Laajuudessaan ja monimuotoisuudessaan piha hahmottuu heille, joilla on mahdollisuus ottaa näkökulmaa talojen ylempien kerrosten ikkunoista tai parvekkeilta. 

Kykkänen ja Pulkkinen ovat molemmat omien taloyhtiöidensä hallitusten puheenjohtajia ja siinä ominaisuudessa auliita kertomaan, minkälaisia ideoita ja asioita yhteistyössä on viritelty.

Ensimmäisessä kokousmuistiossa "mahdollisiksi yhteistyöalueiksi" listattiin seuraavasti: * piha-alue; korttelipiha * jätehuollon järjestäminen * autopaikkojen järjestäminen * kiinteistönpidon järjestäminen (huoltoyhtiö: jokaisella taloyhtiöllä on tällä hetkellä eri huoltoyhtiö, isännöinti: jokaisella taloyhtiöllä on tällä hetkellä eri isännöitsijä) * asukkaiden viihtyvyys ja turvallisuus * tulevat peruskorjaukset. Yhteistyön työnimeksi oli päätetty K360.

Siinä vaiheessa, kun As Oy Roinilan hallituksen puheenjohtaja Paavo Kykkänen sai ajatuksen kutsua korttelin muiden taloyhtiöiden puheenjohtajat koolle, hän ei tiennyt, saati tuntenut heistä yhtäkään. Työ yhteystietojen haalimiseksi ja kutsujen esittämiseksi ei mennyt hukkaan; vastakaikua tuli.

– Siinä me istuimme muutaman tunnin ja totesimme, että meillä on paljon yhteisiä kysymyksiä, Kykkänen palaa oman korttelin Pub Aleksissa tapahtuneeseen ensitapaamiseen. 

– Pääasiassa yhteistyömme on tähän mennessä ollut tiedonvaihtoa. Ja ennen kaikkea, tunnemme nyt toisemme.

Vertaistukea vastuullisen tehtävän hoitamiseen

Oman taloyhtiönsä hallituksessa vuodesta 1986 lähtien toiminut ja jokseenkin koko ajan puheenjohtajan vastuuta kantanut Ari Pulkkinen kuvaa tapaamisten merkitystä niin omasta kuin muidenkin puolesta tärkeäksi jo vertaistukena. Puheenjohtajina kaikki olivat olleet jokseenkin yksinäisiä. Pelkästään jo keskinäinen tietojen vaihto siitä, miten kussakin yhtiössä mitäkin asioita on hoidettu, on koettu antoisana.

Osatekijänä saman pihapiirin ympärillä olevien taloyhtiöiden erillisyyteen on se, että piha-alue on jaettu yhtiökohtaisiksi pihoiksi erilaisin aidoin. Yhteiseksi osoittautunut haave yhteisestä korttelipihasta ei ole mitenkään yksinkertaisesti toteutettavissa, mm. tontin suurista korkeuseroista johtuen.  Ratkaisua kuitenkin kypsytellään, jo käytännöllisistäkin syistä.

– Jätehuollossa tulee uusia lajittelumääräyksiä. Jos laittaa kaikki vaadittavat jäteastiat, meillähän loppuvat tilat, Paavo Kykkänen viittaa oman yhtiönsä vankan muurin erottamaan pihaan. 

Samankaltainen tilanne on monella muullakin yhtiöllä.  Jätelajikkeille, joita kertyy vähemmän, voitaisiin yhtenäisemmäksi muutetulla piha-alueella ottaa käyttöön yhteiset astiat ja säästää siten tilaa.

Toinen pihaan liittyvä ongelma, mutta jätehuoltoakin vaikeammin ratkaistava, on autopaikoitus. Taloyhtiöistä vanhimman, 1890 rakennetun As Oy Roinilan pihakannen alla oli aikansa tila neljälle autolle, kunnes se jätettiin pelkästään kylmätilakäyttöön.  Neljä autopaikkaa ei 78 huoneiston yhtiössä olisi juuri sen parempi tilanne kuin nykyinen, täysin autopaikaton.  Korttelin uusimmalle yhtiölle louhittiin autopaikoitustilat alla olevaan kallioon jo rakennusvaiheessa 1980-luvulla.  Kykkänen kertoo As Oy Roinilan tutkituttaneen, minkälaisin kustannuksin riittävät paikoitustilat syntyisivät louhien omalle yhtiölle. Autopaikkaa kohden hinta olisi noussut 50 000 euroon, joten asia haudattiin. Isompana, useiden yhtiöiden autopaikat kattavana kokonaisuutena mahdollisuudet toteutukseen olisivat paremmat.

– Ideana on ollut, että taloudelliset mahdollisuudet ainakin tutkittaisiin, Kykkänen sanoo.  Yhdessä hän ja Pulkkinen toteavat ylipäätään visioimisen tärkeyden, vaikka toteutusten aika joidenkin hankkeiden kohdalla tulisi kymmenen vuoden päästä tai ei ehkä sittenkään.

– Jos koskaan ei puhuta, ei mitään tapahdukaan.

Turvallisuutta myös korttelin kattaen

Ensimmäisen kymmenen vuoden sisällä Kykkänen ja Pulkkinen näkevät korttelihankkeista realistisina toteutuviksi ainakin yhtenäisen pihan jätehuoltoineen ja muun muassa korttelikohtaisen turvallisuus- ja pelastussuunnitelman - jota on jo viritelty alulle Helsingin pelastuslaitoksen kanssa. Aloite uudenlaisesta, laajemman kokonaisuuden kattavasta suunnitelmasta lähti korttelin aktiiveilta, ei pelastusviranomaisilta.

– Pelastuslaitoksella ei tahdo olla aikaa konsultoida yksittäisiä kiinteistöjä, nyt tarjoamme heille suuremman kokonaisuuden etua.

Loppukesälle suunniteltuun korttelijuhlaan pelastuslaitokselta oli tullut jo suostumus kaluston esittelystä ja muun muassa sammuttimien käytön opastuksesta.

– Palokunnankin kannalta yhteistyö on kiinnostavaa, kun asukkaita on tuhatkunta. Sehän on saman verran kuin joissakin kunnissa, joissa on oma palokunta.

Paranisivatko palvelut kimppaan lyöttäytymällä?

K360-yhteistyön tiimoilta korttelin taloyhtiöissä on viritelty myös kiinteistöhuoltoyhtiön kilpailuttamista yhteistyössä. Nykytilanteessa kahdeksasta taloyhtiöstä kahta lukuun ottamatta on ollut  sopimus eri kiinteistöhuoltoyhtiön kanssa - eikä yhdessäkään yhtiössä ole oltu täysin tyytyväisiä palveluihin. Täysin tyytyväisiksi oman isännöitsijänsä palveluihin ilmoitti olevan vain kolme yhtiötä. Jo isännöitsijöiden tavoitettavuus on koettu heikoksi, palveluiden saaminen vielä kehnommaksi. Palvelusopimuksista neuvoteltaessa olisi arvatenkin eduksi, jos asiakaspuolella olisi vastassa suurempi kokonaisuus.

– Joka taloyhtiössähän on amatöörihallituksenpuheenjohtajat, kun toisella puolella ovat ammattilaiset, kiinteistönhuolto- ja isännöintiyhtiöt. Kaikilla puheenjohtajilla on ollut samanlaiset kokemukset, että siinä tilaaja on vähän heikoilla. En väitä, että me kaikki pääsisimme hakemaan isännöitsijää yhtä aikaa, mutta jos kaksikin yhtiötä yhdessä, noin 200 asuntoa, hakee yhdessä, ehkä jo silloin saamme isännöitsijätoimistoista hiukan toisenlaista suhtautumista.  Se olisi niin iso kokonaisuus, että isännöitsijän kannattaisi pitää siitä kiinni.

Paavo Kykkänen ja Ari Pulkkinen hallitustensa puheenjohtajina korostavat, että se, että taloyhtiöt keskustelevat ja tutkivat asioita yhdessä, ja ehkä lähtisivät kilpailuttamaankin palveluja yhdessä, ei merkitse, että taloyhtiöt luopuisivat omasta päätösvallastaan omissa asioissaan.

– Yhteistyö perustuu siihen, että jokainen yhtiö tekee lopulta omat päätöksensä.

Kesäkuussa Ari Pulkkisen taloyhtiössä oli parhaillaan isännöitsijöiden kilpailutus meneillään, edellinen kun oli jäämässä eläkkeelle. Paavo Kykkäsen yhtiössä oli seuraavana päivänä tarkoitus päättää isännöitsijän kilpailutettavaksi jättämisestä. Pulkkinen joukkoineen oli koettanut kilpailuttamista jo talvella, mutta tarjouksia ei tullut.

– Nyt sentään saimme tarjouksia, ovat halukkaita tekemään töitä, Pulkkinen informoi tilanteesta.  Saatujen tarjousten hintaeroja hän kuvasi hirveiksi.  Oman yhtiönsä saamista tarjouksista hän lupasi antaa tietoa Kykkäselle.

- Uskon, että monet kokevat eduksi, jos on sama isännöitsijä - varsinkin, jos hän on hyvä, Pulkkinen vielä toteaa.

Miten olisi oma huoltoyhtiö? 

"Sinisenä haaveena" Ari Pulkkinen kertoo pitävänsä tilannetta, että korttelin taloyhtiöillä olisi yhteinen huoltoyhtiö ja sillä konttori korttelissa. Matka tulla avaamaan ovia olisi lyhyt, ja kokonaisuus kaikkineen sopivan kokoinen yhdelle huoltoyhtiölle.

– Jos taloudet vielä omistaisivat sen, mahdolliset laskutusten ylijäämät tulisivat takaisin. Jämäkkä toimitusjohtaja toimisi toimitusjohtajana koko korttelille. Pikku kortteleissa tällainen ei toimisi, mutta meitä on niin paljon, että saattaisi toimia ihan omana yhtiönään.

– Omassa yhtiössä on kyllä vaara, että pitkällä juoksulla menee lepsuksi, Pulkkinen myöntää ja Kykkänen myötäilee verraten järjestelyjä aluehuoltoyhtiöihin, joissa tietää kyseisiä ongelmia esiintyneen.

Positiivisena ilmiönä Paavo Kykkänen kertoo, että ainakin As Oy Roinilassa asukkaat ovat aktivoituneet kovasti. Myös hallitukseen on löytynyt tulokkaita oma-aloitteisesti, ja osaavia.

– Se on tämä putkiremontti. Kiinnostus lisääntyy, kun on rahasta kysymys, Kykkänen arvelee osasyyksi.

Ari Pulkkisen  yhtiössä,  As Oy Aleksis Kiven katu 14:ssä oltiin liikkeellä hissin rakennuttamisessa ensimmäisinä hissiasiamiehen aloitettua vakanssinsa 1990-luvun lopulla. Yhteismielisyys hissin hankkimiseksi oli löytynyt kivuitta, kun  aikaa oli varattu ja jokainen osakas oli ensin saanut kokea tulleensa kuulluksi.  Oleellista oli myös, että kustannusten jyvittämiseen löydettiin aivan omanlaisensa matemaattinen yhtälö. 

Pulkkisen kokemuksista riittänee siis hyvinkin vinkkiä kollegoille, joiden yhtiöissä hissitys on ajatusasteella. 

Putkiremontti kyseisessä taloyhtiössä toteutettiin 2004. Julkisivuremontti oli tarkoitus tehdä kuluvan vuoden aikana, mutta alustaviin tarjouspyyntöihin saatiin vastauksia, joiden hinnat saivat hankkeen siirtämisen kannalle.

– Ei ollutkaan ylimääräistä tarjontaa tekijöistä vielä tänä vuonna. Säästetään rahaa ensi vuodelle.