Taloyhtiön

Heinäkuun alussa voimaan astuva uusi tilintarkastuslaki ei aiheuta muutoksia esimerkiksi vantaalaisen Isännöintipiste Oy:n asiakaskunnan tilintarkastuskäytäntöihin. Isännöitsijä Raili Leppänen ITS kertoo, että kolmea pientä asiakastaloyhtiötä lukuunottamatta kaikissa muissa taloyhtiöissä on jo tätäkin ennen käytetty pelkästään ammattitilintarkastajia.

Tilintarkastuslakiin liittyy siirtymäaika eli tilintarkastaja voidaan valita nykyisten säännösten mukaisesti vielä sen tilikauden loppuun saakka, joka päättyy viimeistään 31.12.2011.
– Kahdessa taloyhtiössä tilintarkastajina aikaisemmin toimineet ilmoittivat, etteivät he ole enää käytettävissä, mutta yhtiökokouksessa he kuitenkin päättivät jatkaa vielä vuoden entisellä tavalla ja sen jälkeen siirtyä ammattitilintarkastukseen, Isännöintipisteessä taloushallinnosta vastaava Raili Leppänen kertoo esimerkkinä taloyhtiöistä, joissa käytetään hyväksi lain sallimaa siirtymäkautta.

Näissäkin tapauksissa taloyhtiöissä oltiin tietoisia lain muutoksesta ja siksi osattiin varautua etukäteen siihen, että jatkossa kirjanpidon ja tilien tarkastaminen siirretään ammattilaisille.
 
Ammattilaisen tarkastama kestää varmasti päivänvalon

Vähintään 30 huoneistoa käsittäviin taloyhtiöihin on jatkossa valittava tilintarkastajiksi KHT- tai HTM-tilintarkastajat tai KHT- tai HTM-yhteisö.
Isännöintipiste on aina suosittanut taloyhtiöille ammattitilintarkastajien käyttämistä maallikkotarkastajien sijasta.

Raili Leppäsen mukaan tämä ei ole tuottanut ongelmia, koska taloyhtiöissä ei ole välttämättä ollut edes sellaisia osakkeenomistajia, jotka olisivat halunneet ottaa vastuulleen taloyhtiönsä kirjanpidon ja tilien tarkastamisen.

Pienissä taloyhtiöissä on pelätty, että ammattitilintarkastajien käyttäminen tulee kalliiksi.
– Ei ammattilaisen käyttäminen loppujen lopuksi kallista ole, ja täytyy muistaa, että veloittaahan maallikkokin tilien tarkastamisesta jotakin. Ammattilainen tietää, mitä tekee, kun hän tarkastaa kirjanpidon. Hänen työnsä ei ole pelkästään sitä, että hän käy kuitit läpi, kuten usein maallikkotilintarkastuksissa käy, vaan hän kykenee tarkastamaan koko hallinnon hoitamisen ja lainmukaisuuden.
– Maallikot usein käyvät läpi vain tositteet, mutta eivät osaa katsoa sitä, ovatko päätökset olleet lainvoimaisia. Olennaisin asia tilintarkastuksessa kuitenkin on, että tarkastetaan hallinto ja se, että kirjanpito on tehty lakien mukaan,  Raili Leppänen luettelee ammattimaisen tilintarkastuksen etuina.

Lisäksi hän pitää kirjanpitäjänä sitä hyvänä asiana, että ammattitilintarkastajalta voi saada tarvittaessa apua ja mahdollisuuden varmistaa, että tekee asiat oikein, jos esimerkiksi lainsäädäntö kirjausten suhteen tai muuten on muuttunut.

Pienet taloyhtiöt yhtä tärkeitä
kuin isotkin

Uusi tilintarkastuslaki mahdollistaa senkin, ettei pienen, alle 30 huoneistoa käsittävän asunto-osakeyhtiön tarvitse välttämättä tehdä tilintarkastusta, eikä valita tilintarkastajaa,  riippuen kuitenkin yhtiöjärjestyksen määräyksistä.

Tässä kohdin on myös rajoituksia. Asunto-osakeyhtiössä on sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista: taseen loppusumma on 100 000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on 200 000 euroa tai palveluksessa on enintään kolme henkilöä.

Raili Leppäsen mielestä tilien ammattimainen tarkastaminen on yhtä tärkeää, olipa sitten kysymyksessä pieni tai iso taloyhtiö.
– Osakkeenomistajien kannalta on erittäin hyvä asia, että ulkopuolinen henkilö tarkastaa kerran vuodessa taloyhtiön kirjanpidon ja tilit, ettei taloyhtiössä pääse syntymään minkäänlaisia väärinkäsityksiä tai epäilyksiä siitä, ettei talouden suhteen olisi toimittu oikein, Raili Leppänen korostaa.

Voisi kuvitella, että myös asuntokauppatilanteissa taloyhtiöstä saa luotettavamman käsityksen, kun kirjanpito ja tilintarkastus on tehty asianmukaisesti.
– Jos taloyhtiö luopuisi kokonaan tilintarkastuksesta, millä esimerkiksi asunnonostajalle riittävällä tarkkuudella ja luotettavuudella osoitettaisiin, miten taloyhtiö on toiminut ja minkälainen taloudellinen tilanne sillä on, Raili Leppänen vielä pohtii.

Kauppa- ja teollisuusministeriön www-sivustolla on Usein kysyttyä -osiossa kerrottu kattavasti, miten tilintarkastuksen suhteen tulisi toimia ennen lain voimaantuloa perustetuissa asunto-osakeyhtiöissä ja omassa osiossaan toimintaohjeet perustettavien asunto-osakeyhtiöiden osalta.

Tietotekniikan ansiosta voidaan hoitaa useampia kirjanpitoja

Pian 30 vuotta kirjanpitäjänä toiminut Raili Leppänen myöntää, että kirjanpitotyö sinällään ei ole juurikaan muuttunut.

Merkittävimmän helpotuksen työhön on tuonut tietokone ja ohjelmistot, joiden ansiosta voidaan hoitaa huomattavasti enemmän taloyhtiöiden kirjanpitoja kuin siihen aikaan, jolloin kirjanpitopapereita kirjoitettiin esimerkiksi kirjoituskoneella.
– Tase-erittelyä kirjoituskoneella kirjoittaessa toivoi, ettei tule kirjoitusvirheitä, koska muuten olisi pitänyt ruveta kirjoittamaan samaa uudestaan, Raili Leppänen muistelee.

Tietokoneistuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen on helpottanut myös laskutusta, koska se mahdollistaa esimerkiksi suoraveloitukset.

Raili Leppäsen mukaan asiakaskunnassa on tältäkin osin eroavuuksia; toisissa taloyhtiöissä voidaan yhtiövastikkeet hoitaa kokonaan suoraveloituksena, toisissa se ei ole kovin yleistä, eikä suosittuakaan.

Yritykset ovat siirtyneet enenevässä määrin niin sanottuun verkkolaskutukseen, jossa laskut lähetetään ja vastaanotetaan sähköisinä. Raili Leppäsen mielestä isännöintitoimiston kannalta verkkolaskutuksen käyttömahdollisuudet ovat toistaiseksi vielä niin rajalliset, ettei esimerkiksi Isännöintipisteessä ole lähdetty kehittämään tällaista laskutustapaa.
– Verkkolaskutus ei käytännössä onnistu taloyhtiöissä. Esimerkiksi pienillä yrityksillä, jotka palveluitaan taloyhtiöille myyvät, ei ole valmiutta verkkolaskutukseen. Siksi suurin osa laskutuksesta tehdään kuitenkin perinteisellä tavalla eli laskut tulostetaan paperille ja toimitetaan tavallisena postina, Raili Leppänen toteaa.