Taloyhtiön

Vähintään viiden asuinhuoneiston taloyhtiöiltä edellytetään kirjallinen pelastussuunnitelma sekä turvallisuushenkilöstön, esimerkiksi turvallisuusvastaavan, nimeämistä ja kouluttamista.

Savunpoistolaitteistojen huolto- ja kunnossapito-ohjelman liittämisessä pelastussuunnitelman osaksi Mutikainen näkee hyvän yhtymäkohdan sille, että taloyhtiön suojelujohtaja tai turvallisuusvastaava ottaisi näin huolehtiakseen myös savunpoistolaitteistojen kunnossapidon.

– Pelastussuunnitelmassa tehdään riskien kartoitusta ja varaudutaan onnettomuuksiin ja siksi yhtenä pelastussuunnitelman kohtana voisi olla, että suojelujohtaja valvoisi sitä, että savunpoistoluukut tai -ikkunat tulee kokeiltua, hän sanoo.

Tällaista kohtaa ei hänen mukaansa välttämättä ole nykyisissä pelastussuunnitelmien mallikaavakkeissa huomioitu.

Pirkanmaalaisiakin taloyhtiöitä on jouduttu Mutikaisen mukaan patistelemaan pelastussuunnitelmien tekoon, sillä noin 70 prosenttia taloyhtiöistä on sen  tehnyt. Haluttomuus niiden laatimiseen saattaa hänen arvionsa mukaan johtua osin siitä, että monen mielessä kummittelee ajatusmalli poikkeusoloihin, ydinsaasteisiin tai suurkatastrofeihin varautumisesta, kun entistä enemmän - ja pelastuslain uudistamisessakin - kiinnitetään huomiota arkiturvallisuuteen ja siltä pohjalta erilaisten arkisten riskien varalta varautumiseen.

– Jos tekee pelastussuunnitelman oikein viimeisen päälle, uskon, että siitä on todellisia hyötyjäkin saavutettavissa. Esimerkiksi jos hyvin tehdyllä pelastussuunnitelmalla saadaan ehkäistyä yksi liukastuminen taloyhtiön pihalla, se on silloin tuonut moninkertaisesti suuremman hyödyn kuin suunnitelman laatimisesta on aiheuttanut vaivaa, Mutikainen korostaa.