Taloyhtiön

Kustannuksitta ei kunnosteta, ei taloyhtiöissäkään. Remonttien rahoitushankinta on isännöitsijöille tuttua arkipäivää. Osakkaiden osa on maksaa. Käytännössä moni hoitaa koko velkaosuutensa pois saman tien, muut ryhtyvät lyhentämään osuuttaan yhtiövastikkeessaan. On myös ihmisiä tilanteissa, joissa kuukausittaisista lisäkuluista selviäminen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Kuinka heidän käy?

Pelko asumiskustannusten nousemisesta voi tehdä tenää jo korjaushankkeen aloittamisesta päätettäessä.
– On taloja, joissa on remontintarvetta, mutta ihmiset äänestävät kukkarollaan, vastustavat remonttia. Joskus suorastaan säälittää sellaisen taloyhtiön puolesta, tamperelaisisännöitsijä Markku Isotalo sanoo.
Toisaalta Kiinteistöpalvelu Isotalo Oy:n vetäjä tietää, että kaikkien vastustus ei kumpua omasta tiukasta rahatilanteesta. Esimerkiksi putkiremontin vastustajaksi voi nousta hiljattain kauniin kylpyhuoneremontin itselleen teettänyt.

Vaikeimpia tapauksia Isotalon mukaan ovat ”hyvin puhuvat kellokkaat”, joiden onnistuu kääntää muitakin vastustajien puolelle, vaikka intressit ovat itsekkäät. Valitusoikeuden olemassaolo tilanteessa, jossa remonttia vastustetaan perusteitta, harmittaakin häntä.
– Katsotaan vain omaa nenää, ei ymmärretä, että remontin myötä asunnon arvo nousee, Isotalo sanoo.
– Pintasilauksella ei aina selvitä.

Pikkuremonttien 
kierrekin kuluttavaa
Asunto-osakeyhtiöitä Isotalo Oy:llä on isännöitävänä vajaa 50, lisäksi kiinteistöyhtiöitä.
– Remontteja on tehty ja tehdään paljon, 60- ja 70-luvun taloissa, jopa 80-luvun lopun hullun kauden joissakin taloissa on jo remontin tarvetta, Markku Isotalo kertoo.
Useimmiten rahoitusjärjestelyt luotetaan isännöitsijöille. Ellei sitten vaikkapa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalla ole hyvät suhteet rahoittajiin tms.
– Taloyhtiöt saavat hyvin edullisia lainoja, marginaali on edullinen, Isotalo luotaa nykytilannetta.
Jos taannoin taloyhtiöissä puhuttiinkin ennakkoon säästämisen puolesta, nykykoroilla hänestä siinä ei ole mieltä. Lainanoton kavahtaminen liikoja on turhaa. Isotalo kannustaisi päinvastoin yhtiöitä jopa teettämään remonttia kertaheitolla enemmän, kertahäiriöin.
– Mieluummin neuvottelee vaikka kolme vapaavuotta lainan lyhennyksille, jos muuten tuntuu kovalta. Tilille rahaa ei ole järkeä kerätä, Isotalo esittää mielipiteensä.
Kullekin isännöitsijälle hän uskoo valikoituneen omat suosikkipankkinsa, yleensä suurimpiin pankkiryhmittymiin kuuluvista. Pienempien pankkien pärjäämiseen näissä kuvioissa Isotalo ei usko.
– Ne rahoittavat mieluummin suuremman tuoton lupaavia hankkeita, hän arvelee.

Ei ollenkaan harvinaista:
iso asunto,
pienet tulot
Päätös lainatarjouksen hyväksymisestä on lopulta taloyhtiöiden hallituksella. Pyrkimys on tietysti edullisimpaan, lainasopimukseen, jonka ehdoin kaikilla on mahdollisuudet selvitä maksuista.
– Takaisinmaksuaika neuvotellaan sen mukaan, kuinka paljon yhtiövastiketta katsotaan voitavan rasittaa. Pisimmät laina-ajat ovat yli 20 vuotta, lyhimmät pari vuotta, Isotalo kertoo.

Joskus lainaa ottavia jää lopulta niin vähän, että päädytäänkin pankkiluoton ottamisen sijasta taloyhtiön lainaavan osuudet sitä tarvitseville.
Korkojen laskettua kiinteäkorkoisten lainojen suosio myös taloyhtiöiden keskuudessa väheni. Nyt kun korot ovat olleet nousussa, osakkaille on tullut lisää maksettavaa. Yhtiövastikkeen nousun kohtuullisuus ei ole yksiselitteistä, vaan riippuu Isotalon mukaan kovasti talosta. Jos hoitovastike on kaksi euroa, jollekin kohtuullinen voi olla kahden euron rahoitusvastike. Tai sitten ei.

Perikuntien isoissa asunnoissa asuvat leskinaiset ovat yksi ryhmä, jonka piiristä löytyy remontit kustannusvaikutuksiltaankin hankaliksi kokevia. Neliöitä on paljon, siksi maksuosuuskin on iso. Edessä voi olla jopa muuttopakko.
– Joskus remontit on kuitenkin tehtävä. Remonttia voidaan tietysti rytmittää. Pitkällä juoksulla se tulee kuitenkin kalliiksi, Markku Isotalo toteaa.
 Kaikilla asuntoa ostavilla ei tunnu olevan kykyä ja malttia katsoa tuleviin remontteihin ennen ostopäätöstä, hän on huomannut.