Taloyhtiön

Palo-, rikos- ja vuotovahinkoturvallisuus ovat saaneet tärkeän sijansa vakuutusalalla laadituissa korjausrakentamisen turvaohjeissa. Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitosta mainitsee, että vakuutusyhtiöiden ohje tulee olemaan toimenpide-ehdotusten osalta sen verran suppea, että siitä työstetään yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusliiton kanssa "kansankielisempi" ja konkreettisempi turvaopas palvelemaan kaikkia korjausrakentamisen kanssa toimivia tahoja.

-Vakuutusyhtiöistä on tullut sellaista viestiä, etteivät korjausrakentamisen turvallisuusasiat ole oikein viranomaistenkaan hallinnassa, ja siksi on haluttu lähteä edelläkävijänä laatimaan turvaohjeita. Sillä halutaan osoittaa, että korjausrakentamisen turvallisuuteen täytyy suhtautua vakavasti, koska korjaamisessa ei ole kysymys pelkästään omaisuusriskistä, vaan mitä suurimmassa määrin henkilöturvallisuudesta, Seppo Pekurinen kertoo muistuttaen, ettei toistaiseksi ihmishenkiä ole korjaustyömailla menetetty, mutta sitäkin tärkeämpää on suhtautua riskeihin vakavasti.

Turvaohjeen tarkoituksena on edistää eri tahojen ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Toistaiseksi korjausrakentamisessa ei ole Pekurisen mukaan riittävän tarkasti määritelty sitä, kenelle päävastuu korjausrakentamisen turvallisuusasioissa kuuluisi, työturvallisuuspuolelle vai rakennusvalvonnalle vai pelastusviranomaisille.

- Meidän ohjeessamme joka tapauksessa muistutetaan kiinteistönomistajaa siitä, että Suomessa on voimassa pelastuslaki, joka edellyttää pelastussuunnitelman voimassaoloa tietyn suuruisilla kohteilla. Koska työmaa voi kestää vuodenkin, meidän turvaohjeessamme lähdetään siitä, että tällainen isompi korjaustyömaa pitää sisällyttää taloyhtiön pelastussuunnitelmaan. Alkuperäinen suunnitelmahan tehdään normaalioloja varten, kun taas korjaushanke ja -työmaa on poikkeustilanne, minkä vuoksi asiat pitäisi tuoda pelastussuunnitelmassa korostetusti myös pelastusviranomaisen näkökulmasta esiin, Pekurinen sanoo.

Suunniteltu korjaustyömaa

Turvaohjeen sisältö on koottu siltä pohjalta, minkälaisia vahinkoja korjausrakentamisessa on syntynyt. Yksi tärkeä työväline turvallisuuden edistämisessä on Pekurisen mukaan erityisen korjausrakentamis-suunnitelman laatiminen. Siinä voidaan etukäteen suunnitella koneiden ja laitteiden käyttöön ja säilyttämiseen liittyvät asiat, piha-alueen käyttö remontin aikana, liikennejärjestelyt ja niin edelleen. Tulitöiden turvallista tekemistä unohtamatta.

- Kun rakennus on asumiskäytössä, mutta se on samalla korjaustyömaa, silloin korjausrakentamista koskevien suunnitelmien yksi tärkeimpiä asioita on avainturvallisuus, hän nostaa esiin ja jatkaa, että ohjeessa tullaan edellyttämään avainturvallisuusvastaavan nimeämistä korjaushankkeissa.

Lisäksi työmailla kannattaa käyttää siirrettäviä valvontajärjestelmiä, mitä arvokkaammasta kohteesta ja suuremmasta vahinkoriskistä on kysymys. Kameravalvonta täydennettynä hyvällä valaistuksella ei edes houkuttele varasta kiinnijäämisriskin pelossa, koska toiminta osoittaa, että työmaalla on kontrolli päällä.

- Vaikka rakenteellisen murtosuojauksen toteuttaminen on vaikeaa, me kuitenkin tulemme ohjeessa edellyttämään, että se on hoidettu asianmukaisesti, hän jatkaa ja kehottaa hyödyntämään kuorisuojausta koskevat hyvät ohjeet.

Tuhopolttoriski minimoitava

Henkilöturvallisuuteenkin liittyvänä esimerkkinä Pekurinen mainitsee tapauksen, jossa joku livahti korjattavan kerrostalon kellariin ja sytytti siellä irtolavat, pahvit ja muut rakennusjätteet palamaan. Savua tuli paljon ja se levisi läpi koko talon, koska remontin vuoksi ovet ja ikkunat olivat auki. Viimeiset talosta pelastautuneet joutuivat ryömimään lattiaa pitkin ulos, koska savupatsas oli jo niin matalalla, ettei sieltä olisi muuten päässyt pois.

- Meillä on turvaohjeessa tuhopolttojen torjunta omana otsikkonaan. Jos tästä tulee niin kutsuttu suojeluohje, silloin turvaohjeeseen nyt kirjoittamamme pitkä kappale luetaan suojeluohjeessa näin: ulkopuolisten pääsy työmaalle tulee estää. Miten se sitten tehdään erilaisissa kohteissa, se on käytännössä vakuutuksen ottajan päänsärky, mutta turvaohjetasolla on kuitenkin yritetty selittää sitä, mihin kaikkiin asioihin pitäisi tuhopolttojen välttämiseksi kiinnittää huomiota, hän sanoo.

- Oleellista henkilöturvallisuuden kannaltakin on sekin, että jos ihmisiä asuu talossa korjauksen aikana, heidän poistumisensa täytyy turvata kaikissa tilanteissa. Vaikka siellä olisi miten monta tankoa kupariputkea, jotka halutaan panna lukkojen taakse, ettei voro niitä varasta, niin siitä huolimatta täytyy huolehtia, että talosta päästään myös turvallisesti ulos. Niin ullakoilta, kellareista kuin asunnoistakin.

Poistumisteiden turvaamisen kannalta on tärkeää suunnitella etukäteen sekin, minne ja miten ulos tai sisään menossa olevat tavarat ja materiaalit sijoitetaan.

Huppujen paloturvallisuus mietityttää

- Yksi erittäin tärkeä asia miettiä jo etukäteen, on julkisivun suojaaminen, koska siihen liittyy sellainen seikka, että jos sisäpuolella talossa syttyy esimerkiksi vakava tulipalo, pölyräjähdys, kaasuräjähdys tai jokin muu vahinko, kuinka ihmiset saadaan pelastettua huputetusta talosta huppujen alta pois. Tämä pitää myös huomioida, Pekurinen jatkaa.

Toinen näkökulma huputukseen ja huppujen materiaaliin avautuu kysymyksellä, miten suojata työmaa ja huput tuhopolttajalta.

Huppujen pitäisi siis olla sellaista materiaalia, joka ei levitä paloa.

- Tampereella tapahtuneessa tulipalossa julkisivukorjaustyömaalla huputus paloi yläosastaan, mutta ei levinnyt sivusuunnassa.

Itsesyttymiset uusi riskitekijä

Itsesyttymiset ja pölyräjähdykset ovat Pekurisen mukaan selkeästi uusi asia, joka on tullut vahvasti esiin korjausrakentamiseen liittyneissä vahinkotapauksissa. Hän on huolissaan nimenomaan siitä, että työntekijät eivät välttämättä huomioi, mitkä riskit liittyvät vaikkapa remonttipaikalla isoksi kasaksi jätettyyn parkettihiontapölyyn tai tärpättirättien tai puupintojen käsittelyssä käytettyjen öljyrättien pistämiseen muovipussissa tavalliseen roskikseen.

- Esimerkiksi puupintojen käsittelyöljyjen säilytyskanistereissa lukee, että puhdistusrätit voi syttyä itsestään, mutta sitä eivät kaikki noteeraa, hän toteaa.

Jälkiasennetuista tulisijoista vahinkoja

Jälkiasennettujen tulisijojen kanssa on viime vuosina ilmennyt paljon ongelmia, koska vanha hormi ei ole alkuunkaan soveltunut uudelle tulisijalle tai sitten on asennettu uusi kevythormi, mutta ei ole huolehdittu, että sen läpiviennit ovat turvallisia ja turvaetäisyydet riittäviä. Tästä johtuen Pekurinen toivoisi ympäristöministeriön asettavan velvoitteen, jonka mukaan kiinteistönomistajan pitäisi aina ilmoittaa rakennusvalvontaan, kun rakennukseen asennetaan uusi tulisija tai hormi.

- Silloin syntyisi menettely, että nuohooja, paloviranomainen tai rakennusvalvoja tulisi tarkistamaan, miten tulisija on tehty ja onko se paloturvallinen, hän ideoi.

Hän toivoo, että ympäristöministeriö muutenkin rakentamista valvovana viranomaisena ottaisi kantaa korjausrakentamisen turvaohjeen käyttöön ja soveltamiseen käytännössä työmailla.

Vuoto- ja vesivahinkokin voidaan välttää, kun...

Vettä menee väärään paikkaan ja syntyy vahinko - tässä yksi ongelma-asia, johon myös halutaan turvaohjeella kiinnittää huomiota jo ennen töiden aloittamista.

- Esimerkiksi putkistosaneerauksissa voi ongelmia aiheutua silloin, kun uutta putkistoa liitetään vanhaan putkistoon tai tehdään uusia linjauksia, Pekurinen mainitsee.

Lisäksi aika tuttu juttu on sekin, kun remonttityömaalla ei olla selvillä, missä sulut ovat tai niiden toimivuutta ei testata ja sitten käsitellään putkea, jossa onkin vettä ja paineet päällä.

- Jos putkistossa tehdään muutoksia, minusta suunnitteluun kuuluisi selvittää vanhan putkiston tilanne, missä se sijaitsee, miten se kulkee rakennuksessa ja niin edelleen, hän vielä pohtii.

Vakuutus todellisten riskien mukaan

- Lisäksi haluan vielä painottaa, että yksi ohjeemme tärkeimpiä vaatimuksia on asukastiedottamisen hoitaminen korjaustöiden aikana, Pekurinen mainitsee.

- Usein asiakkailtamme unohtuu se, että kohdehan on vakuutettu alkuperäisen toiminnan perusteella, esimerkiksi kerrostalo asumiskäytön mukaisesti. Mutta kun se muuttuu korjaustyömaaksi, silloin puhutaan aivan eri riskeistä, siksi korjauksista pitäisi ilmoittaa aina vakuutusyhtiölle. Sieltä löytyy sitten asiantuntijoita, jotka antavat lisätietoa hinnoittelusta ja toimista, miten työmaasta tehdään turvallinen.